Saanko karenssia jos irtisanoudun koeajalla yhestä kampaamosta. Tää kampaamo on avattu muutama viikko sitte ja mä oon jo saannu tarpeekseni tosta omistaja porukasta. Ei mitään sääntöjä eikä ohjeita, jokainen tekee mitä huvittaa ja pomoja kiinnostaa vain päivän myynnit. Ja ne ei oo kovin hyvät ja siks ne on sit vissiinn niin v"##¤u päitä meille työntekijöille...
Jos siis mä lähen täst litoon, niin tuleeko karenssii vaik töis ei oikeesti pysty ees olee koska kaikilla vaan menee hermot sielä.
Jos siis mä lähen täst litoon, niin tuleeko karenssii vaik töis ei oikeesti pysty ees olee koska kaikilla vaan menee hermot sielä.
Vastaukset 26
Vanhimmat
Oletko vihainen jos en vastaa, siihen kuin kysyit ?
jos,
niin älä jatka lukemista.
Kuinka monesta työpaikasta sinulla on kokemusta ?
Kuinka itse osaisit toimia jos olisit perustanut kampaamon ?
Kyllä sitä voi ” v"##¤u”, mutta muut vaihtoehdot ovat yleensä huonompi.
Jos jatkuvasti vaihdat, oli se työpaikka tai poikakaveri,
et koskaan osaa pysähtyä yhteen, kuten ihanne olisi.
Olen neuvonut lapsilleni että nuorena pitää tehdä vaikka ilmaiseksi työtä,
jotta saa kokemusta ja sitä sinä tarvitset kai.
Jos et terveyttäsi pelkää ja jos ei ole mahdottoman kallis ja vaikea työmatkasi,
en missään nimessä irtisanoisi itseäni ja suunnittelisi päivärahalla oloa.
Tiedätkö mistä nuorten suurin työttömyys johtuu,
he eivät sopeudu työelämään, eikä kukaan enää sellaista ota,
jolla ei ole kuin pitkäsuhteita, kyllä pitää ole työtodistuksia.
Pitää olla erinomaisen hyvä hiusmuotoilija,
jos pärjää työelämässä työtaitonsa vuoksi,
ihmis-suhdetaidot, pitkät sellaiset ovat tärkeimpiä.
et mun mielenterveys menee siks, että joku pomo on ihan skitso ja kiusaa mua tai työkavereit. Ja tää on muuten mun kolmas kampaamopaikka. Alla oon ollu seitsämän vuotta. Lähin pois hyvästä paikasta, koska toi pomo valehteli mulle ummet ja lammet. Nyt sit tää totuus onki jotain ihan muuta. Mua harmittaa ja välil ihan itkettää ku oon tajunnu, et mua on huijattu. mun lisäks paria muutakin huijasivat, sillä ne sai meiät töihin tohon p"#¤%a paikkaan.
ajattelen sanoa rumasti, jotta ajattelisit toisella tavalla. heräisit aikuisten maailmaan.
- jos sittenkin vika on itsessäsi edellisessä oli vika, taasen nykyisessä, toisilla on samallanne tilanne autojen kanssa, toisilla avioliittojen kanssa,
aina jossain jossain vikaa.
- mieti minkälaista on olla uusi yrittäjä, ei sitä rahaa tule automaattisesti niin paljoa että on varaa maksaa laskut, palkat, sosiaalimaksut, verot, ym.
- älä koskaan luule että uudella yrityksellä on varaa maksaa suuria palkoja,
toiseksi hänellä varmaan pyörii päässä 24 tuntia, pysyykö yritys pystyssä.
Jotta pysyy, on tilauskirjat oltava aina lähes täynnä.
- ja aina sinulla on mahdollisuus perustaa oma yritys, sitten ei tarvis valittaa.
Ja olet hyvä pomo.
Tos edellises viestis kirjotin et " Lähin pois hyvästä paikasta, koska toi pomo valehteli mulle ummet ja lammet."
Miks sää sit rupeet kirjoittaa jotain juttuu et mun edellises työpaikas oli jotain vikaa.
Ja sit vielä semmonenkin homma, et liiton lakimies sano mulle, et olis viisampaa jättää tollanen firma perustamatta jo ei kerran ees hallitte itteensä vaan käyttäytyy ku joku mielipuoli. Ei se oo mun tai jonkun muu vika, et jollaki kampaamon pomol on ressi siit et menestyykö joku putiikki vai ei.
