Olen useasti miettinyt, mahtaako ystävyys suhteen loputtua koskaan toteutua, varsinkaan tilanteessa, jossa ennen suhdettakaan ei olla oltu ystäviä. Itse seurustelin muutamia vuosia poikaystäväni kanssa, ennestään emme edes tunteneet. Erotessamme hän vannoi haluavansa pysyä ystävänäni OIKEASTI. Erostamme on nyt reilu puoli vuotta ja ainoat yhteydenotot ovat olleet pari tekstiviestiä tyyliin "Hyvää joulua!" Tosin en minäkään kovin aktiivisesti ole yhteyttä ottanut. Vaikka minä erosta alun perin aloin puhua, ero oli minulle erittäin vaikea. Halusin uskoa, että joskus vielä palaamme yhteen. Nyt en tunne tätä miestä kohtaan enää muuta kuin jotain säälinsekaista... Olisi heti pitänyt arvata, että hän on samanlainen kuin kaikki (?) muutkin miehet. No, toivottavasti edes jostain joskus löytyy poikkeuksellinen mies... Sen tiedän, että exääni en ikipäivänä ottaisi takaisin ja sääliksi käy sitä ihmistä, jos joku hänen kanssaan päätyy elämänsä jakamaan. Itse olen nyt onnellisempi kuin koskaan ja kaiken jälkeen osaan taatusti olla kiitollinen monista asioista. Kauhulla ajattelen, millaista elämä voisi olla, jos olisin jäänyt tuohon suhteeseen.
Miten on?
Kummastelija
7947
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Ehkä jossain vaiheessa tästä viimesimmästä vois tulla ystävä, koska se ero päätettiin yhdessä. Luulen kuitenkin, että joku 1-2v menee. Ne tunteet nousee niin äkkiä sieltä takas, kun aletaan jutteleen.
..ainakaan silloin, jos ero on ollut vaikea ja ehkä yksipuolinen. Se on ihan tekopyhää paskan jauhantaa, jos sanotaan, että pysytään ystävinä.. ei onnistu. miten voi jatkaa ystävyytä, jos on juurikin menettänyt parhaan ja läheisemmän "ystävän"? kaveruuteen voi ehkä yltää, mutta se on aivan eri asia kun ystävyys. ystävyyttä tuskin kukaan saavuttaa eron jälkeen.
Minusta näissä "yksipuolisissa" eroissa on jopa säälittävää alkaa selitää jotain ystävinä pysymisestä. Eli siis tekee kaikkensa, että vois edes olla toisen lähellä. Mitäs sitten kun mennään vaikka baariin ja joku tulee lääppiin sitä exääs?
Toinen vaihtoehto on, ettei siinä välillä ole mitään oikeaa tunnetta ollutkaan. Jos joku näin väittää, niin hän sulkee sellaisia juttuja sisäänsä, jotka jossain vaiheessa vielä kävelee vastaan.
Tämmöset hyvää joulua tai synttärionnittelut on ihan harmittomia. Niistä tulee sellanen mieli, että ehkä meillä joskus oli jotain, kun se kerran muisti. Tuntuu ettei ne vuodet ehkä ihan hukkaan menny.
Mä seurustelin pari vuotta mun exän kaa. Erottiin noin 1.5 vuotta sitten ja ollaan edelleen todella hyviä kamuja. Nykyään en enää osaa ajatella exää exänä, vaan yhtenä parhaista kamuista. Ite seurustelen uudelleen ja parasta on se että exä ja nykyinen tulevat myös todella hyvin juttuun. Eli kyllä kamuina voi pysyä kaikesta huolimatta. Tottakai se vie aikansa ennenku pääsee toisesta yli, kesti se meilläkin mutta kaikesta huolimatta pysyttiin kamuina.
Joo, kyllä se joskus mahdollista on. Mutta jotta ystävyys on "todellista", se vaatii kyllä yleensä sen, että myös suhde on ollut enemmän ystävyyttä kuin mitään muuta...
oot kylla ihme spede... kummastelia...
Mitä tarkoitat tuolla "ihme spede"?