195/50/15 rengas, olen pitnyt tuollaista kahden kilon painetta ja rengas kuluu keskeltä, eikö tuo kaksi ole muutenkin vähä alakanttiin, ohjekirja sanoo 2,2 2,3 auttakaa tyhmää, mistä johtuu kuluminen keskeltä? ja kaupunki ajoa olen ajellu
rengaspaineet
jupe
11842
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
ilmiö. Rakenteesta johtuen et saa noin leveää ja matalaprofiilista rengasta kulumaan ihan tasaisesti. Tuo paine tuntuu aivan liian pieneltä. Käy rengasliikkeessä KATSOMASSA (älä usko hatusta heitettyä lukua) oikea paine. Paraiten saat kysymällä maahantuojan neuvonnasta sähköpostilla! Muista ilmoittaa auton tiedot!
Liian pieni paine päästää renkaan kulutuspinnan "nousemaan" koholle kovemmassa nopeudessa ja se lisää keskikohdan kulumista!
Itse makselin yhden rengaskerran oppirahat, mutta nyt muistan hyvin, että _lisää ilmaa_ (eli täsmälleen päinvastoin kuin ennen).
Ilmamäärä riippuu oikeastaan enimmäkseen siitä, mitä kuski ja auto sietävät l. tuntuma ja tarkkuus paranevat, mutta mukavuus pienenee paineen kasvaessa.
Rengas alkaa pullistua (niinkuin ennen) vasta usean kilon paineessa. Meillä perheen pienemmässä autossa 205/45/16 käytetään 2,5 bar ja isommassa 205/55/16 2,6 bar etu- ja 2,8 bar takapaineita (käytetty jo useita rengaskertoja ja tietty paljon kilometrejä :-)).
Normaalikokoisissa renkaissa liika paine aiheuttaa keskustan kulumisen. Koska paineesi oli 2 atm, ei se kyllä voine olla liikaakaan. Ellei ole ihan viallinen mittari?
Normaalisti liian vähäinen paine kuluttaa reunoja. Voi johtua myös vääristä aurauskulmista, jos vain toinen reuna.
Ristikudosrenkaiden aikaan tuo piti paikkansa, mutta vyöpaketti pitää kulutuspinnan muodossaan ihan eritavalla. Mitä leveämpi ja matalaprofiilisempi rengas, sitä suurempaa painetta vaatii!
Nykyautoissa, jos ulkoreuna kuluu eturenkaista, se johtuu pienen kääntösäteen aiheuttamasta pyörän kallistumisesta jyrkissä käännöksissä. Aurauskulma ei ole niinkään suuri syyllinen, kuin olka-akselin kallistumat! Jokainen voi kokeilla, kääntämällä pyörät ääriasentoon ja katsomalla edestäpäin, kuinka kallellaan ulkokurvin puoleinen pyörä on. Käännös kun tehdään asfaltilla ja vielä vauhdilla, niin kumia jää!
Nykyisillä renkailla, esim. 185/65¤14 voi ja kannattaa pitää vähintään 2,5 kg painetta.
Älä lue enää 70 luvun oppikirjoja....
JA SITTE talvirenkaat kannattaa ajaa hyvin sisään . Eli 500 km:ä rauhassa, että nastat mukautuu reikiinsä. Ne on laitettu sinne veden avulla(liukasteena).
Eikä koskaan kannata laittaa alle pyörimään juuri nastoitettuja renkaita.
Vesi nastojen ja kumin välissä ei ole vielä haihtunut pois. N. kolme viikoa riittää.
MOT.
Kyllä ne ensimmäiset vyörenkaatkin kulu keskeltä jos oli liikaa painetta, nykyiset taas ei, paitsi jos on ihan älytön paine eli rengas on "lähes pallona". Nykyisissä järkiään pitää olla painetta yli 2,0.
Ymmärsin kysymyksestä, että kaikki renkaat kuluvat keskeltä.(?)
Auton käsikirjasta löytyviä ajoneuvon kuormitusta ja ajotapaa vastaavia rengas- ja rengaspainesuosituksia kannattaa noudattaa.
Ei tilanne ole vastakkaisesta mielipiteestä huolimatta muuttunut. Vyörengas kuluu kuormitukseen nähden liian suurella rengaspaineella keskeltä ja liian pienellä paineella reunoilta.
Mutta mutta, on eräs huomioimaton seikka joka saattaa olla selityksenä epätavalliseen kulumiseen. Kyseessä on vanha auto, johon on asennettu liian pienen nopeusluokan renkaat ja ajetaan paljon moottoritiellä suuremmilla nopeuksilla mitä rengasvalmistaja suosittelee. Tällöin rengas käyttäytyy täällä kuvatulla tavalla; keskikohta pullistuu keskihakuvoiman vaikutuksesta ulospäin ja törmää ensimmäisenä asfalttiin. Vaikutus on sama, jos rengaspaine olisi liian suuri. Paineen nosto ei auta, ainoa mikä auttaa on suuremman nopeusluokan renkaat.
Ei se keskihakuvoima (ennen se oli keskipakovoima) niitä renkaita kuluta, pito loppuu ennen tuon voiman vaikutusta. Vika on renkaassa tai autossa tai älyttömässä ylipaineessa.
Olet oikeassa, ei keskihakuvoima rengasta kuluta. Keskihakuvoiman aiheuttama muodonmuutos renkaassa johtaa tilanteeseen, jossa renkaan keskiosa pullistuu ulospäin, pyöriessä iskeytyy ensimmäisenä katuun, puristuu kasaan ja kuluu iskun sekä muodonmuutoksen johdosta. Renkaan keskikohdan ja kadun välissä vaikuttaa suurin pintapaine.
Pullistuminen johtuu siitä, että sivujen ja kulutuspinnan jäykkyys ei ole riittävä pitämään rengasta suunnitellussa muodossa. Jäykkyyden lisäksi ratkaisevaa on pyörivän renkaan massa, kehänopeus ja säde. Ei renkaan "pidolla" ole muodonmuutoksen kanssa mitään tekemistä.
Jos renkaan nopeusluokalla ei ole merkitystä, niin miksi tällaista nopeusluokkajakoa yleensä ylläpidetään? Miksi nopeusluokan kasvaessa renkaan hinta nousee? Mieti sitä.
- Liikeoppia
Keskipakovoima sanana on harhaanjohtava, sillä sellaista voimaa, joka pakottaisi ympyräliikkeessä olevaa kappaletta säteen suuntaisena radalta ulospäin, ei ole olemassa.
Kappale etenee suoraviivaisesti, ellei mikään voima muuta sen suuntaa. Eli, pyörimisliikkeessä oleva massa pyrkii vaakasuoralle liikeradalle ja tarvitaan jokin jatkuva voima pakottamaan massa ympyräradalle. Tätä voimaa kutsutaan keskihakuvoimaksi.
Kiinnitä naruun paino ja pyöritä sitä narusta kiinni pitäen narun pituus säteenä. Voit todeta keskihakuvoiman vaikutuksen kädessä. Kun irroitat otteesi narusta, niin kappale jatkaa liikettä tangentin suuntaan - ei säteen suuntaaan - suoraviivaiselle liikeradalle ja putoaa maan vetovoiman sekä ilmanvastuksen vaikutuksesta pitkin kaarevaa rataa alas.
Kyllä minä nuo fysiikan lait tunnen, on inssin koulutus. Mutta hyvä rengas ja oikeaa nopusluokkaa oleva, ei kulu tuon keskihakuvoiman (se oli muuten ennenvanhaan keskipakovoima) vaikutuksesta juuri ollenkaan, vika on muualla tai renkaan kudokset (vyöt) on liian heikot kuormitukseen/nopeuteen nähden. Minusta keskipakovoima on parempi nimitys koska kappale pyrkii "pakenemaan" tangentin suuntaan pyörityksen vuoksi, siitä se veto "naruun" aiheutuu.
Why???