Mikä ihmisiä nykyään vaivaa? pettäminen on normaalia, aika on tiukalla ja suhde on usein pelkkä "pakko olla jonkun kanssa".
Itse haluaisin suhteen jossa ei petetä, mihin unohtui luottamus sekä pettäminen on kiellettyä? Minne unohtui ollaan yhdessä tehdään yhdessä ajattelu? en kaipaa rahaa tai muuta ihmeellistä vain normaalin suhteen, perheen perustamisen sekä normaali elämän missä teot ovat enemmän kuin ostetut asiat. Olenko tippunut viimeisestä junasta sillä tuntuu että olen ajatusteni kanssa yksin. Vastatkaa niin miehet kuin naiset.
Itse haluaisin suhteen jossa ei petetä, mihin unohtui luottamus sekä pettäminen on kiellettyä? Minne unohtui ollaan yhdessä tehdään yhdessä ajattelu? en kaipaa rahaa tai muuta ihmeellistä vain normaalin suhteen, perheen perustamisen sekä normaali elämän missä teot ovat enemmän kuin ostetut asiat. Olenko tippunut viimeisestä junasta sillä tuntuu että olen ajatusteni kanssa yksin. Vastatkaa niin miehet kuin naiset.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Tosi hyvä pointti. Arvostan mielipidettäsi todella paljon ja olen samaa mieltä. Tämän kaikenhan kun pitäisi olla itsestäänselvä parisuhteen peruspilari: että ollaan yhdessä ja yhdessä on kivaa.Itse olen sinkku 32v ja voin sanoa että jotain tälläistä itse kaipaan, yhdessäolemisen pysyvyyttä ja normaalia perhe-elämää. Toivon että jonain päivänä voisin sen löytää. Tsemppiä kaikille samoja asioita ajatteleville. :=)
itse siisolen suhteessa mutta nykyään oudossan sellaisessa. 6vuotta ollaan oltu yhdessä ja miehelläni on yksi lapsi ed.liitosta joka on ollut luonamme viikonloput. Sain tietää mieheni pettävän ja nyt en tiedä mitä teen... menetänkö kaiken vai minkä oikeastaan menettäisin. ollaan varmaan 3 kertaa käyty yhdessä kaupassa etc... pitäsi varmaan potkia pihalle ja jäädä yksin. Alkaa pelottamaan luottaa ihmisiin ja antaa itsensä ja tulla satutetuksi. tiedän itse kuka olen ja se ei ole pettäjä vaikka kuinka huonosti menisi. eli kohta yksi profiili lisää kenties
Olen ruvennut pohtimaan, että onko parisuhde narsismia ja ihmisen omaa heikkoutta ja pelkoa? Miksi me pelkäämme ja mitä? Ei toista ihmistä voi omistaa vain itselleen loppuelämäkseen. Nainen haluaa miehen turvaamaan jälkeläisen elämää, mutta eipä siihen nykypäivänä miestä välttämättä tarvita. Ja kyllä mies ilman parisuhdettakin haluaa huolehtia yleensä (usein) omasta jälkikasvustaan.
Pitäisi olla enemmän lähimmäisen rakkautta, ystävyyttä ja seksiä :)
T: Mies
Nykyään suhteeseen vaikuttavat seikat ovat niin pinnallisia, että suhteista väkisinkin tulee sellaisia kevyt suhteita. Tykätään toisen ulkonäöstä, harrastuksista tai ammatista. Ja se riittää. Sitten vaan ollaan yhdessä. Perhettä ei huvita perustaa, eikä tehdä lapsia. Ollaan vaan kimpassa ja vielä 30-vuotiaina mietitään elämän tarkoitusta.
Rakkauteen ja aitoon välittämiseen ja yhdessä viihtymiseen perustuvia suhteita on harvalla. Sellaisen löytäminenkin on tosi vaikeaa. Mutta siihen parinvalintaan pitää suhtautua huolella. Että saisi sinne omaan kotiinsa sen ihmisen, jota rakastaa.
Ei ehkä koske ihan kaikkia, mutta valtaosa naisista valitsee mielestäni kumppanin täysin väärin perustein. Todellakin haksahdetaan siihen pintaan ja lässytetään kemioista eli nainen on täysin vietävissä. Valitettavasti siinä käy niin kuin kukkarolle, jonka jätät kadulle. Sen poimii taatusti suuremmalla todennäköisyydellä epärehellinen kuin rehellinen ihminen (viedäkseen sen poliisilaitokselle).
