Tämmönen tilanne..

Elikkäs mistäs sitä nyt alottais.. Tapasin erään miehen chatissa parisen vuotta sitten :) Vaikutti todella mukavalta ja erillaisemmalta ku aijemmat.. Aluksi oltiin ihan vain chatissa juttelemassa ja sitten alettiin puhumaan mesessä ja parin kuukauden jälkeen vaihdettiin numerot ja textailtiin jonkun aikaa.. Mutta sit vain jostain kumman syystä meijän yhteydenpito loppui enkä edes ajatellut häntä vuoteen kunnes reilu puolivuotta sitten hän sattui olemaan mesessä samaan aikaan ja alettiin juttelemaan siellä :)Kumpikaan meistä ei oikein tiennyt että miksi silloin tuli katkos yhteydenpitoon.. Vaihdettiin aika nopeesti numerot keskenämme ja alettiin taas textailla ja lähetellä sähköpostia ja sit eräänä päivänä hän soittiki :)Nyt puolisen vuotta ollaan textailtu, mesetelty tai juteltu puhelimessa päivittäin.. Jo pari kuukautta sen uudis ''tapaamisen'' jälkeen alettiin puhumaan siitä et tavattais :) hän teki semmosta vuoroa silloin että oli viikon töissä ja sit viikon vapaalla.. Ja jotenki joka viikko ku piti sinne lähtee tapaamaan ni tuli jotain esteitä.. Enimmäkseen ylitöitä ja muuta vastaavaa.. Tällä hetkellä hän on työtön (oli yt- neuvottelut ja hän sai potkut)ja ei vieläkään hänellä ole aikaa tavata :( Nyt hänellä on liian kiire hakea töitä. Vaikka emme edes ole tavanneet ni meillä on ollut oikee pariskunta riitoja mut ei se ole meitä sitten estäny jatkamasta.. Harmittaa vaan ku olen niin kauan odottanu että saisin tavata hänet ja venyy vaan :( Alussa hän oli todella pahoillaan että tapaamiset venys mut nykyään hän vaan suuttuu kun hän huomaa että tulee paha mieli :( En oikein tiedä mitä tehdä koska haluan todella kovin tavata hänet mutta kun hän ei oikeen saa aikaseks sitä aikaa.. Meillä on muuten kaikki ollu aina hyvin mutta yks ero meillä on ja se on että hän on työnarkomaani. :/ nyt kun hän on työtön ni hän laittaa kaiken aikansa siihen työnhakuun ja unohtaa kaiken muun. Mä en oikeestaan mitään muuta haluis ku että hän antaa mulle mahdollisuuden ''meille'' mutta kun hänen mielestä työ on elämän peruste ja tärkein asia. Ja enhän mä voi sitä muuttaa mut tulee vaa nii paha mieli ku aina vaan venyy :( sit ku en yhtään tiedä että onko hänen kiinnostus hiipumassa vai onko työ oikeesti niin tärkeää vai missä mättää :S

En oikeen edes tiedä että miksi kirjotin tän tänne kunhan ajankuluks aattelin kertoa mun tilanteen :)
71430
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 7

Vanhimmat

Vaikuttaa siltä että hän ei vaan halua tavata sinua. Sori.

Äänestä

voisitko opetella jaksottamaan vähän kirjoitustasi. Ei tuollaista pötkyä jaksa lukea!

Äänestä

anna tommosen miehen mennä ja jatka elämääsi..

Äänestä

Hyvät hyssykät nainen. Puhut "meistä" kun puhut henkilöstä jota et ole ikinä tavannut. Nyt vähän järkeä siihen touhuun...

Joko tuo mies ei halua tai uskalla sinua tavata, eli nosta kytkintä tyttö. Jos se sinusta on kiinnostunut, niin kyllä sinut tapaisi. Ja jos sinä oikeasti etsit "sitä oikeaa", niin ei tuollainen vuosien "mese suhde" ole mikään tervellinen tapa.

Eli yritäppä saada nyt se mies ihan pelkäksi kirjekaveriksi joka ei käytännössä merkitse sinulle noin paljoa tai yritä siirtää homma oikeaan elämään.... Neuvo pätee myös kaikkiin muihinkin miehiin joihin jatkossa törmäät...

Niin ja yksi ääni lisää täältä tuohon paremman kappalejaon kannalle...

