pelkään romuttavani nykyisen suhteeni liiallisilla unelmilla ja odotuksilla. tämä siksi, että vanhempani ovat aina olleet kuin vastarakastuneita. he ovat kuin vuosisadan rakkaustarina vaikka liittoa takana 20 vuotta! siksi ehkä toivon itselleni samaa. tahdon miehestäni täydellisen kuten isäni, joka juo todella harvoin, tekee työnsä, auttaa kotitöissä, vie äitiäni tansseihin ja matkoille. pääasia on että he ovat myös toisilleen parhaita ystäviä. onko tuollainen rakkaus edes mahdollista? pelkään että minun on saatava samanlainen suhde poikaystäväni kanssa. hänen juomisensa(oikeastaan joka viikkoinen) ja se, ettei hän tunnu välittävän yhteisistä jutuista, pudottaa minut pilvilinnoista. en tiedä ymmärsikö kukaan, mutta jos niin kertokaa mitä ihmettä teen..
vanhempieni liitto on täydellinen
ei-täydellinen
4489
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Mitäkö teet? No, yksinkertaisesti heivaat sen kaverin mäkeen ja elät elämääsi eteenpäin etsien ja katsellen sitä "Elämäsi Miestä", joka todella kolahtaa - molemmin puolin. Silloin on mahdollista saavuttaa sellainen parisuhde, joka vanhemmillasi on... Lycka till!
kuvailemasi isä, niin en toivo, että 12v tyttöni alkaa mitään isän kaltaista etsimään vaan hemmon, jonka kanssa tulee sopuisasti toimeen.
Meinaan aika harvassa on sellaiset jätkät, jotka edes 40 kymppisenä vetää lumilaudalla halfpaippia ja leijapurjehdusta ja kesällä purjehtii ja purjelautailee.
Sujuuko sulta esim 180 hyppy lumilaudalla:-)
Ryyppääminen kuuluu kasvamiseen, vedin lukion 3lla esim. keskiviikkoskaban jälkeen 8:n isoa keskiolutta aftersailing bileissä ja yksikin tyttö haki tanssimaan ja kysyi, että oletko autolla ja voitko heittää kotiin:-)
Nyt kolme pientä keppanaa riittää jo kevyeen humalaan:-)
Meriveden maun saa suusta pois parhaiten oluella:-)
Parempi dokata nuorena kuin aikuisena. Aikuisena se ei sitten enää kiinnosta niin paljon.
Vedä joskus itse lärvit, niin huomaat miten rela ja luova olotila se on. Krapula taas on niin kamala, että ei tee ihan heti mieli vetää uudestaan. Kohtuus kaikessa.
Vaihda jätkää, jos nipotat kerran viikossa lärveistä. Aloita etsiminen uskispiireistä, saat raamattua hartaasti sinulle tulkitsevan, huonopalkkaisen sosialistin, joka jossain vaiheessa sekoaa valheisiinsa:-)
tiedän tunteen. On järkyttävää, että vaikka on "vasta" toinen vakava suhde meneillään, tuntuu silti jollain tavalla epäonnistuneelta kun ajattelee esimerkkiä elämän mittaisesta onnistuneesta suhteesta. Mutta elämä on tuuria, ei kaikilla käy niin hyvä tuuri että kertalaakista kohtaisi oikean. Monien pitää oppia kantapään kautta, mennä itseensä ja kasvaa henkisesti ennen kuin on edes valmis suhteeseen. Rikkinäinen ihminen ei löydä yleensä kestävää suhdetta.
Mutta mutta, et sinä tiedä kuinka täydellinen vanhempiesi suhde lopulta on. Itsekin kuulin vasta aikuisiällä isän pettämisestä ja äidin ihastumisista. En tiennyt, että äiti meni salaa itkemään ettei lasten tarvitsisi nähdä/kuulla pahimpia riitoja. Todellisuus on usein aivan muuta, varsinkin lapset näkevät vanhempiensa suhteen usein yliruusuisena.
Juoposta kannattaa hankkiutua ajoissa eroon. Juominen varjostaa lopulta koko suhdetta. Tää maailma on hyviä miehiä täynnä, jotka varmasti odottavat kaltaistasi avioliittoon uskovaa naista. Nykyään kun kaikki vaihtavat ja pettävät, eivät halua sitoutua..
Kyllä sinunkin vanhempiesi liitto on työtä vaatinut, ei mikään täällä tule helposti. Easy coming easy going...
Jos olet kovin nuori ja jos olet epäileväinen poikaystäväsi suhteen, vaistosi ovat todennäköisesti oikeassa. Ette sovi toisillenne, niin pahalta kuin se tuntuukin.
Jossain on olemassa kivempi poika sinua varten.
Eivät kaikki nuoret pojat juo joka viikko, vaikka täällä niin väitetään.