Ei ole kaikki kultaa,mikä kiiltää...

Harmaakarhu. kirjoitti:

Kerran olen elämäni aikana lentänyt retkuun..Tällöin olin alta kolmekymppinen kundi,jolla oli edessä suht hyvä ammatti ja urakin näytti lupaavalle.Turva-alalla työskentelin ja meni ihan mukavasti.Tapasin sitten yhden naisihmisen(yllätys,yllätys?).Tämä naisihminen työskenteli ravintola-alalla.Ensialkuun näytti sille,että mikäs täsä,mennään vaan.Tuli käytyä parilla ppilznerillä aina välillä.Sitten siinä vain kävi niin,että nämä parin pilznerin ilat alkoivat yleistyä.Eivät minun kohdallani,vaan tällä avopuolisolla.Kaiken lisäksi olin jo muuttanut hänen kanssaan asumaankin.Koska tein yötyötä silloin,niin vapaata oli ihan mukavasti käytössä.Sitten kerran ollessani työvuorossa soitin kotiin illalla,koska tapana oli niin.Avopuolisoni vastasi.Kuulin hänen äänestään siinä vaiheessa,että hän oli hiukan ottanut.Kerroin hänelle,että soittaisin tunnin kuluttua uudelleen,koska oli tarkastuskierroksen aika.Tultuani kierrokselta soitinkin kotiin.Vastausta ei vain kuulunut.Tottakai aloin hiljalleen huolestua,kun vastausta ei kuulunut useista soitoista huolimatta.Otin firman hälytyskeskukseen yhteyttä ja pyysin,että autopiirimies tulisi tuuramaan minua siksi aikaa,kun kävisin vuoroesimiehen kanssa katsomassa kotona,että mikä oli hätänä.Tämä ei suinkaan ollut tavanomaista,mutta koska olin luottotyöntekijä,sain suostumuksen tähän.Vuoroesimies piti vielä kiirettäkin,koska hänkin oletti,että käsillä oli hätätilanne.Näin ei kuitenkaan ollut.Naapurin mies katseli selkeästi ihmeissään,kun haalaripukuinen mies menee asuntoon varustautuneena käsivalaisimen kanssa ja muutenkin sen näköisenä,että on valmis ottamaan vastaan käytännössä mitä tahansa.Päästyäni asuntoon,huomasin,ettei akikki ole kohdallaan.Tein pikaisen vilkaisun huoneistossa ja huomasin totuuden.Avopuolisoni oli yksinkertaisesti sammunut sängylle ja tästä johtuen hänestä ei ollut vastaamaan puhelimeenkan.Sillä hetkellä mieltäni kirvelsi todella rajusti.En oikein tiennyt,mitä tekisin.Menin takaisin pihalle,vuoroesimiehen autoon ja ilmoitin vain,ettei mitään ollut hätänä ja sitä kautta menimme takaisin työpaikalleni.Kiitin vuoroesimiestä ja autopiirin tekijää avusta ja mietin,mitä tekisin seuraavaksi..Olinvarsin paskamaisessa tilanteessa.Olin luottanut aivan liikaa alkoholin ongelmakäyttäjään.Suhde kuitenkin sai varsin nopeasti lopun,mutta siinä käytiin monta taistelua,ennenkuin kaikki oli paketissa ja loppu.En nyt lähde kertomaaan tämän tarkemmin,mutta olkaa tarkkoina,jos haistatte jotain epäilyksen häivääkin..

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä