Olen ollut syömishäiriöinen jonkun aikaa, nyt myönnän. Aina olo/mieli ei ole niin sairas. Toisinaan se on pahempaa ja toisinaan helpompaa; elää itsensä kanssa. "Tällainen minä nyt vaan olen. Läski ja ruma." Noin minä ajattelen: päivittäin.
Mutta en jaksa tätä enää... Kunnes se sieppaa minut taas kierteeseen.
Lasken jokaisen suupalan. Punnitsen itseni useammin kuin käyn jääkaapilla. Juoksu lenkille mennään vaikka flunssassa. Katselen anorektisten ihmisten kuvia. Ne inspiroivat. Puristelen läskejäni. Ja kas, olen laihtunut, mutta liian vähän. On laihduttava lisää. Mikään ei riitä. Kunnes olen taivaassa. Jos edes pääsen sinnekkään.
Välillä tämä on bulimista, välillä anoreketista. Voi että vihaan nuita sanoja! Ahmin ja oksennan. Aina en oksenna. Pääosin EN SYÖ. Lopulta itken itseni: uneen.
Nyt sinulla on mahdollisuus olla suuri rooli ja merkitys elämässäni. Kerro Miten oppisin syömään terveelisesti? Monipuolisesti? Minkä kokeinen on normaali ihminen? Olen ihan sekaisin... Enkä aio kertoa tästä kellekkään! Kirjoitin myös sen takia tänne, että syömishäiriö- palstalla ei saa oikeanlaista palautetta.
Mutta en jaksa tätä enää... Kunnes se sieppaa minut taas kierteeseen.
Lasken jokaisen suupalan. Punnitsen itseni useammin kuin käyn jääkaapilla. Juoksu lenkille mennään vaikka flunssassa. Katselen anorektisten ihmisten kuvia. Ne inspiroivat. Puristelen läskejäni. Ja kas, olen laihtunut, mutta liian vähän. On laihduttava lisää. Mikään ei riitä. Kunnes olen taivaassa. Jos edes pääsen sinnekkään.
Välillä tämä on bulimista, välillä anoreketista. Voi että vihaan nuita sanoja! Ahmin ja oksennan. Aina en oksenna. Pääosin EN SYÖ. Lopulta itken itseni: uneen.
Nyt sinulla on mahdollisuus olla suuri rooli ja merkitys elämässäni. Kerro Miten oppisin syömään terveelisesti? Monipuolisesti? Minkä kokeinen on normaali ihminen? Olen ihan sekaisin... Enkä aio kertoa tästä kellekkään! Kirjoitin myös sen takia tänne, että syömishäiriö- palstalla ei saa oikeanlaista palautetta.
Vastaukset 3
Vanhimmat
En tiedä, olenko itsekin syömishäiriöisenä paras ihminen neuvomaan, mutta yritän silti. Ensiksi suosittelen sinua lukemaan Gisela van der Sterin kirjan Lupa syödä. Todella hyvä kirja, minua auttanut paljon kun olen alkanut ymmärtää mitä kehossa tapahtuu.
Olen samanlaisessa vaiheessa kuin sinä, ja tuon kirjan avulla olen alkanut nähdä valoa tunnelin päässä. Se on vielä vain pieni piste, mutta suurenee koko ajan.
ruokaan normaaliksi. Se, paljonko painaisit normaali painossa riippuu pituudestasi. Ruokaa saa syödä hyvällä omallatunnolla, se ei lihota kun vain katsoo mitä suuhunsa laittaa. Kaikkein terveellisinsä olisi syödä ruokaympyrän mukaan. Ja jos joskus esim kerran viikossa tai kuussa söisit jotain hyvää, vaikkapa karkkia, niin sekään ei lihota. Kukaan ei liho syömällä ruokaa ja herkkuja. Niillä lihoo ainoastaan jos niitä syö liikaa ja turhan usein. Se, että tiedostat ja haluat eroon sairaudestasi on hyvä merkki, osaat erottaa totuuden ja oman mielikuvituksesi toisistaan kun syöt ruokaa. Jos hyppää puntariin heti ruuan jälkeen, niin tottakai se näyttää enemmän, sillä kyllähän se ruoka siellä mahassa painaa saman verran kuin kaupan hyllylläkin. Et millään voi lihoa syömällä monipuolisesti ja terveellisesti ja välillä herkutellen, tarvitset 7000 limääräistä kaloria lihoaksesi kilon, eli aika mahdoton tehtävä. On hyvä jos pääset kuitenkin normaali painoon,pyri siihen, syö, nauti elämästä ja älä mieti turhia,lihavaa sinusta ei tule :)
^Kantsis käydä juttelemassa ravintoterapeutin kanssa,hän osais parhaiten neuvoa sinua noissa syömisasioissa...siis vaikka ravintoneuvoja,jos olet koulussa,niin sitä kautta tai sit lääkärin kautta.