Rukoilkaa puolestani että tämä asia selviäisi

Muistan rukouksin sinua ystäväni..
.. En tiedä kuka on Ellen White, mutta itse uskovaisena voin sanoa sinulle, että kun uskot sydämestäsi Jeesukseen Kristukseen niin sinä pelastut.

Nk. Joh.3:16 sanoo Raamatussa:
"Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa (Jeesuksen), ettei yksikään joka häneen uskoo hukkuisi (joutuisi kadotukseen), vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä."

Jeesus kuoli syntiesi tähden ristillä ja vuodatti myös SINUN SYNTIESI tähden kalliin uhriverensä, joten siihen voit luottaa.
Jos haluat, niin rukoile että Jumala johdattaisi sinua jonkin elävässä uskossa olevan ihmisen luokse, että saisit vielä jutella asiasta.

Mutta rukoilen puolestasi!!

SIUNAUSTA JA VOIMIA ELÄMÄÄSI!!

Joh.6:37 Kaikki, minkä Isä antaa minulle, tulee minun tyköni; ja sitä, joka minun tyköni tulee, minä en heitä ulos.

Anna elämäsi kaikkineen Jeesuksen hoidettavaksi, niin Hän ohjaa sinut oikaan pelastusvarmuuteen.
Jokaiselle meille on oma tapamme, jolla meitä ohjataan. Kun nyt käyt nukkumaan, niin pyydä vaikka, että Herra puhuttelee sinua ja kertoo, mitä sinun tulee tehdä.
Olen mukana rukouksessa rinnallasi.
Herra ilmoittakoon itsestään sinulle.

Muista myös, että vaivanajassa - noin vuosi - ei ole taivallista Välittäjää - niin Ellen opettaa - ja sen läpi kestät vain jos jo nyt lakkaat lihasta so. ellenin mukaan: lihaa syömästä, ei edes kalaa.
Vaan vain kasviksia.
Toisaalta - ei kannattaisi kuolleilta kysellä.

vaan

Puhu suoraan taivaallisen Isin kanssa!
Niin susta tulee Jumalan ystävä, kuten
Abramista tuli Abraham.

Siis huomenna sapattina kaikki Ellen Whiten kirjat voidaan polttaa roviolla koska profeetta ei ole antanut yhtään lupausta joka koskisi pelastusvarmuutta tai helvettiin joutumista.

Millaisen lupauksen profeetta Ellen White on antanut joka koskee pelastusvarmuutta tai helvettiin joutumista?

Kyse on Ellen Whiten antamasta lupauksesta pelastusvarmuudesta eikä Jeesuksen antamasta lupauksesta.
Tehan eksytätte!

Eiköhän tuo Ellen kehottanut katsomaan Golgatan ristille ja uskomaan Vapahtajaa.
Kristuksen uhri synnin sovituksena on se suuti totuus, minkä ympärille kaikki muut totuudet ryhmittyvät. Jokaista Jumalan sanan totuutta 1 Mooseksen kirjasta Ilmestyskirjaan saakka on, jotta sitä voitaisiin oikein ymmärtää ja arvostaa, tutkittava Golgatan ristiltä virtaavassa valossa. Esitän teille armon ja uudestisyntymisen, pelastuksen ja lunastuksen suuren, ylevän muistomerkin - Jumalan Pojan ylennettynä ristille. - E.G.White "Gospel Workes" s. 315

Ts. millaisen lupauksen kukin antakoon pelastusvarmuudesta.

Tuo kirja on hyvä lukea, rististä, painovuosi 1941 josta otin tuon lainauksen.

