Juutalaisten sapatti ja kristittyjen sapatti

päivä vieläkin Jumalan valitsemalla kansalla, koska ovat Jumalan kansa.

Kirjoituksessani en pyrkinyt tutkailemaan mikä tai ketkä ovat "Jumalan kansa" vaan mikä merkitys sanalla 'sapatti' on suomalaisille kristityille ja kuinka tuota sanaa käytetään ja kuinka se yleisesti ymmärretään.

Jumalan kansana pitävät itseään kaikki nuo eri uskontokunnat: perjantaina sapattiaan viettävät muslimit; lauantaina sapattiaan viettävät juutalaiset ja sunnuntaina sapattiaan viettävät kristityt.

Suomen kielen käytön suhteen pidän Nykysuomen sanakirjaa melko auktoritatiivisena. Raamattukaan ei nimittäin mielestäni kerro miten suomen sanoja yleisesti käytetään mutta mainitkaa toki Nykysuomen sanakirjaa parempi lähdeteos suomalaisten sanojen merkitysten suhteen mikäli sellaisen tiedätte.

Epiktetos kirjoitti:

Kirjoituksessani en pyrkinyt tutkailemaan mikä tai ketkä ovat "Jumalan kansa" vaan mikä merkitys sanalla 'sapatti' on suomalaisille kristityille ja kuinka tuota sanaa käytetään ja kuinka se yleisesti ymmärretään.

Jumalan kansana pitävät itseään kaikki nuo eri uskontokunnat: perjantaina sapattiaan viettävät muslimit; lauantaina sapattiaan viettävät juutalaiset ja sunnuntaina sapattiaan viettävät kristityt.

Suomen kielen käytön suhteen pidän Nykysuomen sanakirjaa melko auktoritatiivisena. Raamattukaan ei nimittäin mielestäni kerro miten suomen sanoja yleisesti käytetään mutta mainitkaa toki Nykysuomen sanakirjaa parempi lähdeteos suomalaisten sanojen merkitysten suhteen mikäli sellaisen tiedätte.

Lue lisää

Hyvin sanottu ja puolueettomasti!

Tolalsii meidän kaikkien kristittyjen tulis olla
aenteeltamme!!

Olkatten siunatut.

Asiallisesta lausumasta! kirjoitti:

Hyvin sanottu ja puolueettomasti!

Tolalsii meidän kaikkien kristittyjen tulis olla
aenteeltamme!!

Olkatten siunatut.

Asiantuntijat ovat asia erikseen. Siteerasin vain alussa, mitä asiantuntijat ovat kirjoittaneet. :)

Epiktetos kirjoitti:

Kirjoituksessani en pyrkinyt tutkailemaan mikä tai ketkä ovat "Jumalan kansa" vaan mikä merkitys sanalla 'sapatti' on suomalaisille kristityille ja kuinka tuota sanaa käytetään ja kuinka se yleisesti ymmärretään.

Jumalan kansana pitävät itseään kaikki nuo eri uskontokunnat: perjantaina sapattiaan viettävät muslimit; lauantaina sapattiaan viettävät juutalaiset ja sunnuntaina sapattiaan viettävät kristityt.

Suomen kielen käytön suhteen pidän Nykysuomen sanakirjaa melko auktoritatiivisena. Raamattukaan ei nimittäin mielestäni kerro miten suomen sanoja yleisesti käytetään mutta mainitkaa toki Nykysuomen sanakirjaa parempi lähdeteos suomalaisten sanojen merkitysten suhteen mikäli sellaisen tiedätte.

Lue lisää

Mitään Suomalaisista sanakirjoista. Hän Jumaluuden edustajana meni tapansa mukaan sapatin päivänä Synagoogaan. Ilmeisesti hän ei tiennyt mitään Suomalaisen sanakirjan sutkauksista. Eihän edes lähetyssaarnaajana tunnettu Paavalikaan tiennyt Suomalaisen sanakirjan käänteiden vivahduksia. Hänkin vietti samaa sapattia kuten Jeesuskin APT: mukaan.

Tämä sunnuntai oli hyvin tunnettu Rooman-valtakunnassa. Mithran uskonto, joka kuuluu Isis Jumalattaren palveluun. Tämä uskonto oli hyvin suosittu keskiidän maissa. Roomalaiset sotilaat toivat Mihran uskon Persiasta vuonna 68,BC. Näin ollen Mithran usko oli saavuttanut vahvan jalan-sian Rooman valtakunnassa. Monien yhtäläisyyksiensä kanssa Kristin uskoa pidettiin sielun vihollisen uskontona Mithra uskovien silmissä.