Itepähän on riskinsä ottanu, mut ei see oo todellakaa työntekijöitten vika jos hommat menee pielee. Siin vois kyl mun mielest joku ny kattoo peilist itteensä ja miettii miks ei kykene hallittee itteensä...
miks mää ny mitään yrityst perustaisi. Kattoo tota yhtä, niin en mää taho tulla tollaseks. Siks mä mieleummi oon ihan palkollinen.
niin on munkin lapset (3) ylityksen perustaneet,
me sitä ylläpidimme 3 vuotta, tai paremminkin vasta 4 vuoden jälkeen alkoi pyörimään omillaan.
ostimme autot, maksoimme ruokalaskuja, asuntojen vuokrat ym.
vasta 6 vuoden jälkeen palkkasivat yhden ulkopuolisien ja firma meinasi kaatua.
Ulkopuoliselle piti maksa enemmän 2 kertaa enemmän kuin itse saivat.
Kyllä oli varmaan katkera maksaa enemmän kuin itse saa.
nyt 10v kuluttua on 8 ulkopuolista ja porskuttaa jo aika hyvin.
Ei se niin heti käynnisty, verotus, kirjanpito, ym, huolia on runsaasti.
Kirjoita työkavereidesi kanssa ylös kaikki epäkohdat työpaikastasi ja vie tiedot liitollesi/työvoimatoimistoon. Vaati aikaa ja vaivaa, mutta yleensä liitto on aika hanakka tarttumaan jäsenten työpaikolilla rehottaviin epäkohtiin.
Muutenkin kannattaisi hakea uutta työpaikkaa. Onhan alasi töitä vaikka kuinka paljon. Joten älä lannistu.
Jos noin ajattelee ja toimii elämässä on elämä täynnä vaikeuksia.
Ei kannata suunnitella tuollaisia, kannata katsoa vain peiliin,
eikä koskaan hakea muista vikaa, sillä toiminnalla ei pääse pitkälle.
Tosin niin moni tekee, koska avioliitotkin kestävät nykyään 6,4 vuota keskimäärin.
Kun ollaan 50v., on sun, mun ja yhteisiä lapsia,
tätäkin voit moittia, että ei kuulunut asiaan.
sana on vapaa, mutta älä etsi vaikeuksissasi muista vikaa,
mieti miksi minua aina seuraa vaikeudet.
Muuten, aina kun töihin otetaan, soitetaan entiselle työpaikalle,
aivan varmaan ainakin 90%, mieti sitä.
(käyn harvoin näillä palstoilla, mutta kun jonkun otan uhrikseni/lempilapsekseni, siihen sitkeästi päiväksi pariksi isken)
aika skitsolta ja omaan napaan tuijottajalta kuulostat. Mahtaa olla hieno tunne kun liiton lakimiehet laukkaavat perässäsi. Muistathan myös sen, että piirit ovat pienet ja sinusta toimintatavoistasi keskustellaan aivan varmasti teidän piireissänne.
"(käyn harvoin näillä palstoilla, mutta kun jonkun otan uhrikseni/lempilapsekseni, siihen sitkeästi päiväksi pariksi isken)" Oletko ajatellut kääntyä jonkun mielenterveystoimison puoleen? Tuottamasi tekstin sisältö ei tunnu olevan kovin asiallista.
kokemuksen syvällä rintaäänellä. jokaisen ne on omat kannuksensa hankittava. ja sekin on paskapuhetta, ettei firman menestys riipu työntekijöistä. jos ei tätä ymmärrä, ei ole ihme vaikka pomo välillä vähän vittuileekin! seitsemän vuottakaan ei riitä ammattitaitoon, jos asenteessa on vikaa.
itsesi ilmaisemisessa. Opettele ensiksi kirjoittamaan ja tule sitten selittämään epätoivoisia päätelmiäsi. Sinulla kun ei ole faktatietoa, pelkällä mutulla olet lähtenyt liikenteeseen.
meilläkin porukkaa kulkee kuin sokoksen pyöröovissa, hyvä jos aamulla tietää,kuka on työkaverina.
Eilen lueskelin vuoden vanhaa palaveri-kirjaa ja siellä oli eräs nimi-aloittaa silloin ja silloin...en edes muistanut näinkökään koko tyyppiä!
vikaa, mikäli työntekijöiden vaihtuvuus on suuri. Jos osastolla ovet käy kuin sokosen pyöröovet, niin silloin olisi syytä katsoa esimiesten itseään peiliin ja miettiä missä vika.
Työtavat, työilmapiiri ja työvälineet vaikuttavat paljon työntekijöiden viihtyvyyteen. Yksi mitä olen laittanut merkille, nämä vanhat 10-20 vuotta talossa olleet ihmiset. He pääsääntöiset aiheuttavat ongelmia esimiehelle ja uusille työntekijöille. Eivät hyväksy uusia toimintatapoja ja uusia, nuorempia ja paremmin koulutettuja työkavereita.
Siksipä monet nuoret lähtevät heti kun saavat uuden paikan jostain muualta. Itsekkin tee sitä samaa. Tehnyt jo monta vuotta...
muissa? "Siksipä monet nuoret lähtevät heti kun saavat uuden paikan jostain muualta. Itsekkin tee sitä samaa. Tehnyt jo monta vuotta... "
Kannattaisi hieman sopeutua ja sitoutua, eikä aina lähteä ovet paukkuen etsimään "parempaa", kun muut eivät heti nostakaan sinua kukoksi tunkiolle.
on vakava asia. Ja nuoret eivät siedä kiusaamista missään muodossa. mm. siksi he lähtevät koska eivät halua alistua henkisen ilkivallan alle, jota sinäkin näköjään käytät.
Ja miksi en vaihtaisi työpaikkaa, kun kerran saan aina paremman ja paremmalla palkalla? Oletko vain katkera työttömyysputkessa oleva kuusikymppinen raasu?
kuuttakymmentä. Karvan vajaa 40 ja olen ollut 21 ikävuoden jälkeen toisessa työpaikassani. En jaksa ymmärtää näitä haahuilijoita. Vaihtavat työpaikkaa kuin paitaa, kun ei oikein nappaa, jos ei saa touhuta juuri niinkuin sattuu huvittamaan. Pomotkin harrastavat työpaikkakiusaamista, kun nakittavat duunia tehtäväksi, eikä työnkuva olekaan surffaamista netissä ja taukojen pitämistä.
Ja noin vanha! Kovin pitkälle et urallasi ole päässyt kun ei sinulla ole tietoa asioiden oikeasta kulusta. Ihan huvittavat nuo kommenttisi.
Tekstisi tuottotapa kertoo sinun olevan joku keskiasteen työntekijä, keskiasteen tehtävässä. Rivissä pakerrat pompjen liihotellessa ohitsesi. Onnea vain pitkälle työurallesi..
Työhön määrääminen ei ole työpaikkakiusaamista, ja missä firmassa nykyjään ihmisillä on oikeasti aikaa netissä surffailuun ja taukojen pitämiseen? Missä ihmeen tuottamattomassa puulaakissa oikein tuherrat?
mutta enpä silti ymmärrä ihmisiä, jotka löytävät _vuosien_ ajan joka työpaikastaan sellaista vikaa, joka pakottaa jatkuvasti vaihtamaan duunipaikkaa. Kertoo enemmän työntekijästä kuin työpaikoista. Kykenemätön sopeutumaan ja sitoutumaan. Minua ei haittaa pomojen ohiliihottelu, täytyy niidenkin jotain aikansa kuluksi tehdä. Tulen töihin, hoidan hommani ja lähden kotiin. Palkka on juossut keskeytymättömästi kohta 20 vuotta, lamavuosista huolimatta. Se riittää minulle, Se sijaan, että rakentaisin "uraani" jatkuvasti paikasta toiseen hyppimällä, kun aina on muka jotain vikaa työpaikassa. Mahtaa näyttää HR-osaston rekrytoijasta CV mukavalta, kun hakija ei pysy missään paikassa muutamaa kuukautta pidempään... Vai onko se sitä kuuluisaa dynaamisuutta? Sitoutumisesta ei voitane puhua... Ja uskallan väittää, että puulaakini tuottaa enemmän kuin sinun pätkätyöpaikkasi.
pätkätöissä vuosiin. Vakipaikkoja olen vaihdellut sujuvasti, koska palkka ja työn vaativuus ovat vaihdoilla parantuneet.
Elä sinä vain haaveessasi, että puulaakisi tuottaisi paremmin kuin yritys, jossa itse tällä hetkellä työskentelen.
Oletko sinä se, joka uusista sanoo heti kun kaveri tulee ovesta, että "tosta ei kyllä ikinä ole näihin töihin"? Oletko sinä se, joka vittuilee sille uudelle heti ekasta päivästä lähtien, että eihän ne nykypäivän nuoret mitään työnteosta tiedä? Oletko se sinä, joka laitetaan perehdyttämään uutta, mutta oletat, että uuden pitää oppia viikossa se, mitä itse olet tehnyt 20 vuotta? Vai oletko sinä se, joka lyö heti hanskat tiskiin, koska ei kannata edes opettaa, kun uusi kuitenkin lähtee vähän ajan kuluttua pois? Et kai sinä ole se, joka menee parin päivän päästä kertomaan pomolle, että ei tuota uutta kaveria taida oikein työ kiinnostaa?