s.109 (Ristin voitto) Monen tunnin aikana hän oli saanut kokea mitä katkerinta vihaa sekä pilkkaa ja herjausta, lyöntejä ja sylkemistä ja niin epäinhimillistä solvausta, että vain pahojen henkien yllyttämät ihmiset saattavat keksiä jotain sellaista. Häntä oli kuulusteltu sekä hengellisessä että maallisessa tuomioistuimessa, hänet oli väärin tuomittu, ja nyt nyt ihmiset olivat tehneet pahimman tekonsa: naulinneet hänet ristille, nostaneet sen pystyyn ja iskeneet sen sille varattuun kuoppaan. Mutta samalla kun hirvittävä tuska kiduttaa hänen ruumistaan ja pettymys ja suru siitä, että hänen inhimilliset ystävänsä ovat hänet hylänneet, ahdistaa hänen sieluaan, hänet viedään hengessä suuren taivaallisen oikeuteen Jumalan tutkittavaksi. Iankaikkinen tuomari laskeutui Golgatalle ja pystytti tuon tuomioistuimen, missä ihmisten sielut tutkitaan. Se oli suuri tuomiopäivä syntisen sijaiselle. Jumalallinen tuomari oli heittänyt "hänen päällensä kaikkien meidän syntivelkamme", ja nyt katsoessaan tuota hirveätä syntikuormaa hänen oli välttämättä annettava lain tehdä tehtävänsä. Hän ei voinut vapauttaa rakastettua Poikaansa, sillä "sen, joka ei synnistä tiennyt,hän meidän tähtemme" oli tahnyt "synniksi, että me hänessä tulisimme Jumalan vanhurskaudeksi". Jumalan julistaessaan tuomion ja kääntäessään pois kasvonsa purkautui Jeesuksen huulilta sydäntävihlovin huuto, mikä milloinkaan on kuultu maaimankaikkeudessa: "Jumalani, Jumalani, miksi minut hylkäsit?" ...............Kaiken tämän hän oli tehnyt vapaehtoisesti, ja nyt oli tullut tuo hetki, jolloin hänen syntisen sijaisena oli astuttava ulos siihen pimeyteen, mikä Jumalan hylkäämäksi joutuminen aiheutti. Hänen tuskan- ja epätoivonhuutoonsa ei Isältä Jumalalta saapunut mitään vastausta.
Olen usein koettanut kuvitella, miten tuon tuskanhuudon on täytynyt raastaa Marian, Jeesuksen äidin, sydäntä. Jeesuksen ollessa lapsi Herran sanansaattaja oli sanonut Marialle: "myös sinun sielusi lävitse on miekka käyvä", mutta vahäpä Maria tuohon aikaan tiesi siitä, millainen tämä kokemus tulisi olemaan. Ja miten tuo huuto mahtoikaan viiltää opetuslasten hajallaan kansanjoukossa olevien Kristuksen opetuslapsen sydäntä! Miten kiduttavaa tuskaa tuntien onkaan rakastetun opetuslapsen täytynyt katsoa kuolevaan Mestariinsa ja kuulla tuo sydäntä särkevä rukous!
Mutta ennen kaikkea tuon huudon on täytynyt lävistää Isän sydän!


Tästä voisin jatkaa ja kirjoittaa lainausta, mutta vein teidät tälle ristille, adventtisanoman ääreen, siihen toivoon, että Hän on kantanut meidän syntimme.

Pysähdyittekö? Kävittekö tuskaa läpi, minun puolestani? Vieläkö pilkataan ja tuomitaan toisiamme?

Golgatan ristille, sinne adventisin suun lupaukset viittaavat, Häneen, sinun puolestasi. Hän on kuollut, Hän on ylösnoussut ja Hän tulee takaisin.

Hän kutsuu seuraamaan, Hän kutsuu meitä tunnustamaan Jumalan valtakunnan rajat tähän maailmaan, että Jumalan tahto toteutuisi. Seuraatko häntä?

Raja, että tietäisimme paikkamme ristin juurella.
Minä olen Herra sinun Jumalasi, älä pidä muita jumalia minun rinnallani, äläkä tee edes kuvaa.
Älä turhaa lausu, mutta saat uskossa lausua, Hän kuulee. Olen sinun Luojasi, lepää, olen sinut lunastanut. Iloitse ja riemuitse, tule yhdessä toisten kanssa palvelemaan sapattisin Minua, ja jaa, sitä mitä olen sinulle siunannut armon arjen keskellä. Tämä on rakkautta, rakkauden sanomaa.
Mutta jos ei halua, niin mitä tämä tekee, se tulee tuomitsemaan ihmisen, ilman Kristusta.
Joka hylkää Mooseksen lain, tarkoittaa elämän lakia on armotta tuomittava kuolemaan kertoo Heprealaiskirje, ja jatkaa, ja joka polkee jalkoihinsa armon Hengen, tämän pelastuksen suuren rakkaudellisen teon. Tämä on sanoma, että tietäisimme paikkamme. Niin kauan kuin taivas ja maa on, pysyy Jumalan tahdon laki rajapyykkinä maailmaan ja se jatkuu käsitellen suhdetta lähimmäiseen, että lähimmäinen löytäisi sinusta Kristuksen kasvot, palvelemassa häntä ja sinä näkisit lähimmäisessäsi Kristuksen kuvan. Mitä sinä olet tehnyt yhdelle minun vähimmistäni, sen te olette tehneet minulle..