Kristinusko kuului ei suosittuihin uskontoihin varhaisessa Rooman valtakunnassa. Keisari Konstantin vapautti Kristin uskon pannasta. v. 321.AD. Tälläin Syntyi tämä kiistelty uusiliitto. Keisari suositteli sunnuntain valtakunnan lepopäiväksi Mithrauskovien ennemmistön takia. Keisarin lausunto on tämä, Kun minä keisari olen antanut teille hengellisen vapauden, niin minä toivon teiltä myös pientä vasta sovittelua, Joka koskee näiden Mihrauskovien ennemmistöä. Näet saadessamme sunnuntai valtakunnan yhteiseksi lepopäiväksi. tällä tavalla me voimme saada koko valtakunnan saman uskon alle. Keisarin puhe miellytti ja näin syntyi laillinen uusi liitto. Joka Kehittyi sunnuntain ottolapsena valtiollisena lapsena.

UnaFortuna kirjoitti:

Mitään Suomalaisista sanakirjoista. Hän Jumaluuden edustajana meni tapansa mukaan sapatin päivänä Synagoogaan. Ilmeisesti hän ei tiennyt mitään Suomalaisen sanakirjan sutkauksista. Eihän edes lähetyssaarnaajana tunnettu Paavalikaan tiennyt Suomalaisen sanakirjan käänteiden vivahduksia. Hänkin vietti samaa sapattia kuten Jeesuskin APT: mukaan.

Tämä sunnuntai oli hyvin tunnettu Rooman-valtakunnassa. Mithran uskonto, joka kuuluu Isis Jumalattaren palveluun. Tämä uskonto oli hyvin suosittu keskiidän maissa. Roomalaiset sotilaat toivat Mihran uskon Persiasta vuonna 68,BC. Näin ollen Mithran usko oli saavuttanut vahvan jalan-sian Rooman valtakunnassa. Monien yhtäläisyyksiensä kanssa Kristin uskoa pidettiin sielun vihollisen uskontona Mithra uskovien silmissä.

Kristinusko kuului ei suosittuihin uskontoihin varhaisessa Rooman valtakunnassa. Keisari Konstantin vapautti Kristin uskon pannasta. v. 321.AD. Tälläin Syntyi tämä kiistelty uusiliitto. Keisari suositteli sunnuntain valtakunnan lepopäiväksi Mithrauskovien ennemmistön takia. Keisarin lausunto on tämä, Kun minä keisari olen antanut teille hengellisen vapauden, niin minä toivon teiltä myös pientä vasta sovittelua, Joka koskee näiden Mihrauskovien ennemmistöä. Näet saadessamme sunnuntai valtakunnan yhteiseksi lepopäiväksi. tällä tavalla me voimme saada koko valtakunnan saman uskon alle. Keisarin puhe miellytti ja näin syntyi laillinen uusi liitto. Joka Kehittyi sunnuntain ottolapsena valtiollisena lapsena.

Lue lisää

Jeesus, sen paremmin kuin Paavalikaan ei tiennyt mitään suomalaisista sanakirjoista mutta sinä et puolestasi tietäisi mitään sen paremmin Jeesuksesta kuin Paavalistakaan tahi Mithrasta tai Sapatista ilman suomalaisia- tai muunkielisiä sanakirjoja.

Kysyisin nyt sitten kun en tiedä, mainitaanko Raamatussa, juutalaisten ja kristittyjen Pyhässä kirjassa, minä nykyisen viikkokalenterin päivänä lepopäivää eli sapattia on vietettävä?

Mitä te hyödytte oikan päivän vietosta kunte ette noudata sen vietosta asetettuja säädöksiä.
Ettekä minkään muunkaan käskyn henkeä?
Tehän noudatatte adventtikirkon opetusta, eikä adventtikirkko ole mikään jumala.

Ketä te tottelette, sitä te pidätte jumalanne.
Niinhän kaikki epäjumalien palvelijat tekevät-
Teidän jumalanne palveleminen on samanlaista kuin epäjumalien palvonta mutta teette sen vain eri päivänä.
pyhittääkö lauantai teidän erheenne?

Epiktetos kirjoitti:

Kysyisin nyt sitten kun en tiedä, mainitaanko Raamatussa, juutalaisten ja kristittyjen Pyhässä kirjassa, minä nykyisen viikkokalenterin päivänä lepopäivää eli sapattia on vietettävä?