Äänestä

Kello oli melkeen puoli viisi kun tuon kirjotin joten aika väsyneenä tuli kirjotettuun..

Äänestä
  • Kuule en halua loukata mutta kuulostaa tosi oudolta. Veikkaan et kyseessä joku iskä jolla työ, lapset ja vaimo tai sitten joku erikoisuus. Oli miten oli hanki uusi mies.

    Äänestä

  • äkkiä kirjoitti:

    Kuule en halua loukata mutta kuulostaa tosi oudolta. Veikkaan et kyseessä joku iskä jolla työ, lapset ja vaimo tai sitten joku erikoisuus. Oli miten oli hanki uusi mies.

    Siksi aloinkin netistä hakemaan seuraa kun minulla ei oikein ole ollut tuuria noissa mies asioissa :( Haemittaa vaan koska tahtoisin niin kovasti tavata hänet..
    Ehkä kaikkein eniten pelottaa se että olisin nyt tämän puolivuotta odottanut turhaan ja jos sanon hänelle että menee yhteydenpito poikki ni pelkään että hän ei edes välitä :(
    Vaikka tietenkin tuntuu aika pahalta kommentit niin totta se kai on.. Mutta kiitos!

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


mulla.. kirjoitti:

Elikkäs mistäs sitä nyt alottais.. Tapasin erään miehen chatissa parisen vuotta sitten :) Vaikutti todella mukavalta ja erillaisemmalta ku aijemmat.. Aluksi oltiin ihan vain chatissa juttelemassa ja sitten alettiin puhumaan mesessä ja parin kuukauden jälkeen vaihdettiin numerot ja textailtiin jonkun aikaa.. Mutta sit vain jostain kumman syystä meijän yhteydenpito loppui enkä edes ajatellut häntä vuoteen kunnes reilu puolivuotta sitten hän sattui olemaan mesessä samaan aikaan ja alettiin juttelemaan siellä :)Kumpikaan meistä ei oikein tiennyt että miksi silloin tuli katkos yhteydenpitoon.. Vaihdettiin aika nopeesti numerot keskenämme ja alettiin taas textailla ja lähetellä sähköpostia ja sit eräänä päivänä hän soittiki :)Nyt puolisen vuotta ollaan textailtu, mesetelty tai juteltu puhelimessa päivittäin.. Jo pari kuukautta sen uudis ''tapaamisen'' jälkeen alettiin puhumaan siitä et tavattais :) hän teki semmosta vuoroa silloin että oli viikon töissä ja sit viikon vapaalla.. Ja jotenki joka viikko ku piti sinne lähtee tapaamaan ni tuli jotain esteitä.. Enimmäkseen ylitöitä ja muuta vastaavaa.. Tällä hetkellä hän on työtön (oli yt- neuvottelut ja hän sai potkut)ja ei vieläkään hänellä ole aikaa tavata :( Nyt hänellä on liian kiire hakea töitä. Vaikka emme edes ole tavanneet ni meillä on ollut oikee pariskunta riitoja mut ei se ole meitä sitten estäny jatkamasta.. Harmittaa vaan ku olen niin kauan odottanu että saisin tavata hänet ja venyy vaan :( Alussa hän oli todella pahoillaan että tapaamiset venys mut nykyään hän vaan suuttuu kun hän huomaa että tulee paha mieli :( En oikein tiedä mitä tehdä koska haluan todella kovin tavata hänet mutta kun hän ei oikeen saa aikaseks sitä aikaa.. Meillä on muuten kaikki ollu aina hyvin mutta yks ero meillä on ja se on että hän on työnarkomaani. :/ nyt kun hän on työtön ni hän laittaa kaiken aikansa siihen työnhakuun ja unohtaa kaiken muun. Mä en oikeestaan mitään muuta haluis ku että hän antaa mulle mahdollisuuden ''meille'' mutta kun hänen mielestä työ on elämän peruste ja tärkein asia. Ja enhän mä voi sitä muuttaa mut tulee vaa nii paha mieli ku aina vaan venyy :( sit ku en yhtään tiedä että onko hänen kiinnostus hiipumassa vai onko työ oikeesti niin tärkeää vai missä mättää :S

En oikeen edes tiedä että miksi kirjotin tän tänne kunhan ajankuluks aattelin kertoa mun tilanteen :)

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu