Mun tarina

Heippa vaan kaikki!Musta on tuntunut että asiat on mulla nyt kohtalaisen hyvällä mallilla,paitsi eräs suhde on aiheuttanut mulle päänvaivaa,sillä nimittäin n.kuukausi sitten aloin kirjoitella netissä erään miehen kanssa,tulimme hyvin juttuun,hänkin oli kärsinyt masennuksesta ja tuntui et meillä oli paljon yhteistä.Tämä kaveri oli myös kokenut menneisyydessään paljon kovia,ikäviä asioita.Ennen kuin tapasimme livenä hän tuntui olevan jo niin ihastunut ja kiintynyt muhun,kunnes sitten tapasimme,hän oli hyvin ujon tuntuinen ja kävimme sitten baarissa parilla kaljalla,olut maistui hänelle liiankin hyvin... ja hän sitten paljasti et hänelläkin on lapsi ja selvisi sitten et on valehdellut mulle muutaman muunkin asian!Siitä loukkaannuin aika tavalla ja petyin. Mulle on tärkeetä et pystyy olemaan rehellinen oma ittensä,hän siis aluksi yritti esittää parempaa kuin mitä oikeesti on...No mä kerkesin jo rakastua/ihastua tähän kaveriin,niin pyörryksiin hän on mut osannut puhua.Meillä oli treffeillä hyviäkin hetkiä,tuntui niin ihanalta olla rakastettu ja tärkea jollekin!Tuntuu et oon ihan koukussa häneen,sillä kun eron hetki tuli ja hänen piti lähteä luotani,niin häneltä pääsi itku,musta on hyvä et mies pystyy itkemään ja näyttämään muutenkin tunteensa selvänäkin.Nyt sitten hän haluaisi kovasti vielä tapailla mua,en tiedä uskallanko enää,jos tuleekin lisää valheita,ei oo kiva kun luottamus rakoilee jo näin suhteen alussa!Miks aina rakastun renttuihin? mutta mitäs muut olette mieltä tästä...