"Sellainen ruokavalio, joka pitää verensokerin pitkään tasaisena, on kaikkein terveellisintä ihmiselle. Näin sanotaan uudessa australialaisessa tutkimuksessa. Tämä juttu kannattaa ottaa vakavasti. Tässä on nimittäin loppuelämäksemme terveellinen ravitsemuksellinen suuntaus erityisesti hiilihydraattien käytön suhteen.
Verensokeri pysyy tasaisena alhaisen glykeemisen indeksin (GI) ruoka-aineita käyttämällä. Tämä GI on ravintokikkailua, jota jokaisen meistä olisi hyvä hallita ainakin niin hyvin, että osaamme sitä oikeaa GI:tä lautasellemme etsiä. Arkikielellä ilmaistuna, alhaisen GI:n ravintoaineet sokeristuvat hitaammin ja vereen kulkeutuva sokeri ei näin kovasti lähde poukkoilemaan. Poukkoilun aiheuttaa hormoni nimeltään insuliini, joka pyrkii alentamaan korkeaksi päässeen verensokerin. Nämä alhaisen GI:n ravintoaineet auttavat painonpudotuksessa, kehon rasvapitoisuuden vähentämisessä sekä sydän- ja verisuonitautiriskin pienentämisessä, Sydneyn Australiassa asustelevat tutkijat väittävät.
Mitä pitäisi syödä? Joo, erityisesti siis matalan GI:n ruoka-aineita kuten esim. täysjyväleipää, kaurapuuroa, jogurttia, hedelmiä ja papuja. Koska alhaisen GI:n elintarvikkeet saavat aikaan pitkäkestoisen kylläisyyden tunteen, niitä suositellaan laihdutukseen ja painonhallintaan.
Erityisistä taulukoista voi katsella näitä GI-lukemia. Mitä pienempi lukema, sen parempi. Tähän asiaan liittyy vielä käsite nimeltään glykeeminen kuorma (GK), joka jonkin verran mutkistaa asioita. Tuo GK on vielä pitemmälle menevää ravintokikkailua, joka esim. voi tarkoittaa, että normaalisti hyvin korkean GI:n omaava peruna muuttuu aivan siedettäväksi terveystuotteeksi jos se nautitaan esim. voinokareen ja sillin kera, jolloin GK yhteisvaikutuksen avulla laskee.
Mitä pitäisi välttää? Vältettäviä ruokia ovat esim. vaalea leipä, maissilastut, valkoinen riisi ja perunasose. Kun nautit korkean GI:n elintarvikkeita on tyypillistä, että ne nostavat verensokeritasosi jyrkästi ylös ja insuliini tiputtaa sen sitten varsin pian alas.
Ravintoasioissa on vaikea välttää kiistelyä kun vallalla on niin monenlaisia käsityksiä ja lähes mustasukkaisesti varjellaan sitä omaa käsitystä ruokavaliosta. Jos käsitys kovasti poikkeaa virallisesta ravitsemuslinjauksesta ja esittää esimerkiksi hiilihydraattien voimakasta vähentämistä ja sen sijaan eläinvalkuaisen ja rasvaisen ruoan suosimista niin kyseessä on arvatenkin Atkinsin dieetti tai jokin taitavasti markkinoitu muunnelma tästä ruokavaliosta. Jotkut löytävät tästä Atkinsin ruokavaliosta onnen ja autuuden, mutta minä sanoisin, että pääsääntöisesti sellainen ei sovi sinulle.
Pysy virallisella linjalla, eiköhän se pitemmän päälle ole hyvä. Erityisesti painonhallinnassa on ollut viime aikoina kiivaita väittelyitä siitä miten paljon hiilihydraatteja pitää syödä. Minä neuvon syömään ravintoa monipuolisesti, säännöllisesti ja kohtuullisesti suunnilleen näissä suhteissa 60-65 % hiilihydraattia, 20-25 % rasvaa ja 10-20 % proteiinia.