Kaikkein idioottimaisimpia ovat naiset, jotka valittavat, että jo neljäs mies ja sekin hakkaa. Tietynlainen käyttäytyminen ja periytyvät vaistot ajavat siihen, että kerta kerran jälkeen tehdään samat virheet uudestaan.
Varsinkin erityisen hyvän näköiset naiset ovat suoranaisia mulkkumagneetteja.
Nainen ei kiinnostu helposti miehestä, joka on ystävällinen, ajattelevainen, tunteellinen eli ns kiltti mies. Hän voi olla ujokin, koska ei kehtaa olla suorasukaisen röyhkeä. Sikamies viettelee ja ottaa naisen omakseen ja lopulta omistaa hänet. Kiltti mies kysyy naiselta, kuuntelee häntä. On ehkä aluksi ikävystyttävän tuntuinen pehmo, mutta kun yhteinen sävel löytyy ja alkaa aito kiinnostuminen, sitten kiintyminen ja rakastuminen. Siinä onkin sitten sellainen kumppani, jota ei vaihdeta. Sikamies ei ikinä rakastu, mutta teeskentelee sitä hyvin, vaikka jo samana iltana.
Oikeaan rakkauteen tarvitaan aikaa, mutta pinnallinen ja hetken tunteiden päällä kelluva nainen ei suo sitä aikaa miehelle vaan tekee päätöksensä heti. Sikamies kelpaa, mutta tämä kunnon mies ei.
Sikamies valitaan usein tietoisten tai tiedostamattomien vinkkien perusteella. Vinkkien, jotka vihjaavat miehen seksuaaliseen kyvykkyyteen tyydyttää nainen. Valitettavasti nämä vinkit toimivat usein päin vastoin. Mainitulle sikamiehelle seksi on ulkonaisesti tärkeää, mutta samalla mekaanista suorittamista, itsensä tyydyttämistä. Kunnon mies ei ole parhaimmillaan heti, koska kaikki lähtee rakkaudesta. Kuitenkin, tunteiden kehittyessä, nainen saa parasta mahdollista kyytiä. Mies itse nauttii myös enemmän, koska seksistä on tullut rakastelua.
Ei ole totta, että vain huono kelpaa. Eiköhän lähes kaikki naiset haaveile ihanasta ja rakastavasta miehestä. Mutta kun sellaisen löytäminen on niin vaikeaa. Sitten vaan joudutaan tyytymään niihin hankalampiin tapauksiin tai otetaan vaan joku seksin takia. Muuten sitä sitten oltais vaan ikuisia sinkkuja.
Heippa!
Pakko laittaa viestiä, kun kaikki vastaukset tuntuivat olevan vähän negatiivissävyisiä. Mulla on sellainen "täydellinen suhde". Ollaan toistemme sielunkumppaneita, huumorintaju on samanlainen, teemme kaikenlaista yhdessä... Olemme yhdessä seitsemättä vuotta, olin vasta 16, kun tavattiin. Tänä vuonna erottiin puoleksi vuodeksi, mutta ollaan nyt oltu uudestaan yhdessä jo muutama kuukausi ja suhde on parempi kuin koskaan. Ihanaa, kun minut huomioidaan pyytämättä. Ilman erillistä sopimusta kuulun kuitenkin miehen viikonloppusuunnitelmiin. Asumme tällä hetkellä erikseen, viikonloput ovat yhteistä aikaamme.
Pettäminen on aina ollut ihan ehdoton ei suhteessamme.
Ei kannata menettää toivoaan, niitä ihania on olemassa. :)
Miksi erositte puoleksi vuodeksi?
Kaikki kasaantui yhtäkkiä siihen hetkeen. Seuraava vaihe olisi ollut iso asuntolaina yms. Usein, kun alkaa seurustella nuorena, tulee jossain vaiheessa sellainen olo, että oliko kaikki tässä. Meille tuli tuo olo ja päätimme erota. Tuo ero ei liity mitenkään alkuperäisen kirjoittajan aiheeseen eli miehessä ei mitään vikaa ollut ja suhdekin oli hyvä (sitä ei vaan aina itse sitä näe). Tuon tauon aikana saimme molemmat perspektiiviä suhteeseemme ja nyt meitä ei mikään erota.
Minä ajattelen suhteista aivan samoin, kuin aloittaja. Kauan toivoin löytäväni uskollisen, rakastavan ja yhdessäoloa arvostavan miehen, mutta kyllä se vaan niin on, että nykyaikana sellaisia ei ole.
kyllähän sellaisia miehiä löytyy, täältäkin vaikka yksi. mutta ei näytä naisille kelpaavan kuin ne rentut :)