Pelastusvarmuus on Golgatan risti, mutta se antaa sinulle oman ristin, opetuslapseuden, joka seuraa Jeesusta ja kumartaa Häntä, taivaan ja maan Luojaa, meidän Herraamme. Hänen sovintoverensä kautta me olemme pelastetut, meiltä odotetaan vain kuuliaisuutta ja nöyryyttä vaellukseen.

saman kirjan loppupuolelta.
Kuninkaan kasvot.

Lähinnä Kristuksen kuolemaa ristillä hänen takaisintulonsa kirkkaudessa on Raamatun suuri, keskeinen aihe. Hänen lupauksensa kuuluu: "Minä menen valmistamaan teille sijaa, tulen minä takaisin ja otan teidät tyköni, että tekin olisitte siellä, missä minä olen." Juuri tämä lupaus hänen tulemuksestaan antaa painavuutta kaikille Raamatun varoituksille ja kehoituksille ja lupauksille. Pyhän kirjan viimeisessä luvussa on juhlallinen, kolminkertainen julistus: "Katso, minä tulen pian. Autuas se, joka ottaa tämän kirjan ennustuksen sanoista vaarin!"
"Katso, minä tulen pian, minun palkkani on minun kanssani, antaakseni kullekin hänen tekojensa mukaan."
"Hän, joka näitä todistaa, sanoo: ´Totisesti, minä tulen pian´."
Tuon tapahtuman suurenmoisuutta ei mikään inhimillinen kynä kykene kuvailemaan. Hän tulee omassa ja Isänsä ja pyhäin enkelien kirkkaudessa.
"Kaikkien silmät saavat nähdä hänet, niidenkin, jotka hänet lävistivät, ja kaikki maan sukukunnat vaikeroitsevat hänen tullessa."
Mitä me teemme, kun katsahtaessamme ylös näemme hänen saapuvan, jonka kasvojen edestä taivaat pakenevat?.
"Taivas väistyi pois niinkuin kirja, joka kääritään kokoon, ja kaikki vuoret ja saaret siirtyivät sijoiltansa. Ja maan kuninkaat ja ylimykset ja sotapäälliköt ja rikkaat ja väkevät ja kaikki orjat ja vapaat kätkeytyivät luoliin ja vuorten rotkoihin ja sanoivat vuorille ja kalliolle:´Langetkaa meidän päällemme ja kätkekää meidät hänen kavoiltansa, joka valtaistuimella istuu, ja Karitsan vihalta!´"
Miten hirveätä, että minä pyytäisin vuorta lankeamaan päälleni ja kätkemään minut noilta kasvoilta, joita runneltiin ja ruhjottiin ja syljettiin ja jotka seppelöitiin orjantappuroihin, jotta minun osakseni tulisi iankaikkinen pelastus! Miten käsittämätön on synnin lumous, miten tuhoisa sen salaperäinen raivo.
Mutta eivät kaikki ihmislapset pyri kätkeytymään hänen kasvoiltaan tuona päivänä.
"Hän hävittää kuoleman ainiaaksi, ja Herra, Herra pyyhkii kyyneleet kaikkien kasvoilta ja ottaa pois kansansa häväistyksen kaikesta maasta. Sillä Herra on puhunut. Ja sinä päivänä sanotaan: `Katso, tämä on meidän Jumalamme, jota me odotimme: iloitkaamme ja riemuitkaamme pelastuksesta, jonka hän toi´."
He ovat odottaneet häntä. He ovat usein ja kauan katselleet hänen pyhiä kasvojaan. Lähtiessään kulkemaan hänen jälkiään viedäkseen evankeliumin hukkuvalle ihmisille, he ovat katselleet hänen kirkastettuja kasvojaan. He ovat tulleet tuntemaan rukouksen ja uskonyhteyden salaisuuden, kunnen "hänen taivaallisen rakkautensa valo" loistaa heidän kasvoissaan ja heistä on tullut tuon salaperäisen voiman kanavia, joka vetää syntisiä ristin luo.
Kun heidät on kutsuttu kieltäymyksiin ja uhrauksiin, he ovat katselleet hänen järkähtämättömiä kasvojaan, ja taivas tuli lähelle maailman häipyessä.
Kun heitä on vaadittu kantamaan kärsimyksen ja häpeän raskasta taakkaa muiden tähden, he ovat katselleet hänen mullan tahrimia kasvojaan ja muistaneet Jeesuksen polkeneen tien heidän edellään, ja iloisesti he seuraavat häntä.
Joutuessaan vihatuiksi, vainotuiksi ja hylätyiksi hänen tähtensä he ovat katselleet runneltuja kasvoja, ja saaneet voimaa kestääkseen sekä oppineet iloitsemaan siitä, että heidät katsottiin arvollisiksi kärsimään hänen kanssaan.

