Tilanne on seuraavanlainen.. Itse olen 39 ja hän 41 vuotias. Olen elänyt avioliitossa jossa olen miehelleni ollut lähinnä, kuin äiti. Hän on kiltti, rauhallinen ja kunnollinen. Jotain, vaan puuttuu.. En voi olla miehelleni äiti. Haluan rinnalleni miehen joka on perinteisesti mies.
Ei kysele, että mitä seuraavaksi..
Olen tuntenut Lassen 2 vuotta. Hän oli 10 vuotta suhteessa jossa hän toimi sairaan avovaimonsa huoltajana/hoitajana. Naisella on vakavia mielenterveydenongelmia. psykooseja, maanis-depressiivisyyttä. paniikkihäiriötä, päihteiden runsasta käyttöä. Heillä ei ole yhteisiä lapsia
Pitkään meillä oli "silmäpeliä", kun näimme toisiamme. Pidämme samoista asioista. Hän on rauhallinen, kiltti, älykäs. Rakastamme toisiamme.. Hän sanoi hänellä olleen tunteita minua kohtaan jo melkein 2 vuotta.. Hän jätti kumppaninsa 6 viikkoa sitten ja olemme tapailleet siitä alkaen toisiamme.
Ihanaa on ollut. Koskaan ei ole ollut niin hyvä kenenkään toisen lähellä. pitää hyvänä ja sanoo rakastavansa. on hellä ja romanttinen.. Mun sydän itkee.. Pelkään menettäväni hänet.. Hänen on pakko asua samassa asunnossa vielä exän kanssa koska hän ei pärjää muuten itsekseen. Asuntohakemus on hänellä sisällä, mutta aikaa voi mennä.. En tiedä mikä vaikutus "puoltolausunnolla" on.. lääkäri kirjoitti sen.. Nainen hyväksyy eron, vaikka ensin syttikin siitä minua.. Mies tosin sanoi, että olisi lähtenyt jokatapauksessa. Ei jaksanut olla enää hoitajan asemassa.. Itse käy työssä ja opiskelee koulussa datanomiksi.. Näemme todella vähän.. Se kyllä syö, mutta ei sille mitään mahda..
Nainen oli sairaalassa kuukauden psykoosin takia.. Tänään tuli takaisin kotiin.. Sanoi, että ei pidä siitä jos halaamme hänen nähtensä..
Soppa on melkoinen.. En koskaan ajatellut, että olisimme yhdessä Lassen kanssa.. Ajattelin hänen tyytyneen osaansa suhteessa jossa ei ole enää lämpöä, eikä seksiä.. Suhde oli kylmä jatkuvaa riitelyä. Sitten hän sanoi haluavansa minut ja kun olemme toisemme lähellä olemme kiinni toisissamme, kuin hukkuvat.. Hän on itkenyt lähelläni ja sanoo, että ei ole koskaan rakastanut ketään näin paljon..
Pahaolo on.. itse olen jaksanut, vaan päivästä toiseen... Onko kellään kokemuksia vastaavasta? Tai mitä mun pitäisi tehdä.. tiedän, että tilanne on kaikkea, muutakuin helppo.. rakastan häntä niin paljon..
Ei kysele, että mitä seuraavaksi..
Olen tuntenut Lassen 2 vuotta. Hän oli 10 vuotta suhteessa jossa hän toimi sairaan avovaimonsa huoltajana/hoitajana. Naisella on vakavia mielenterveydenongelmia. psykooseja, maanis-depressiivisyyttä. paniikkihäiriötä, päihteiden runsasta käyttöä. Heillä ei ole yhteisiä lapsia
Pitkään meillä oli "silmäpeliä", kun näimme toisiamme. Pidämme samoista asioista. Hän on rauhallinen, kiltti, älykäs. Rakastamme toisiamme.. Hän sanoi hänellä olleen tunteita minua kohtaan jo melkein 2 vuotta.. Hän jätti kumppaninsa 6 viikkoa sitten ja olemme tapailleet siitä alkaen toisiamme.
Ihanaa on ollut. Koskaan ei ole ollut niin hyvä kenenkään toisen lähellä. pitää hyvänä ja sanoo rakastavansa. on hellä ja romanttinen.. Mun sydän itkee.. Pelkään menettäväni hänet.. Hänen on pakko asua samassa asunnossa vielä exän kanssa koska hän ei pärjää muuten itsekseen. Asuntohakemus on hänellä sisällä, mutta aikaa voi mennä.. En tiedä mikä vaikutus "puoltolausunnolla" on.. lääkäri kirjoitti sen.. Nainen hyväksyy eron, vaikka ensin syttikin siitä minua.. Mies tosin sanoi, että olisi lähtenyt jokatapauksessa. Ei jaksanut olla enää hoitajan asemassa.. Itse käy työssä ja opiskelee koulussa datanomiksi.. Näemme todella vähän.. Se kyllä syö, mutta ei sille mitään mahda..
Nainen oli sairaalassa kuukauden psykoosin takia.. Tänään tuli takaisin kotiin.. Sanoi, että ei pidä siitä jos halaamme hänen nähtensä..
Soppa on melkoinen.. En koskaan ajatellut, että olisimme yhdessä Lassen kanssa.. Ajattelin hänen tyytyneen osaansa suhteessa jossa ei ole enää lämpöä, eikä seksiä.. Suhde oli kylmä jatkuvaa riitelyä. Sitten hän sanoi haluavansa minut ja kun olemme toisemme lähellä olemme kiinni toisissamme, kuin hukkuvat.. Hän on itkenyt lähelläni ja sanoo, että ei ole koskaan rakastanut ketään näin paljon..
Pahaolo on.. itse olen jaksanut, vaan päivästä toiseen... Onko kellään kokemuksia vastaavasta? Tai mitä mun pitäisi tehdä.. tiedän, että tilanne on kaikkea, muutakuin helppo.. rakastan häntä niin paljon..
Vastaukset 1
Vanhimmat
homma menee siinä järjestyksessä.
Sanot Lasselle että nyt tarvitset viikon aikaa irroittatumiseen aviomiehestäsi.
Viikon aikana pakkaat kamasi ja kirjoitat aviomiehellesi kirjeen siitä mikä meni pieleen.
Viikon lopulla muutat pois kotoasi ja alat elää lassen kanssa.