Vai onko se sittenkin se sinun "vähemmän viksu" vieruskaverisi, joka on samanikäinen, samannäköinen ja yhtä kauan ollut samassa työpaikassa?
"nuoret eivät siedä kiusaamista missään muodossa. mm. siksi he lähtevät koska eivät halua alistua henkisen ilkivallan alle" ja "Työtavat, työilmapiiri ja työvälineet" sekä vanhat työntekijät luutuneine asenteineen ovat saanet sinutkin jo vuosia harrastamaan hyppelyä duunipaikasta toiseen. Nyt kerrot palkan ja työn vaativuuden olleen motiiveina.
Mitkä ne syyt sitten oikein ovatkaan? Taitaa oikeasti olla kuitenkin niin, että vanha sanonta sopii sinuunkin. "Kyllä sika syitä keksii, kun maa on kova ja kärsä kipeä".
Taitaa olla vain kyse nykynuoresta, jolla ei riitä pitkäjänteisyyttä ja kärsivällisyyttä puolta vuotta pidempään missään työpaikassa, kun leipääntyminen jo iskee. Sama ilmiö on havaittavissa nykyään ihmissuhteissa.
joilla ei ole tietoa nykypäivän yrityskulttuurista. Kaikkea ja kaikkia vastustetaan. Mitään ei suostuta tekemään vedotaan aina työsopimukseen yms.
Esimiehet ovat kovilla vastahankaisten vanhojen työntekijöiden kanssa. Mitään uutta ja toimivaa ei saada aikaiseksi vanhojen luutuneiden käsitysten vuoksi. Oraganisaatioihin lyödään yt:t ja vanhat luut siirretään muihin tehtäviin tai pistetään pihalle.
Minun onnekseni nykyisessä paikassa yt ovat päättyneet kesällä, uutta, nuorekasta, innokasta porukkaa on sisällä. Vanhat siirretty muualle. Näin eivät ole aiheuttamassa pahaa verta uusien innokaiden, koulutettujen ja työhönsä motivoituneiden työntekijöiden keskellä...
ollut kesälomiakaan vuosiin? Palvelusvuosilisistä, kesä- ja talvilomista ym. on turha haaveilla, jos jatkuvasti vaihtaa työnantajaa muutaman kuukauden välein.
Pitäisi varmaan tehdä niin kuin koulukiusatut. Tappaa kaikki vihamiehet ja lopuksi itsensä.
osaa neuvotella lomiaan ennen kuin vaihtavat uuteen työpaikkaan. Mietippäs huviksesi, miten itse olen toiminut kun työpaikkaa vaihdoin..
on kaikki tehtaat täynnä, noita kouluttamattomia nelikymppisiä naisia jotka on olleet siellä sen 20 vuotta ja henkinen ymmärryskyky on sitten sen mukainen. Itse olen 38, vaihtanut työpaikkaa(kin) kuin paitaa, tehnyt duunia laidasta laitaan ja nähnyt noita kuin lampaita laumassa. Ihan oikeasti, ei niitten kanssa kannata vängätä mistään, koska ei niiden henkinen kapasiteetti yksinkertaisesti riitä mihinkään muuhun kuin siihen omaan pikku hiekkalaatikkoon.
Sääliksi käy kun tulee sitten ne yt-neuvottelut ja kenkä lämähtää persuuksille, helposti menee tehtaan ovetkin kiinni. Siinä sitten ollaan ihmettelemässä kun ei osaa kuin sen yhden homman ja senkin vaan yhdellä tavalla. Kyllä se on siinä tilanteessa ihan sama onko sitä työkokemusta ollenkaan.
En sillä sano että että olisi jotenkin väärin olla vaikka sitten koko ikä siinä yhdessä paikassa (jos jonkin paikka nykyään niin kauan pysyy), mutta ei pitäisi ruveta pitämään omaa elämäänsä jonain oikean elämän mittapuuna. Omahyväisyydestä tapaa elämä rankaista, tavalla tai toisella.
päivän ja tämän ketjun fiksuimman kommentin! Näinhän se tuppaa olemaan, kuten kirjoitit ;)