Kirjastossa ovat lehdet Suomen sotilas ja Suomen potilas rinnakkain. Ensimmäisen selasin nopeasti ja huomasin artikkelin, jossa taas arvioitiin päämajan työskentelyä. Artikkelissa sanottiin, että päämaja muistutti hovia, jossa kyvytön Mannerheim johti sotaa väärin. Ottamatta kantaa väitettyihin asioihin, kysyisin herroilta asiantuntijoilta: Kun verrataan Suomen, Neuvostoliiton ja esim. Saksan sodanjohtoa, miten päämajan toiminta erosi mainittuihin verrattuna.
Artikkelissa sanottiin, että Mannerheimin kokemukset sodanjohtamisesta oli 1.MS aikaiset. Oliko muilla sen tuoreempaa? Miten Ruotsissa asiat oli hoidettu? Asia kiinnostaa, mutta ei ole aikaa eikä kykyä lähteä tätä selvittämään.
Päämaja-esikuntatyöskentely
dfgf
36
1151
Vastaukset
- realisti#1
Olematta asiantuntija: Airohan on arvostellut Päämajan toimintaa sanomalla, että se ei kelvannut malliesimerkiksi esikuntatyöskentelystä. Tuo väittämä, että Mannerheimilla oli kokemusta sodanjohtamisesta 1. MS:n ajoilta kyllä pätee lähes kaikkiin sodanjohtajiin. Eipä tuossa 1. ja 2. MS:n välillä mitään mittavampia konflikteja ollut... Mannerheimin ongelma oli yleisesikuntakoulutuksen puuttuminen. Tokko hän silti sotaa väärin johti. Ainakin lopputulos kertoo päinvastaista. Itse asiassa Suomen ja Saksan päämajojen toiminta oli yhdessä suhteessa samankaltaista: Ylipäällikkö pyrki johtamaan joukkoja rintamakomentajien ohi. Siinä missä Mannerheim luopui tavasta Airon kehoituksesta, Hitler ei tietenkään diktaattorina sitä tehnyt.
Saksan päämajatoiminta lienee ollut vielä omituisempaa. Siellähän OKW ja OKH kilpailivat keskenään "suuren sotapäällikön" suosiosta. Lopulta OKH johti itärintamaa ja OKW muita sotanäyttämöitä.
Neuvostoliiton sodanjohdosta olisi tosiaan mielenkiintoista kuulla. - von Clausewitz
" Artikkelissa sanottiin, että Mannerheimin kokemukset sodanjohtamisesta oli 1.MS aikaiset."
Carl Philipp Gottlieb von Clausewitz (1. kesäkuuta 1780 Magdeburg, Preussi – 16. marraskuuta 1831 Breslau
Peruskäsitteitä (von Clausewitzin sodankäynnin maksiimit)
sota on politiikan jatkamista toisin keinoin
sota on osa politiikkaa, ei itsetarkoitus
sotaa tulee välttää, jos poliittiset keinot riittävät päämäärään pääsyyn
voiman keskittämisen tärkeys ja painopisteen luominen
ratkaisutaistelun tärkeys
sodankäynnin kitka keskeisenä sodankäynnin käsitteenä
taktiikka on oppi sotavoimien käytöstä taistelussa
strategia on oppi taistelujen käyttämisestä sodan päämäärän saavuttamiseen
sota on väkivallan käyttöä eikä siinä ole rajoja
sota on kameleontti, siis jatkuvasti muuttuva ilmiö
jokainen sota on erilainen eikä sota ole siis teoretisoitavissa
edelliseen liittyen on oleellista sotapäällikön nerous
sotatieteen on perustuttava empiriseen tutkimukseen
sota on ihmisten välistä vuorovaikutusta
sota on ensisijaisesti mielen vaikutusta mieleen, ei materian materiaan.- Just just
Marskilla oli iltalukemistona Sun Tzu ja Clausewitz.
Totta se on. Airo oli Ranskassa ollessaan perehtynyt Clausewitzin teokseen ja toimitti kirjan Marskillekin luettavaksi. Näin kertoo Turtola Airo -elämänkertakirjassaan.
Lieneepä toimittanut Sun Tzun teoksenkin...
http://fi.wikipedia.org/wiki/Sunz
http://fi.wikipedia.org/wiki/Karl_von_Clausewitz
- Arkistomestari
Päämajan työssä oli oleellista, että Marski halusi olla oma esikuntapäällikkönsä. Näin kaikki asiat esiteltiin hänelle yleensä kahden kesken ja hän teki päätökset usein vielä vastoin esittelijän näkemystä. Yleisesikuntatyölle ominaiset neuvottelut ja muu yhteistyö puuttui. Jaostot kilpailivat keskenään.Tärkeää oli olla Marskin suosiossa. Väitteet "hovista" pitävät paikkansa.
Ennakkosuunnittelu puuttui. Vaihtoehtoja ei käsitelty ollenkaan.Mannerheim antoi päätöksensä sotatoimista vasta tilanteen selvittyä hänelle. Näin esimerkiksi Kannaksen suurhyökkäyksen torjuntaan ei mitenkään valmistauduttu. Tilanne selvisi Marskille aikaisintaan 10.6. iltapäivällä.
Esimerkiksi joukkojen siirrot jouduttiin improvisoimaan. Suurin ansio niiden onnistumisesat kuuluu VR:lle, joka taidolla ja onnella toi joukot ratkaisutaisteluihin, tosin viime tipassa.- Anonyymi
Mikkelin Päämajamuseossa käydessäni järkytyin tästä tiedosta, ettei esikunnassa ollut lainkaan esikuntatyöskentelyä. Ihme on, että sotaa meni edes niin hyvin kuin meni.
Mutta onneksi Päämajassa oli eversti Valo Nihtilä, joka oli operatiivisella osaston päällikkö 3.12.-39 alkaen talvisodassa ja jälleen jatkosodassa joulukuusta 1942 lukien. Hän laati talvisodan puolutusssunnitelmat ja jatkosodassa monet hyökkäysssuunnitelmat ja olipa vielä valvomassa Päämajan "eteentyönnettynä tuntosarvena" niiden toteuttamistakin. Hänen vaikutuksestaan omaksuttiin menestyksellisesti ns. mottitaktiikka. Merkittävä mies!
Asekätkentä sodan jälkeen oli paljolti hänen vastuullaan, mikä tekee hänestä jo Sankarin. Isänmaan asialla hän oli kuolemaansa asti, sillä hän sai sydänkohtauksen kokouksessa sen jälkeen, kun oli arvostellut puheenvuorossaan maanpuolutusmäärärahojen vähentämistä.
- asdfadgf
Oliko sotien lopputulos hyvä Mannerheimin ansiosta vai Mannerheimista huolimatta. Haluaisin kuulla teidän näkemyksiänne, sillä itselläni ei ole juurikaan tietoa asiasta. Millainen oli Mannerheimin henkinen (moraalinen) ja toimellinen (operatiivinen) vaikutus?
- koska kaikki
...vaikuttaa kaikkeen... erilaisia lopputuloksia silloin oikeastaan ääretön määrä.
- dfgf
HAluaisin tietää miten muissa maissa toimittiin?
Oliko niissä kaikki linjassa ja ajan vaatimusten mukaan. Vai oliko vain Suomessa kaikki päin mäntyä. Saksan tilanteeseen tulikin jo yksi kommentti.- Arkistomestari
Suomen vertailu Saksaan ja NL:oon on vaikeaa. Ne olivat diktattorin hallitsemia suurvaltoja, jotka käyttivät kaikki voimavaransa sotimiseen useilla rintamilla.
Stalinin apuna oli ylin sodanjohto, eli STAVKA Siinä olivat tärkeimmät polittiset johtajat ja muutama marsalkka kuten yleisesikunnan päällikkö Saposnikov ja Grigori Hukov. Se päätti strategiasta. Yleisesikunta toteutti operaatiot.Yleensä Stavkan edustaja oli rintamalla toimintoja koordinoimassa.Kaikesta määräsi viime kädessä Stalin.
Saksassahan Hitler keräsi kaiken päätösvallan. Hän oli lopulta yhden armeijaryhmän komentajakin.Lisäksi esimerkiksi Himmler SS:n ja poliisin johdossa sekä kotijoukkojen ja lopulta yhden armeijaryhmänkin komentajana pelasi ola peliään. Sama koski Göringiä niin kauan kun hänellä jotain päätösvaltaa oli. Marsalkoilla oli hyvin vähän valtaa.
Sekavaa johtamisjärjestelmää pidettiin yhtenä syynä voimien haaskaamiseen ja lyhytjänteiseen strategiaan. Muutosesitykset eivät menneet Hitleristä läpi.