Ollessaan kiusattuja synnin viettelysten ja maailman nautintojen vuoksi he ovat katselleet hänen kuolleita kasvojaan sekä palauttaneet mieleensä , että "kuoleman ota on synti", ja he ovat noissakin hiljaisissa kasvoissa nähneet Jumalan kirkkauden tuntemisen valon, joka on viittonut heille tietä parempaan, taivaalliseen maailmaan.

Ja kun aika tuntuu venyvä pitkäksi ja tie näyttää jyrkältä ja yksinäiseltä, he ovat kohottaneet katseensa tulevan Kuninkaan voitokkaisiin kasvoihin, ja heitä on rohkaissut iankaikkisen palkinnon toivo.

Ystävä, tunnetko Jeesuksen? Oletko nähnyt hänet ylennettynä ristille sinun lunastukseksesi?
Onko hän todellinen sinulle? Tunnetko, miten rajattoman kärsivällisenä ja hellinä hänen kasvonsa ovat kääntyneet sinun puoleesi hänen koettaessaan voittaa sinut kuolemalta elämälle? Hän saapuu pian - hyvin pian. Ihanasta uudesta maasta synti on ainiaksi karkoitettu, eikä siellä ole sairautta, surua eikä kuolemaa. Kaikki hänen totiset lapsensa, jotka ovat kuuliaisia hänelle ja asettaneet hänen palvelemisensa ensimmäiseksi tässä maaimassa, tulevat olemaan siellä.

JA HE "NÄKEVÄT HÄNEN KASVONSA".

"Hänet näen - sulo hetki!
Kasvojaan saan katsella.
Hänet näen - Jeesuksein, min
rakkaus niin auvoisa."


Se on täytetty.

Se täytetty on! Ihmiskurja voi katseensa nostaa puolehen taivahan ja armoon turvata, min takeena on veri tahrattoman Karitsan.

Se täytetty on! Pyhät enkelit koskettaa kultaisia harppujaan, ja soinnuin mahtavin ja riemuisin ylistyslaulu kaikuu huuliltaan.

Tuo rakkaus! Siin´ aihe viisasten mietelmiin, runoilijan säkeisiin: syntisen eestä Poika Jumalan syytönnä ristipuuhun naulittiin.

Oi ihminen, kuin koskaan vastata niin suureen, valtavaan voit rakkauteen? Sa tomuun vaivu eessä Herrasi, jättäydy kaikkinesi omakseen.

Hänt´ elämälle pyydä kirkastaa. Tiet hylkää ylpeyden ja huulluuden. Oi kellä itses, ettei vuotanut ois tähtes turhaan veri Jeesuksen.

L.D.A. Stuttle.

Hänen ristinsä ja minun.

entäpä sinun?