Kyllä on vaikeaa tulkita miehen logiikkaa.
Minulla on nyt menossa melko uusi suhde ja olemme tapailleet lähes päivittäin. Itse viihdyn miehen kanssa ja hänkin kuulemma pitää läheisyydestä.
Suhteen alussa mies kutsui minua kullaksi, halasi ja osoitti tunteitaan. Hän lähetti myös mukavia ja hellyyttäviä tekstiviestejä. Hän vaikutti yhtä ihastuneelta minuun, kuin minä häneen.
Nyt kaksi viikkoa on ollut melko laimeaa tai olen ainakin havainnut, että kaikki ei ole ihan samalla tavalla, kuin alussa. Tekstiviestit ovat hyvin lyhyitä ja asiapitoisia, niistä puuttuvat sanat "kulta, suukkoja, ikävä" ym. Kun näemme, hän ei enää tule heti halaamaan ja antamaan suukkoa. Sohvalla hän ei enää tule viereeni, vaan menee sohvan "toiseen päähän". Nukkumaan mennessä, hän ei ala suutelemaan kanssani tai edes anna hyvänyönsuukkoa, vaan menee suoraan omalle puolelleen. Seksiin joudun itse tekemään aloitteen.
Seksin aikana saan vielä kehuja, kuinka ihanalta tunnun ja sen jälkeen hän nukkuu vieressäni, pitää minusta kiinni. Aamulla hän on vielä hetken aikaa ihana, mutta sitten se pikku hiljaa laimenee. Suhteen alussa hän piti kaupungilla kädestäni kiinni, mutta ei enää.
Olen yrittänyt kysellä, onko kaikki hyvin ja vastaukseksi olen saanut, että on. Kun kyselen, ahdistanko häntä, en kuulemma ahdista. Kun kysyn, tahtooko hän vielä nähdä minua, hän kuulemma tahtoo.
Kyllä nyt joku on pielessä. Vaistoan, että kaikki ei ole hyvin. Mies oli vielä kuukausi sitten ihan erilainen ja nyt hän on tullut koko ajan etäisemmäksi. Olen ihan suoraan sanonut, etten loukkaannu, jos hän ei halua olla kanssani, kunhan vaan sanoo sen sitten.
Tekee ihan pahaa, kun itse on vielä samoissa fiiliksissä, missä mieskin oli kuukausi sitten. Yritän käyttäytyä, niin kuin ennenkin. Halaan, suukotan silitän, kehun, annan huomiota. Mies vaan pysyy etäisenä.
Pitääkö vaan luovuttaa ja erota suosiolla? En käsitä, miksi mies on niin kylmä ja sanoo, että hän tahtoo olla kanssani, vaikka hän ei enää näytä sitä elein.
Minulla on nyt menossa melko uusi suhde ja olemme tapailleet lähes päivittäin. Itse viihdyn miehen kanssa ja hänkin kuulemma pitää läheisyydestä.
Suhteen alussa mies kutsui minua kullaksi, halasi ja osoitti tunteitaan. Hän lähetti myös mukavia ja hellyyttäviä tekstiviestejä. Hän vaikutti yhtä ihastuneelta minuun, kuin minä häneen.
Nyt kaksi viikkoa on ollut melko laimeaa tai olen ainakin havainnut, että kaikki ei ole ihan samalla tavalla, kuin alussa. Tekstiviestit ovat hyvin lyhyitä ja asiapitoisia, niistä puuttuvat sanat "kulta, suukkoja, ikävä" ym. Kun näemme, hän ei enää tule heti halaamaan ja antamaan suukkoa. Sohvalla hän ei enää tule viereeni, vaan menee sohvan "toiseen päähän". Nukkumaan mennessä, hän ei ala suutelemaan kanssani tai edes anna hyvänyönsuukkoa, vaan menee suoraan omalle puolelleen. Seksiin joudun itse tekemään aloitteen.
Seksin aikana saan vielä kehuja, kuinka ihanalta tunnun ja sen jälkeen hän nukkuu vieressäni, pitää minusta kiinni. Aamulla hän on vielä hetken aikaa ihana, mutta sitten se pikku hiljaa laimenee. Suhteen alussa hän piti kaupungilla kädestäni kiinni, mutta ei enää.