Sinänsä Suomen malli oli hyvin selkeä. Mannerheimin suuret valtuudet mahdollistivat voimien keskittämisen ja nopean päätöksenteon. Hän oli kuitenkin pohjimmiltaan hyvin varovainen ja pessimistinen luonne. Nopeat päätökset eivät luontuneet häneltä kuin pakkotilanteessa. Lisäksi hän tiesi jo syksystä 1941 alkaen, että Itä-Karjalaan hyökkäys oli paha strateginen virhe, josta vain ihme voisi Suomen pelastaa. Sitä ihmettä ei tullut, vaan laskua maksettiin kesällä 1944 ja aina vuoteen 1991.Ja tavallaan maksetaan vieläkin.
- Dingero
Jäi kannaksen linnoittaminen ja panssarintorjunnan kehittäminen heikkoihin kantimiin asemasodan aikana. Myöskään keskitetyn tykistönkäytön roolia ei ymmärretty. Oppia olisi kuitenkin ollut saatavilla sakuilta ja he sitä avoimesti myös tarjosivatkin.
Päämajassa kuitenkin ajateltiin, ettei sakut osaa sotia. Siksi luotettiin talvisodan aikaiseen taktiikkaan puolustuksen osalta.
Anteeksiantamattomia tyrimisiä mistä maksettiin kova hinta kesällä 44.
Pääasiallisena syypäänä pidän ylinta johtoa. Huipulla hyydyttiin ja seurauksena veltostuminen ja menneisyyteen tuijottaminen lähes kautta linjan. Ainoina poikkeuksina ehkä hävittäjätorjunnan valmiiksi suunniteltu perääntyminen kentältä toiselle ja kaukopartioiden Matti kätköt. Suuri kokonaisuus meni kuitenkin vituralleen.
Tykistön keskitetty käyttökin löydettiin lähinnä vahingossa. Useiden hakkelukseksi hakatuiden yksiköiden tykistön kerryttyä Taliin alkoi tykistö puremaan. Sitä ennen ei luoto mitään tykistöllistä painopistettä vaan putket oli ripoteltu pitkin metsiä.- Sodassa soditaam
>Tykistön keskitetty käyttökin löydettiin lähinnä vahingossa.<
Nythän puhut jo ihan pötyä!
Suvi-Kumsan tykistökoulussa koulutettiin tykistön porukkaa melkoisen vilkkaasti ja yhteistoimintaa harjoiteltiin paljon aiemmin ennen Tali-Ihantalan taisteluita. Lauri Jäntti kertoo kirjoissaan, mm. Salainen sotapäiväkirjani, millaista oli meininki Suvi-Kumsan tykistöleirillä.
Muistaakseni onkin kerrottu, että ns. Kelirikkotaisteluiden aikaan, 1942 keväällä kokeiltiin 1. kertaa tykistön yhteiskäyttöä oikein tositoimissa ja melkoisen hyvin tuloksin.
Vasta korjausmuuntimen kehittäminen antoi sen ratkaisevan lisän tulenjohdolle ja tykistön sijoittelulle kantomatkansa rajoissa maalialueesta. Toki hyvät viesti- ja komentoyhteydet oli kaiken a ja o.
Ei se Nenonenkaan sentään kaikkea keksinyt itse, vaikka kovasti yrittikin omia tuon mullistavan korjausmuunnin-keksinnön nimiinsä ruotsinkielisessä elämänkertateoksessaan!
Ota Suomen Kenttätykistön Historia osa 2 ja lue juttu Korjausmuuntimen keksijästä eli
Majuri Unto Petäjän keksinnöstä kertova juttu!
Evl Matti Koskimaan mainiossa teoksessa KARHUMÄESTÄ ILOMANTSIIN ISBN 951-0-24831-2 v.2000
on asia kerrottu hyvin täsmällisesti ja seikkaperäisesti sivuilla 33-37.
Koskimaa oli kiinostunut keksinnön tekijästä ja otti selvää tapahtumien kulusta. Hän oli tavannut valtiotieteen maisteri, ekonomi, luutnantti Lauri Meriluodon ja haastatellut häntä ja kirjassa on LM:n kertomana tapahtumat Suvi-Kumsassa!
Kirjassa on myöskin Majuri Unto Petäjän haastattelu sivulla 36.
Tämä LM toimi siihen aikaan Maaselän Esikunnan tykistöosastossa ja sen lisäksi ampumaopin opettajana Suvi-Kumsassa kaikilla kursseilla 1-6.
Siis todella hyvällä näköalapaikalla ja tuli siten tietoiseksi tästä mullistavasta keksinnöstä jo hyvin aikaisessa vaiheessa.
Kirjassa kerrotaan kuinka Ev Honko meni 13.4.1943 esittelemään keksintöä Nenoselle ja myöskin sen että Majuri Unto Petäjä kävi myöskin muuntimen keksijän ominaisuudessa Nenosen luona.
(Nähtävästi Honko ei osannut toisen keksintöä selostaa järkevästi, kommentti kirjoittajan).
Koskimaa mainitsee myöskin kirjassaan Alajoen teoksen Tykistökenraali V. P. Nenonen Legenda jo eläessään ja sen että siinä teoksessa EI tiedetä mitään Petäjän vierailusta Nenosen luona. Mainintana on että "jotain vaikutteita Ev Honko lienee saanut Suvi-Kumsan Ampumakoulusta..."
Suomen Kenttätykistön Historia osa 2 sisältänee lisää tietoa asiasta, koska sitä kirjoitettaessa tuli tämä koordinaattimuuntimen keksijä-kysymys vastaan.
Kävi vaan niin kuten monesti käy että mullistavan keksinnön tekijä jäi ilman MITÄÄN virallista tunnustusta eläissään!
Koskimaan kirjassa kerrotaan kuinka Kuninkaallisen Tykistön 200-vuotisjuhlissa 3.6.1994 oli tämä keksijäkysymys tarkoitus virallisemmin esitellä (ja varmaankin esiteltiin) mutta U. Petäjä oli kuollut viikkoa aiemmin.
Se mies olisi mitalinsa totisesti ansainnut jos kuka.
Kirjassa LM kertoo myöskin kuinka ensimmäinen prototyyppi tehtiin "fanerista"!
--------------
Siis jonkinlainen asteikkolevy oli kyseessä ja homma taisi toimia VAIN ja ainoastaan sellaisessa maastossa ja sellaisilla alueilla mistä oli TARKAT ja paikkansa pitävät kartat eli siis soveltui hyvin "perääntymistaisteluihin" ja puolustussotaan omalla maaperällä mistä oli hyvät kartat jo olemassa. Ei tainnut soveltua oikein hyvin nopeaan hyökkäyssotaan vieraille ja tuntemattomille maille...
Lueppas nyt tarkasti, koska tällaista näet aika harvoin!
Kerran aloitettiin puhumaan Korjausmuuntimesta ja tykistön kehittämisestä niin kerrottakoon nyt, että Nenonen EI sitä korjausmuunninta itse keksinyt, eikä ehkä montaa muutakaan asiaa, mutta hän oli sellaisessa asemassa, jossa alaisten saavutuksia saattoi hyödyntää!
Jätän seuraavasta tekstistä pois muutamia kohtia niin, ettei sen kirjoittajaa voida tunnistaa:
... Lauri Meriluoto oli koulun opettajia aiheena tykistön sääpalvelu. Virka-asemansa puolesta hän joutui tekemisiin niin eversti Hongon kuin myös silloisen majuri Petäjän kanssa. Vuonna 1994 varmistui, että Nenoselle oli annettu valmis ratkaisu, siis myös itse laite vanerille laitettuna. Sitä oli menestyksellisesti kokeiltu Tykistön Ampumakoulun harjoituspatteriston ammunnoissa.
Nenonen itse omi koko asian mainiten mm ruotsalaisessa Kungl.Krigsvetenskapakadiemines Handlingar och Tidskrift julkaisussa n:o 3/1958 mm seuraavasti:"...samma kväll började jag begrunda frågan...påföljande morgon redogjorde jag för metoden vid sammanträdet med artillericheferna..".
Todettakoon, että olin itsekin aina vuoteen 1994 pitänyt Nenosta tämän ja monen muun laitteen keksijänä. Joka tapauksessa kiinnostuin Nenosesta hieman tarkemmin ja koska olin aikanani tavannut hänet henkilökohtaisesti ja muutenkin pitänyt häntä kuten me muutkin suorastaan jumalana, niin oli kiintoisaa näin jälkiviisaana tarkastella eräitä legendoja uudelleen. - Ensimmäinen seikka, joka tuli eteen oli tykistötaktiikka. Ilmeni, ettei Nenonen ollut jatkosodan aikana antanut kuin yhden tykistön taktillista käyttöä koskevan käskyn. Muut tarkastajan käskyt olivat ampuma- tai aseteknisiä. Taktikkaa kehittivät armeijakuntien tykistökomentajat ohjenuoranaan 1930-luvulla Sotakorkeakoulussa opettajana olleen silloisen kapteenin, sittemmin kenraaliluutnantin, Torvald Ekmanin laatima ko taktiikkaa koskevat luennot ja julkaisut. Tämä on myös todennettavissa. - Tykistön ampumataulukkojen laskennan isä ei ollut Nenonen vaan fil.tri, evl Hugo Karsten, joka kävi 1920-luvun alussa Ranskassa Nenosen toimesta tutustumassa heidän Gavre-menetelmäänsä. Karsten ja Nenonen sitten aloittivat ns matka-kirjojen laskettamisen. Seuraavan kerran ratalaskuihin puuttui Rolf Nevalinna, joka Nenosen ollessa talvisodan aikana USA:ssa, johti laskukaavat vektoriperiaatteelle ja samalla tarkentaen työn. Sai korkean kunniamerkin työstään, Petäjä ei saanut mitään. Ratalaskut muunsi sittemmin tietokoneelle Pääesikunnan maisteri Aaro Laakson työryhmä 1960-luvulla, aluksi koeluonteisesti aiemmin Postipankin saamalle tietokoneelle. - Löytyy muitakin keksintöjä, jotka ovat menneet Nenosen nimiin.
En halua parjata tykistönkenraalin mainetta, mutta on myös paikallaan tuoda esille henkilöt taustalta, etenkin jos he eivät ole saaneet omana aikanaan heille kuuluvaa arvostusta. Nenonen loi tykistömme ampumajärjestelmän, hän oli ja on kunnioitettu kaikin tavoin, hän oli myös etevä johtaja valitsemaan oikeat apulaiset. On myös kiintoisaa tarkastella kenraalimajuri Väinö Svanströmiä, joka toimi tykistön tarkastajana ja ase-esikunnan päällikkönä. Kysymys; olemmeko unohtaneet hänet?
On paikallaan löytää totuus, se ei alenna Nenosen arvoa ja kunnioitusta, pidämme edelleen Nenosta jalustalla mutta olemme koettaneet saada hänelle inhimilliset mittasuhteet ja olemme myös löytäneet toisiakin jalustalle nostettavia. Tykistö on yhteistoimintaa..
Ja sitten se Matti Alajoen episodi tuossa Nenosen elämänkertakirjassa, jossa silloisen tiedon valossa mennään metsään että roikaa:
Matti Alajoen kirja: Tykistönkenraali
Vilho Petter Nenonen, Otava 1975.
Seuraavassa sitaatti kirjasta:
" ...eversti Honko lienee saanut vaikutteita hänen valvonnassaan Suvi-Kumsassa toimineen Tykistön ampumakoulun erään opettajan asiaa
koskevista tutkimuksista. Nenosen mielestä käsitelty asia oli tärkeä ja käyttökelpoista ratkaisua vaativa. Eversti Hongon menetelmää hän piti kuitenkin monimutkaisena.
Päivän neuvottelujen jälkeen Nenonen vetäytyi omaan huoneeseensa ja ryhtyi itse kehittelemään ratkaisua..."
Ja Alajoki kirjoittaa jatkoa:
"...seuraavana aamuna Nenonen esitti oman ratkaisunsa..."
Alajoen mukaan siis korjausmuuntimen idea tuli Tykistön ampumakoulusta, mutta lopullisen menetelmän kehitti Nenonen.
-------------
Omana loppukommenttina sanoisin näin:
Honko yritti itsekin välistävetoa, mutta kun ei tajunnut koko korjausmuunnin hommaa, niin Nenonen haetutti keksinnön tehneen Petäjän haastateltavakseen ja omi tämän keksinnön omiin nimiinsä!
Lähteenä mainitsen mm. Suomen Kenttätykistön historian, osa 2
Suomen Kenttätykistön Historia osa 2, lue juttu koordinaattimuuntimen keksijästä eli
Majuri Unto Petäjän keksinnöstä kertova juttu!
Suomen kenttätykistön historia osa 2
Paulaharju, Jyri; Sinerma, Martti;
Koskimaa, Matti
ISBN: 9529055110
Suomen kenttätykistön säätiö, 1994
- Anonyymi
Mannerheim johti omituisesti. Hän käski kenraaleita luokseen yksitellen ja antoi suullisia käskyjä. Näin hänen töppäyksistään ei jäänyt muistiinpanoja eikä ollut todistajia ja saattoi aina selitellä itsensä syyttömäksi. Tyypillistä luonnevikaisen käytöstä.
- Anonyymi
Tyypillistä asiantuntemaonta valetta.
Mannerheimin päätökset ja käskyt muokattiin suunnitelmiksi operatiivisessa jaostossa.
Sitten niille haettiin Mannerheimin hyväksyntä ja Airo allekirjoitti ne merkinnällä "käskystä".
Kaikki M:n päätökset on taltioitu PM:n op-osaston arkistoon,joka on kokonaisuutena tallessa.
Myös suulliset käskyt ja päätökset on kirjattu sinne.
Mannerheim kantoi aina vastuunsa. Jos hän arvioi alaisen tehneen virheen,hän kyllä reagoi herkästi,joskus liiankin rajusti, eikä ao. herralla ollut sen jälkeen asiaa korkeisiin
komentajatehtäviin. - Anonyymi
Näinköhän vaan ittenkään?
Ei suurtaisteluiden ollessa käynnissä yhdelläkään rintamakomentajalla ollut aikaa tai mahdollisuuksia ravata Mikkelissä ”keskustelemassa”! Joku tolkku saisi olla väitteissäkin... - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Näinköhän vaan ittenkään?
Ei suurtaisteluiden ollessa käynnissä yhdelläkään rintamakomentajalla ollut aikaa tai mahdollisuuksia ravata Mikkelissä ”keskustelemassa”! Joku tolkku saisi olla väitteissäkin...Ei suurtaisteluiden ollessa käynnissä yhdelläkään rintamakomentajalla ollut aikaa tai mahdollisuuksia ravata Mikkelissä ”keskustelemassa”
Mitä höpäjät, kyllä Mikkelin Päämajassa oli muitakin korkeita sotaherroja kuin M-heim yksin. Niistä on kyse. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei suurtaisteluiden ollessa käynnissä yhdelläkään rintamakomentajalla ollut aikaa tai mahdollisuuksia ravata Mikkelissä ”keskustelemassa”
Mitä höpäjät, kyllä Mikkelin Päämajassa oli muitakin korkeita sotaherroja kuin M-heim yksin. Niistä on kyse.Mannerheimille esiteltiin asioita päivittäin.Esittelijöinä olivat kenraalit,jaostopäälliköt ja muut niihin käsketyt Päämajan virkaohjeen ja käytännön tai M:n eri käskyjen mukaisesti
Yleisesikunnan päälliköllä oli oikeus olla paikalla.
Mannerheimin päätökset muutettiin kirjallisiksi suunnitelmiksi ja käskyiksi.
- Anonyymi
Diktatuurimaissa johtajat (Stalin ja Hitler) ensisijassa tarkastelivat tilannetta siitä perspektiivistä kenellä on valta. Sekä Hitler että Stalin pyrkivät pitämään kenraalit aisoissa. Hitler pysäytti kenraalinsa Dunkirkissä. Stalin puolestaan oli erittäin valppaana nouseeko jonkin sotilaskomentajan pää liian korkealla. Zhukov sai maistaa sitä kun hänet siirrettiin provinssiin Odessaan sodan jälkeen. Sen sijaan Stalin piti lähellään mitä tyhmimpiä komentajia kuten surkuhupaisaa imbesilli irstailija Semjon Budennyitä.
- Anonyymi
Hölynpölyä.
Molemmilla oli suuri suunnittelu- ja toimeenpanokoneisto käytössään ympäri vuorokauden.
Stalin ylensi Zukovin NL:n marsalkaksi ja sijaisekseen. Tapahtumat sodan jälkeen olivat poliittista taistelua. Stalin pelkäsi marsalkkojen kansansuosiota.Siksi Zukov pudotettiin malliksi muille.
- Anonyymi
gustav, mikkeli johti hyvin sen, ettei sotkeuduttu liikaa saksan asioihin...
Ja kyllä keväällä -44 mikkeli nukkui ruususen unta.
Syy uneen Oli varmaan jaltan tai teheranin jako sopimukset ms. asia tiedossa.``?
ja odoteltiin NL menevän saksan perään.
