Keskustelijoiden keskuudessa tuntuu olevan kovin monenlaisia käsityksiä siitä, mitä ovat ihastuminen, rakastuminen ja rakastaminen ja milloin voi siirtyä yhdestä toiseen. Mitkä ovat sinun määritelmäsi:
a) ihastumiselle?
b) rakastumiselle?
c) rakastamiselle?
a) ihastumiselle?
b) rakastumiselle?
c) rakastamiselle?
Vastaukset 10
Vanhimmat
Rakastaa voi monella tapaa, mut keskityn nyt parisuhdemielessä tapahtuvaan...
a) ihastumiselle?
Voi olla nopeaa toimintaa, ei vaadi toisen tuntemista. Voi perustua pelkkään ensivaikutelmaan .
b) rakastumiselle?
Ihastumisen ja rakastumisen välille on kaikista vaikeinta piirtää viivaa, ehkä rakastuminen vaatii kuitenkin hiukan enemmän informaatiota tunteiden kohteesta. Rakastumista ei suotta ole verrattu kokaiinipöllyissä pyörimiseen. Tai siis, enhän minä siitä mitään tiedä, mutta voisin kuvitella että siltä se tuntuu...
c) rakastamiselle?
Sitä kun aivokemiat ovat tasoittuneet ja se huumaavan huuruinen tila on kadonnut, mutta silti tuntee suurta ja syvää kiintymystä.
kuvailisin itsekin. Onneksi joku ehti ensin, niin säästyin kirjoittamisen vaivalta :)
tuohon T-foxin listaan.
Sen vielä lisäisin tuohon rakastamiseen, että se on jo sellaista toveruustason toimintaa. Siinä ollaan kummatkin jo toistensa parhaita ystäviäkin. Silloin on tehty myös lopullinen päätös sitoutumisesta, eikä sitä _päätöstä_ enää tunteet noin vain heilauttele. Voi verrata sellaiseen rintamasodassa markkinoituun lauseeseen, että kaveria ei jätetä.
on totta että todellinen rakastaminen kestää aika paljon pahaakin. Sen särkee oikeastaan vaan se että toinen tai molemmat alkaa kulkea suhteesta poispäin ja lopulta yhteys katoaa.
kanssa hyviä pointteja.
Rakastaminen vaatii myös tahtoa ja työtä sen päätöksen lisäksi.
Et sitten pyytäny vaikka samalla todistamaan suhteellisuus teoriaa =)
Mun määritelmät...
a ) Se on sellanen kutin vatsan pohjassa, hölmö virne kasvoilla, Toisen ajatteleminen saa naaman loistamaan ku naantalin aurinko. tekee mieli tanssia ja laulaa, hyppiä ja pomppia.
b) Tää on jo sit vakavampaa. Samat oireet ku edelläki ,mut sit siihen lisätään lämmin tunne joka valtaa koko sydämeen ja tuntuu niinku eteen käännettäis ensimmäinen päivä koko loppuelämästä.
C) Rakastaminen, tätä on varmaan vaikein sanoin kuvailla. Se on yhteistä työtä yhteisen hyvän eteen. Uhrautumista kompromisseja ja luopumista, mut silti pysymistä onnellisena toisen ihmisen kanssa. Silti kokee saavansa enemmän kuin antaa.
aika vaikee kuvailla vaan sanoilla.
a) ihastumiselle?
Ihastuminen on sellainen enemmän mielikuva jostakin ihmisestä, se voi olla joku lähempää tai kauempaakin. Elokuvatähti, joku laulaja tms, heihinkin voi ihastua mielikuvien kautta. Ihastumisen yleensä aiheuttaa mielenkiinto henkilöa tai jotain hänen ominaisuutta kohtaan. Sanoisin jopa, että ihastuminen on mahdollista materiaan tai ilmiöihinkin.
b) rakastumiselle?
Rakastuminen kohdistuu vahvasti johonkin tiettyyn ihmiseen, johon on saanut tutustua ja on oppinut tuntemaan enemmän luonnetta ja ominaisuuksia, jotka miellyttävät ja niistä myös tykkää sekä tuntuu, että ne täydentävät itseä monella tavalla.
c) rakastamiselle?
Rakastaminen on hellyyttä huolenpitoa, hoivaamista ja ystävyyttä, se on välittämistä auttamista, suojelemista ja uhrautumista sen ihmisen edestä, johon kerran rakastui. Rakastaminen on epäitsekästä, vilpitöntä, avointa ja vastuullista. Rakastaminen on tahtoa ja työtä, se on toiselle osoitusta niistä tunteista, jotka syttyivät eloon rakastumisen kautta ja joita vaalitaan joka päivä uudelleen.
"Mitkä ovat sinun määritelmäsi:
a) ihastumiselle?
Voi tapahtua aika spontaanistikin. Tosin siihen, että itse toimisin jotenkin kokemani ihastuksen tunteen eteen, vaadittaisiinkin sitten todella paljon. Luult. enemmän, kuin pelkkää ihastuksen tunnetta. Mä voin "ihastua" hymyyn kadulla, kävelytyyliin, pienin asioihin... Vaikea ylipäätään sanoa mitään, kun _sä_ et tarkemmin määrittänyt, mitä "ihastumisella " tarkoitat.;) Ihastuminen mulle on lähinnä sellaista laiskaa ihannointia.. laiskoja positiivisia huomioita ihmisestä. Ei sen syvällisempää. Teininä tuo sana kai(?) joissain tapauksissa tarkoitti jopa synonyymia rakastumiselle, kai sitäkin... Mulle "ihastuminen" hlö. koht. olis kai aika lailla samaa kuin "ihannointi". Katsot ihaillen jotakuta tapaan "Wow", muttet tunne sen syvällisempää...
"Ihastua" voi vaikkapa vanhuksen viisauteen, jonkun ihmisen yksittäiseen erityispiirteeseen, etc. Musta sana "ihastua" ei ole mitenkään sukupuoleen sidottu asia siten, että miettiessäni ko. sanaa ajattelisin ainoastaan vastakkaista sukupuolta ja romanttisia ihastumisia.
b) rakastumiselle?
Jos rakastat jotain ihmistä, sä vain rakastat. En osaa tohon sanoa mitään määritelmää. Musta olis jotenkin tosi omahyväistä vetää jotain "oikeanlaista määritelmää" siitä, mikä on oikeanlaista rakastamista. Pääasia rakastumisessa kuitenkin kai (ehkä) se, että rakastunut tahtoo tehdä _hyviä asioita_ rakkauden kohteelleen. Ajattelee (rakkauden) kohteestaan hyvää, ihannoi tätä.
c) rakastamiselle?
Tää on rakastumista, joka on muuttunut rakastamiseksi. On luonteeltaan syvällisempää, kuin pelkkä "rakastuminen". Kestänyt kaikki ne moninaiset haasteet, joita rakastumisen muuttuminen rakastamiseksi vaatii. Rakastava näkee rakastamisen kohteessaan vikojakin, eikä erityisesti ihannoiden nosta kohdettaan jalustalle, vaikkakin arvostaa rakastamaansa
suuresti. Rakastava pyrkii suojelemaan kohdettaan elämän haasteilta ja auttamaan tätä tarvittaessa. Ei koskaan kyseenalaista rakastamisen kohteen arvoa ihmisenä, vaikka joitakin tämän tekoja kyllä.
Siirtyä ihastumisesta rakastumiseen/ rakastamiseen? Mitenkään ei musts voi sanoa, että milloin yleisesti noin voisi tehdä. Yksilö- /tilannesidonnainen juttu. Oikeastaan uskon, että ainakaan romanttisesti ihastunut & rakastunut ei välttämättä niin kovin rationaalisesti edes mieti, milloin olis "oikea aika" siirtyä ns. leveliltä 1 levelille 2. Tunteet ovat erotettavissa järkipohjaisesta ajattelusta ja ns. rationaaliselta pohjalta toimiva ihminen tiedostaa tämän. Tunteita ihminen ei koskaan varmastikaan voi hallita täysin, mutta luulisin, ettei ainakaan "ulkokohtaisiin säännöksiin" kenenkään koskaan kannattaisi perustaa ajatuksiaan siitä, milloin olisi "soveliasta" siirtyä yhdestä..köh..tunteentason kokemuksesta toisenlaiseen. Mielipide.
intialaista lainaten.
Seksuaalisuus on kuin kukan siemen, rakkaus sen kukinto ja myötätunto kuin kukan tuoksu...
Otetaan ajatukseksi että kohteena on yksi ihminen Aa
niin Ihastua voisin vaikka kirjastossa tapaamaani Aahan, keskustelisin Aan kanssa jostain kirjasta/kirjailijasta. Olisi mukava jutella ja kiinnostus heräisi. Sellainen kiva kutina sisällä, uteliaisuus Aata kohtaan , halu tutustua paremmin ja tietää lisää tästä Aasta. Monestihan ihastuminen saattaa kadota puh, ilmaan kun ihminen ei olekaan sellainen kun on kuvitellut. Mutta nyt ajatellaan jatkumoa, joten ihastus kestää ja kasvaa.
Kun jatkaisin tutustumista Aahan, usean viikon jopa kuukauden ajan oppisin tuntemaan hänet ja hän olisi mielenkiintoinen ihminen, kutina sisällä olisi kasvanut sydämen tykytyksen mittoihin. Ajatuksissa olisi Aa useasti, varmaan jatkuvasti. Haluaisin viettää kaiken vapaa-aikani Aan kanssa. Aassa ei ole mitään vikoja rakastuneen naisen silmissä Rakastuminen on sellaista tunteiden euforiaa, tunne-myrskyä. Olet tuolla jossain onnellisessa maailmassa. Rakastuneen sinä ja minä muutumme yhdeksi tulee se ME
Rakastuminen muuttuu pikku hiljaa rakastamiseksi, tunnemyrsky on laantunut, näen realistisesti Aan hyvät ja huonot puolet. Päätän että Aa on se jonka kanssa vietän loppuelämäni, vaikka näen että hänellä on hassuja tapoja, mutta Aan seurassa on hyvä ja mukava olo, Aan kanssa voin olla oma itseni, kummankaan ei tarvitse esittää mitään. Rakastaminen on tahdon asia, sitä tahtoo ja haluaa. Ei anna periksi, vaikka olisi vaikeaa. Rakastaminen on sitoutumista yhteen ihmiseen ja yhteiseen elämään,
Tuo siirtyminen on kai aika yksilöllistä, siis tilasta toiseen. Siinä tuskin on mitään aika rajoja.