Olen yrittänyt kysellä, onko kaikki hyvin ja vastaukseksi olen saanut, että on. Kun kyselen, ahdistanko häntä, en kuulemma ahdista. Kun kysyn, tahtooko hän vielä nähdä minua, hän kuulemma tahtoo.
Kyllä nyt joku on pielessä. Vaistoan, että kaikki ei ole hyvin. Mies oli vielä kuukausi sitten ihan erilainen ja nyt hän on tullut koko ajan etäisemmäksi. Olen ihan suoraan sanonut, etten loukkaannu, jos hän ei halua olla kanssani, kunhan vaan sanoo sen sitten.
Tekee ihan pahaa, kun itse on vielä samoissa fiiliksissä, missä mieskin oli kuukausi sitten. Yritän käyttäytyä, niin kuin ennenkin. Halaan, suukotan silitän, kehun, annan huomiota. Mies vaan pysyy etäisenä.
Pitääkö vaan luovuttaa ja erota suosiolla? En käsitä, miksi mies on niin kylmä ja sanoo, että hän tahtoo olla kanssani, vaikka hän ei enää näytä sitä elein.
Vastaukset 5
Vanhimmat
mulla sama, ollaan seurusteltu nyt kahdeksan kuukautta. Enää ei miestä kiinnosta seksi, ei pusuttelu, halit, harvoin viesteissäkään on mitään niistä, (joskus on) ennen tuli viestejä että on ikävä, ei tule enää.
Kuulemma haluaa olla minun kanssa ja perustaa perheen, mutta ei näytä sitä, vaan on koko ajan tietokoneella.
halinallen kaipaajat kertoa miehillenne, että halattaisiin enemmän. Sitä voi kumpikin urautua omiin puuhiinsa, jos kommunikaatio ei pelaa 100%.
Lapsista saa myöskin halikavereita. Eikun lapsia tekemään:-)
No tuollaistahan se on aina, että alussa leperrellään "ai kun sä oot ihana". Kun kohde alkaa olla varma nakki, niin arki alkaa hiljalleen astua kuvioihin. Miehillä se vaan on nopeampaa.Me naiset ollaan jotnekin niin ylitunteellisia, että kaivataan sitä jatkuvaa kehumista ja näpertelyä, jotta tunnettaisiin olevamme rakkauden kohteita. Näin kahden pitkän suhteen kokeneena kyllä ainakin mulla molemmat miehet olivat juuri tuollaisia. Otahan relax ja jätä tuollainen hassu analysointi.
Ihan kysmyksenä... kuinka monta pitkäaikaista suhdetta tunnette jossa kaikki on niinkuin "alussa"... siis OIKEASTI?
Tai mikä on se maaginen määrä päiviä, kuukausia tai vuosia jonka verran suhteen pitää kestää alkuihastuksen täydellisyytenä?
Ainahan toinen haluaa enemmän kuin toinen jossian vaiheessa. Eli ei tuossa mitä kirjoitit ole mitään merkkiä siitä etteikö jokainen onnistunut / ikuinenkin suhde menisi noin.
Sanovat että oikea parisuhde alkaa vasta kun toisten vikojen kanssa pystyy elämään sitä "arkea". Suhteesta toiseen hyppimällä voi siis ola suhteesa sen oman ihastumisen kanssa, jossain välissä kuitenkin tulee se todellinen ihminen kaikkine ominaisuuksineen vastaan sieltä täydellisyyden seasta.
minun vanhempani ovat olleet yhdessä 30vuotta ja hellittelevät toisiansa vieläkin välillä.teot merkkaavat paljon enemmän kuin sanat.mies ei ole sinua kohtaan rehellinen,eikä sinun tarvitse tollaista miestä katsellakkaan, löydät aivan varmasti paremman kumppanin, jonka seurassa tunnet itsesi kiinnostavaksi, ja näet ja tunnet silloin että kumppani välittää.