Mutta silti kannaksen puolustuksen heikko suunnittelu ja evakuoinnin tekemättömyys mietityttää suuresti.
Voihan olla dementiaakin ja byrokratiaa? Siis kyvyttömyyttä? Osaamispula?
Hovi kai se oli mikkeli silloin. Tärkeiltiin ja myös uinuttiin.
Tärkeä Tärkeily-Kakka meni ummelle -44 kun NL ajoi viikossa viipuriin.
Mutta näin saatiin poliittinen sota-hurma suomessa laimennettua!!
Ja voitiin antautua nevottelemaan, kuuntelemaan sanellut ehdot.
Jotenkin tuttu hallinnon kuvio suomessa tämä on !! vrt, 1990 kriisi 2018 kriisi ja korona kriisi 2020.
Ajautumiskehitys jatkuu edelleen. toimina on ajautuminen ongelmiin ja suuri pakko tehdä jotain
Tai nokian alasajo, palava-lautta - kaaos!!! se on aivan vastaavaa tuhoa kohti johtamista.
Nyt on edelleen suuri ongelma se, että suomesta viedään työpaikat ulkomaille, yhä vieläkin! ollaan siis alenevassa elintasokehityksessä. Selvästi maata tuhotaan joko ymmärtämättömästi tai strategisesti ? - Anonyymi
Mannerheim. Johti?
- Anonyymi
gustav oli mannerheiminen. ja tasi olla karl gustaa? emil? ge mannerinenb
- Anonyymi
On se vaan aika traagista kun suursodan riehuessa ympärillä ja suurhyökkäyksen lähestyessä armeijan ylipäällikkönä on jo niin houru, että hänelle ei voi kertoa mitä kello on lyönyt kun pitää pelätä että hän hermostuu.
- Anonyymi
Korkeassa iässä se suolen toiminta on tärkeä. kun aamukakka, moron skit, ei ole tullut, niin koko päivä voi mennä pilalle jne.
Inhimillinen aspekti sodan johtoon ja strategiaan siis täytyy myös huomioida. - Anonyymi
Marsalkka Konjev väittää, että päällystakeilla ja esikunnan päälliköillä ei ollut sotamenestykseen mitään osaa, vaan rintamakomentajien vaatimukset painopisteiden panssarivoimien siirroista ratkaisivat taistelut. Miksi päämaja oli Mikkelissä ja Laatikainen ja Siilasvuo Kannaksella. Tämä nimittäin mainitaan päällimmäiseksi syyksi Kannaksen halkijuoksuun.
- Anonyymi
hetkittäisiä leijjuvia kokemuksia voi tulla kun ikää tulee. niinpä näinä hiljaisina hetkinä airo ja muut vei shown,, ja isäntänä mannerheim oli enemmänkin kaavojen mukaisesti mukana. - mutta lopputulema on siedettävä, raiskaava puna-armeija jäi rynnistysvaiheeseen.
- Anonyymi
Puna-armeija ei olisi edes päässyt rynnistämään, mikäli Kannaksen joukkoja ei olisi hajotettu ja tarjottu kultatarjottimella tykinruoaksi pääseman ja vt-aseman väliin.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Puna-armeija ei olisi edes päässyt rynnistämään, mikäli Kannaksen joukkoja ei olisi hajotettu ja tarjottu kultatarjottimella tykinruoaksi pääseman ja vt-aseman väliin.
Jäsentynyt puolustus, vetäytyminen, evakuointi,, kaikki se puuttui.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Puna-armeija ei olisi edes päässyt rynnistämään, mikäli Kannaksen joukkoja ei olisi hajotettu ja tarjottu kultatarjottimella tykinruoaksi pääseman ja vt-aseman väliin.
Puna-armeija ei olisi edes päässyt rynnistämään, mikäli Kannaksen joukkoja ei olisi hajotettu ja tarjottu kultatarjottimella tykinruoaksi pääseman ja vt-aseman väliin.”
Puna-armeijan mahti oli jo vuoden 1944 puolella sitä luokkaa, että se sai aina aikaan läpimurron olipa vastustajalla isot tai pienet puolustusjoukot. Vkyse oli siitä, mitä tapahtuu murron jälkeen.
Valkeasaari oli vaikea puolustuskohta rakentaa asemia, koska maasto koostui hienosta hiekkamaasta... lähes lentohiekasta, johon oli vaikea rakentaa pitäviä asemia.