Käytännön tasolla tämä näkyy siten, että puolet lautasesta täyttyy vihanneksilla ja juureksilla, neljännes varataan täysjyväpastalle, perunalle tai tummalle riisille ja viimeinen neljännes joko kalalle, lihalle tai siipikarjan tuotteille. Ruokajuomaksi luomumaitoa, hedelmämehua tai vettä. Kyytipojaksi suomalaista ruisleipää ja jälkiruoaksi tuoreita metsämarjoja. Nam!"
Mitä mieltä te olette tuosta GI:n noudattamisesta bodaus tai bodyfitness kehonrakennuksessa?
Lisäksi kiinnostaa tietää mitkä ovat bodaajalle sopivat hiilihydraatti-proteiini-rasvasuhteet. Ilmeisesti bodaajan proteiinimäärä on ainakin suurempi kuin 10-20%? Lasketaanko nämä hiilihydraatti-proteiini-rasvasuhteet syödyistä grammamääristä vai kalorimääristä?
Onko lautasmalli sopiva bodarille, eli että lautasella on 2/4-osaa kasviksia, 1/4 lihaa/kalaa/munaa ja 1/4 pastaa/riisiä/perunaa?
Lisäksi täysjyväleipää ja rasvatonta maitoa.
Pitääkö vihanneksia ja juureksia rajoittaa jotenkin kun ovat aika kevyttä syötävää (esim. porkkanaa, sipulia, valkosipulia, kaaleja, salaatteja, tomaattia, paprikaa, papuja, herneitä ym.) ja onko niiden hiilihydraatit hyviä GI:n mukaan?
Entä onko kuorineen valmistettu uuniperuna sopivaa ravintoa, täysjyvä/tummanpastan, täysjyvä/tumman/paraboilerriisin ja täysjyväruis/vehnäleivän ohella? Onko paraboiler-riisi yleensäkään tarpeeksi terveellistä vai onko täysjyväriisi paras valinta? Kuinka paljon perunaa/pastaa/riisiä uskaltaa päivässä dl/grammamäärin syödä jos niitä syö vaikka lounaalla ja päivällisellä lisukkeena?
Verensokeri pysyy tasaisena alhaisen glykeemisen indeksin (GI) ruoka-aineita käyttämällä. Tämä GI on ravintokikkailua, jota jokaisen meistä olisi hyvä hallita ainakin niin hyvin, että osaamme sitä oikeaa GI:tä lautasellemme etsiä. Arkikielellä ilmaistuna, alhaisen GI:n ravintoaineet sokeristuvat hitaammin ja vereen kulkeutuva sokeri ei näin kovasti lähde poukkoilemaan. Poukkoilun aiheuttaa hormoni nimeltään insuliini, joka pyrkii alentamaan korkeaksi päässeen verensokerin. Nämä alhaisen GI:n ravintoaineet auttavat painonpudotuksessa, kehon rasvapitoisuuden vähentämisessä sekä sydän- ja verisuonitautiriskin pienentämisessä, Sydneyn Australiassa asustelevat tutkijat väittävät.
Mitä pitäisi syödä? Joo, erityisesti siis matalan GI:n ruoka-aineita kuten esim. täysjyväleipää, kaurapuuroa, jogurttia, hedelmiä ja papuja. Koska alhaisen GI:n elintarvikkeet saavat aikaan pitkäkestoisen kylläisyyden tunteen, niitä suositellaan laihdutukseen ja painonhallintaan.
Erityisistä taulukoista voi katsella näitä GI-lukemia. Mitä pienempi lukema, sen parempi. Tähän asiaan liittyy vielä käsite nimeltään glykeeminen kuorma (GK), joka jonkin verran mutkistaa asioita. Tuo GK on vielä pitemmälle menevää ravintokikkailua, joka esim. voi tarkoittaa, että normaalisti hyvin korkean GI:n omaava peruna muuttuu aivan siedettäväksi terveystuotteeksi jos se nautitaan esim. voinokareen ja sillin kera, jolloin GK yhteisvaikutuksen avulla laskee.
Mitä pitäisi välttää? Vältettäviä ruokia ovat esim. vaalea leipä, maissilastut, valkoinen riisi ja perunasose. Kun nautit korkean GI:n elintarvikkeita on tyypillistä, että ne nostavat verensokeritasosi jyrkästi ylös ja insuliini tiputtaa sen sitten varsin pian alas.
Ravintoasioissa on vaikea välttää kiistelyä kun vallalla on niin monenlaisia käsityksiä ja lähes mustasukkaisesti varjellaan sitä omaa käsitystä ruokavaliosta. Jos käsitys kovasti poikkeaa virallisesta ravitsemuslinjauksesta ja esittää esimerkiksi hiilihydraattien voimakasta vähentämistä ja sen sijaan eläinvalkuaisen ja rasvaisen ruoan suosimista niin kyseessä on arvatenkin Atkinsin dieetti tai jokin taitavasti markkinoitu muunnelma tästä ruokavaliosta. Jotkut löytävät tästä Atkinsin ruokavaliosta onnen ja autuuden, mutta minä sanoisin, että pääsääntöisesti sellainen ei sovi sinulle.
Pysy virallisella linjalla, eiköhän se pitemmän päälle ole hyvä. Erityisesti painonhallinnassa on ollut viime aikoina kiivaita väittelyitä siitä miten paljon hiilihydraatteja pitää syödä. Minä neuvon syömään ravintoa monipuolisesti, säännöllisesti ja kohtuullisesti suunnilleen näissä suhteissa 60-65 % hiilihydraattia, 20-25 % rasvaa ja 10-20 % proteiinia.
Käytännön tasolla tämä näkyy siten, että puolet lautasesta täyttyy vihanneksilla ja juureksilla, neljännes varataan täysjyväpastalle, perunalle tai tummalle riisille ja viimeinen neljännes joko kalalle, lihalle tai siipikarjan tuotteille. Ruokajuomaksi luomumaitoa, hedelmämehua tai vettä. Kyytipojaksi suomalaista ruisleipää ja jälkiruoaksi tuoreita metsämarjoja. Nam!"
Mitä mieltä te olette tuosta GI:n noudattamisesta bodaus tai bodyfitness kehonrakennuksessa?
Lisäksi kiinnostaa tietää mitkä ovat bodaajalle sopivat hiilihydraatti-proteiini-rasvasuhteet. Ilmeisesti bodaajan proteiinimäärä on ainakin suurempi kuin 10-20%? Lasketaanko nämä hiilihydraatti-proteiini-rasvasuhteet syödyistä grammamääristä vai kalorimääristä?
Onko lautasmalli sopiva bodarille, eli että lautasella on 2/4-osaa kasviksia, 1/4 lihaa/kalaa/munaa ja 1/4 pastaa/riisiä/perunaa?
Lisäksi täysjyväleipää ja rasvatonta maitoa.
Pitääkö vihanneksia ja juureksia rajoittaa jotenkin kun ovat aika kevyttä syötävää (esim. porkkanaa, sipulia, valkosipulia, kaaleja, salaatteja, tomaattia, paprikaa, papuja, herneitä ym.) ja onko niiden hiilihydraatit hyviä GI:n mukaan?
Entä onko kuorineen valmistettu uuniperuna sopivaa ravintoa, täysjyvä/tummanpastan, täysjyvä/tumman/paraboilerriisin ja täysjyväruis/vehnäleivän ohella? Onko paraboiler-riisi yleensäkään tarpeeksi terveellistä vai onko täysjyväriisi paras valinta? Kuinka paljon perunaa/pastaa/riisiä uskaltaa päivässä dl/grammamäärin syödä jos niitä syö vaikka lounaalla ja päivällisellä lisukkeena?
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.