Lue lisää

Luuk 23, niin asia on täysin selvä.

yksja toinen kirjoitti:

Mitä te hyödytte oikan päivän vietosta kunte ette noudata sen vietosta asetettuja säädöksiä.
Ettekä minkään muunkaan käskyn henkeä?
Tehän noudatatte adventtikirkon opetusta, eikä adventtikirkko ole mikään jumala.

Ketä te tottelette, sitä te pidätte jumalanne.
Niinhän kaikki epäjumalien palvelijat tekevät-
Teidän jumalanne palveleminen on samanlaista kuin epäjumalien palvonta mutta teette sen vain eri päivänä.
pyhittääkö lauantai teidän erheenne?

Lue lisää

mikä oli sapatin *alkuperäinen" tarkoitus ja siten sen alkuperäinen viettotapa. Sen mukaan me haluamme elää.

Epiktetos kirjoitti:

Kysyisin nyt sitten kun en tiedä, mainitaanko Raamatussa, juutalaisten ja kristittyjen Pyhässä kirjassa, minä nykyisen viikkokalenterin päivänä lepopäivää eli sapattia on vietettävä?

Lue lisää

Romaanisissa kielissä lauantai on sapatti. Vielä 70-luvulla lauantai oli Suomessakin viikon viimeinen päivä. Muualla maailmassa se on sitä vielä edelleenkin monessa paikassa. Jos suomalaiset alkavat sitten kutsumaan sunnuntaita sapatiksi, ei sekään Jumalan sanaa miksikään muuta.

   1Moos.2:3
   Ja Jumala siunasi seitsemännen päivän ja pyhitti sen,
   koska hän sinä päivänä lepäsi kaikesta luomistyöstänsä, jonka hän oli tehnyt
   
   2Moos.16:22,23
   Mutta kuudentena päivänä he kokosivat sitä leipää kaksinkertaisesti,
   kaksi goomeria kullekin.
   Ja kaikki kansan päämiehet tulivat ja ilmoittivat sen Moosekselle.
   Niin hän sanoi heille:
      "Tämä tapahtuu Herran sanan mukaan;
       huomenna on levon päivä, Herralle pyhitetty sapatti.
       Mitä leivotte, se leipokaa, ja mitä keitätte, se keittäkää;
       mutta kaikki, mitä tähteeksi jää, pankaa talteen huomiseksi."

                                       - -

Alkuseurakunta vietti lepopäivänään sapattia juutalaisen tavan mukaan. Jos haluat tehdä samoin, sapatti alkaa perjantai-iltana kuuden maissa (auringon laskiessa) ja päätty lauantai-iltana. Mutta tämäkin on Jumalan sanaa:

   Te otatte vaarin päivistä ja kuukausista ja juhla-ajoista ja vuosista.
   Minä pelkään teidän tähtenne,
   että olen ehkä turhaan teistä vaivaa nähnyt.    (Gal.4:10,11)
   
   Älköön siis kukaan teitä tuomitko syömisestä tai juomisesta,
   älköön myös minkään juhlan tai uudenkuun tai sapatin johdosta,
   jotka vain ovat tulevaisten varjo, mutta ruumis on Kristuksen.    (Kol.2:16,17)
   

jos luet kirjoitti:

Luuk 23, niin asia on täysin selvä.

Luin tuon Lk 23:n. Lienet tarkoittanut tuon luvun 54:ttä, jossa ristiinnaulitsemispäivästä mainitään sen olleen valmistuspäivä. Muuta sapattiin viittaavaa en tuossa luvussa havainnut. Vaikka ristiinnaulitsemispäivää seurannut päivä juutalaisessa viikossa olikin tuolloin sapatinpäivä, se ei mielestäni millään tavoim esitä velvoitusta viettää juutalaisen viikon seitsemättä päivää lepopäivänä. Ainakaan itse en tuosta Luukkaan 23:ssa mitään sen suuntaista havainnut.

Puhut asiaa!
Ihmisellä on tuollainen "ajan hengen " tulkintakyky.
Siitä syntyy kansallinen itsetunto, joka elää muiden ihmisten kautta ja aiheuttaa kertomasi harmonian suuntaa ohjaavan tarpeen.
Jokaisessa ihmisryhmässä on omaa ajanhenkeä joka ilmenee keskiarvoedustajien mielentilana.
Vallassaolijat määräävät suunnan.
Kun joku valitaan yhteisellä sopimisella johtajaksi, hän saa mielipidevakuttajan roolin senmukaisella vaikutuksella kuin häntä arvostetaan.
Voimakkaaksi johtajaksi sanotaan henkilöä, joka saa muutosta aikaan.
Kun tämän tietää, on meillä itsekullakin mahdollisuus kehittää itseämme totuuteen ja siten vaikuttaa kaikkiin muihinkin vaikka olisimme vain näkymättömiä sivustaseuraajia. Oikea meissä näet vaikuttaa sanoittakin!

Juutalaiskristityille ehkä saattoi tuottaa ristiriitoja sapatin siirtyminen lauantaista sunnuntaille mutta tuskin pakanakristittyjen yhä lisääntyvälle joukolle. Hehän eivät olleet koskaan mitään sapattia viettäneetkään. - Eivät sen enempää lauantaina kuin sunnuntainakaan.

että hylätään Jumalan käsky ja tilalle otetaan ihmisen käsky. Me emme siihen suostu, koska se on luopumusta.

yx advari

Epiktetos kirjoitti:

Juutalaiskristityille ehkä saattoi tuottaa ristiriitoja sapatin siirtyminen lauantaista sunnuntaille mutta tuskin pakanakristittyjen yhä lisääntyvälle joukolle. Hehän eivät olleet koskaan mitään sapattia viettäneetkään. - Eivät sen enempää lauantaina kuin sunnuntainakaan.

Lue lisää

viettivät lauantaita lepopäivänä Jeesuksen aikana, eri syystä kuin juutalaiset tosin. Sunnuntai tuli kuviin vasta ensimmäisen vuosisadan lopussa. Kirkkoon sunnuntainvietto tuli vasta toisella vuosisadalla. Tarkistappa historiantietosi.

yx advari

KOVA ristiriita kirjoitti:

että hylätään Jumalan käsky ja tilalle otetaan ihmisen käsky. Me emme siihen suostu, koska se on luopumusta.

yx advari

lepopäivän siirtäminen sapatilta sunnuntaille ei varmaankaan sujunut ilman sisäisiä ristiriitoja. Ihmiselle on ominaista pyrkimys sopusointuun. Siinä vaiheessa tarvittiin jokin uusi selitys muutokselle. Niinpä alettiin selittämään sunnuntain valitsemista sillä, että sunnuntaita vietetään Kristuksen ylösnousemuksen muistona. Jos perjantai olisi valittu kristittyjen toimesta lepo- ja jumalanpalveluspäiväksi, niin sitä varmaankin selitettäisiin Kristuksen ritinkuoleman muistelemisella. Nämä kaksi asiaa ovat tietenkin tärkeitä tapahtumia kaikille kristityille. Jeesus itse ei kuitenkaan missään kohtaa Uudessa testamentissa mainitse sitä, että hänen seuraajansa tulee ryhtyä pyhittämään hänen ylösnousemuksensa päivää viikottaisena lepo- ja jumalanpalveluspäivänä. Hän korostaen kehoitti evankeliumia julistamaan kaikessa maailmassa. Hän kehoitti myös osoittamaan rakkautta toinen toisillemme ja jopa vihamiehillemme.

KOVA ristiriita kirjoitti:

että hylätään Jumalan käsky ja tilalle otetaan ihmisen käsky. Me emme siihen suostu, koska se on luopumusta.

yx advari

on tullut ihmiskäsky? Raamattu selkokielisesti sanoo; muista pyhittää lepopäivä! (2Ms20.8)

Raamattu EI sano muista pyhittää lauantai
Raamattu EI sano muista pyhittää sunnuntai
Raamattu EI sano muista pyhittää luomisviikon seitsemättä päivää

Raamattu sanoo: muista pyhittää lepopäivä! Syyksi Raamattu antaa kaksi tekijää;
(1)   SILLÄ kuutena päivänä Herra teki taivaan ja maan (2Ms20.11) Jumala on Luoja
(2)   olit orja, jonka Herra vapautti SEN TÄHDEN Herra käski sinun viettää lepopäivää (5Ms5.15) Jumala on Vapahtaja

Minkä vakaumuksen sitten itse kukin omaa koskien viikonpäiviä, lepopäivä ei ihmiskäskyksi muutu, varsinkaan kun nuo kaksi raamatullista ehtoa täyttyvät; lepopäivä on sitä varten, että muistaa Jumalan olevan luoja ja vapahtaja. Vapaapäivät, liputuspäivät ynnä muut kansanjuhlat ovat ihmiskäskyjä.