Kaikilla tavoilla olisimme menettäneet maat Viipurin edestä ja loput viimeistään rauhanteosta. Ei voitu odottaa, että vuoden 1940 rajoihin nähden olisi menetetty vähemmän!
Pääasia oli, että maata ei miehitetty ja itsenäisyys säilyi!
- Anonyymi
gustavilla varmaan oli keväällä 1944 ruuansulatus ongelmia yms. terveydellistä. niin jäi tuo sota ja varsinkin kannas puolustus vähemmälle huomiolle.
ja airo ja muut ei osanneet ilman pätevää johtoa itsekkään toimia.
Hallintosysteemi siis oli jumissa ja toimimaton.. Tai toimi se ns. Toimitusministeriönä".
- Tietoa ei haluttu ja ei osattu hyödyntää, byrokratia pyöri.
Niinpä tuli kakka housuun kesällä.
Tällaista se on nytkin, kumman helposti sukkis hallinto nyt sitoutui välimeren sotakorvauksiin ja velkavastuuseen. Ollaan tärkeinä tekemässä jotain,, jotain jota ei ymmärretä.
Kakka tulee sukkahousuun viiveellä sitten myöhemmin, ja sitten ihmetellään miten täs näin kävi. mutta vastuuta ei oteta sittenkään,,, esim..rahajako, kreiikka, italia, espanja ei tee hyvää velkamaa-suomelle.- Anonyymi
Toinen toistaan kahelimmat tyypit esittelevät ulosteitaan.
Tämän pitäisi olla historia-palsta! - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Toinen toistaan kahelimmat tyypit esittelevät ulosteitaan.
Tämän pitäisi olla historia-palsta!ja ylimieliset piruparat ei halua irtautua uskomiksistaan..
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
ja ylimieliset piruparat ei halua irtautua uskomiksistaan..
Tarkkispoika on juuri se piruparka, jolle anus ja ulosteet ovat pakkomielle!
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tarkkispoika on juuri se piruparka, jolle anus ja ulosteet ovat pakkomielle!
voi kun kiva maailmankuva sulla, iloitse siitä.
- Anonyymi
Näin jälkiviisaana ja tutkimalla tapahtumia 1944, aistii selvää tyhjäkäyntiä hallinnossa 1944.. Ja se kostautui.. Turhia uhreja tuli paljon.
Tuon hallinnon tyjäkäynnin syy ei ole itselle valjennut. Ja sitä on taitavasti peitelty.
Hukutettu asia monen muun asian alle.- Anonyymi
Stallari yhä rakastaa salaliittoteorioita!
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Stallari yhä rakastaa salaliittoteorioita!
Lahtajat ei rakasta, vaan ne lahtasi omaa kansaa vapaasti. 1918 ja kesällä 44.
Ketjusta on poistettu 18 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1031515
Välillä käy mielessä
olisiko sittenkin ollut parempi, että emme koskaan olisi edes tavanneet. Olisi säästynyt monilta kyyneleiltä.781154- 841074
- 139986
Uskoontulo julistetun evankeliumin kautta
Ja kun oli paljon väitelty, nousi Pietari ja sanoi heille: "Miehet, veljet, te tiedätte, että Jumala jo kauan aikaa sitt573942Mika Muranen juttu tänään
Jäi puuttumaan tarkennus syystä teolle. Useat naapurit olivat tehneet rikosilmoituksia tästä kaverista. Kaikki oli Muras1897Hanna Kinnunen sai mieheltään tiukkaa noottia Tähdet, tähdet -kotikatsomosta: "Hän ei kestä, jos..."
Hanna Kinnunen on mukana Tähdet, tähdet -kisassa. Ja upeasti Salkkarit-tähti ja radiojuontaja onkin vetänyt. Popedan Lih8872- 19832
Oho! Farmi-tippuja Wallu Valpio ei säästele sanojaan Farmi-oloista "Se oli niin luotaantyöntävää..."
Wallu oikein listaa epämiellyttävät asiat… Monessa realityssä ollut Wallu Valpio ei todellakaan säästele sanojaan tippum9664Helvetin hyvä, että "hullut" tappavat toisensa
On tämä merkillistä, että yritetään pitää hengissä noita paskaperseitä, joilla ei ole muuta tarkoitusta, kuin olla riida8630