pakanat kirjoitti:

viettivät lauantaita lepopäivänä Jeesuksen aikana, eri syystä kuin juutalaiset tosin. Sunnuntai tuli kuviin vasta ensimmäisen vuosisadan lopussa. Kirkkoon sunnuntainvietto tuli vasta toisella vuosisadalla. Tarkistappa historiantietosi.

yx advari

Lue lisää

Rooman valtakunnassa orjilla ja käsityöläisillä, siis alemmalla kansanosalla ei ollut mitään viikkovapaita. Sillä juuri alkuajan kristityt, jotka alussa olivat alempiin kansankerroksiin kuuluvia ihmisiä, kokontuivatkin lauantai-iltaisin tai sunnuntaiaamuisin ennen jälkeen tai ennen päivän töitä, koska viikkovapaita ei ullut ennen Keisari Konstantinuksen säätämää sunnuntaiediktiä.

Epiktetos kirjoitti:

Rooman valtakunnassa orjilla ja käsityöläisillä, siis alemmalla kansanosalla ei ollut mitään viikkovapaita. Sillä juuri alkuajan kristityt, jotka alussa olivat alempiin kansankerroksiin kuuluvia ihmisiä, kokontuivatkin lauantai-iltaisin tai sunnuntaiaamuisin ennen jälkeen tai ennen päivän töitä, koska viikkovapaita ei ullut ennen Keisari Konstantinuksen säätämää sunnuntaiediktiä.

Lue lisää

juutalainen usko oli religio lecita ja siksi juutalaiset saivat viettää sapattia joka viikko. Samoin pakanat viettivät saturnuksen päivää lepopäivänä (lauantai). Kristityt katsottiin juutalaiseksi lahkoksi, joten heillä ei ollut mitään ongelmaa viettää sapattia joka viikko, koska Rooman laki salli sen. Väitteesi viikkovapaasta vasta Konstantinuksen asetuksena osoittaa, että et tunne varhaista roomalaista historiaa. Siispä kirja kouraan ja lukemaan :)

yx advari

. . . kirjoitti:

on tullut ihmiskäsky? Raamattu selkokielisesti sanoo; muista pyhittää lepopäivä! (2Ms20.8)

Raamattu EI sano muista pyhittää lauantai
Raamattu EI sano muista pyhittää sunnuntai
Raamattu EI sano muista pyhittää luomisviikon seitsemättä päivää

Raamattu sanoo: muista pyhittää lepopäivä! Syyksi Raamattu antaa kaksi tekijää;
(1)   SILLÄ kuutena päivänä Herra teki taivaan ja maan (2Ms20.11) Jumala on Luoja
(2)   olit orja, jonka Herra vapautti SEN TÄHDEN Herra käski sinun viettää lepopäivää (5Ms5.15) Jumala on Vapahtaja

Minkä vakaumuksen sitten itse kukin omaa koskien viikonpäiviä, lepopäivä ei ihmiskäskyksi muutu, varsinkaan kun nuo kaksi raamatullista ehtoa täyttyvät; lepopäivä on sitä varten, että muistaa Jumalan olevan luoja ja vapahtaja. Vapaapäivät, liputuspäivät ynnä muut kansanjuhlat ovat ihmiskäskyjä.

Lue lisää

Raamattu nimen omaan sanoo "muista pyhittä sapatti", joka on sama päivä kuin luomisviikon seitsemäs päivä, meidän lauantaimme. Otappa alkukielinen Raamattu esiin, niin siellä lukee "muista pyhittää SAPATTI", eikä vain "muista pyhittää lepopäivä". Minä nimen omaan puolustan sitä, että meidän tulee viettää sapattia, koska Jumala on Luoja ja Vapahtaja.

yx advari

ihan plörinäksi kirjoitti:

juutalainen usko oli religio lecita ja siksi juutalaiset saivat viettää sapattia joka viikko. Samoin pakanat viettivät saturnuksen päivää lepopäivänä (lauantai). Kristityt katsottiin juutalaiseksi lahkoksi, joten heillä ei ollut mitään ongelmaa viettää sapattia joka viikko, koska Rooman laki salli sen. Väitteesi viikkovapaasta vasta Konstantinuksen asetuksena osoittaa, että et tunne varhaista roomalaista historiaa. Siispä kirja kouraan ja lukemaan :)

yx advari

Lue lisää

löysin kirjoirtani todella maininnan >>...Konstantinuksen valinta ei sujunut ilman ristiriitoja. Se hylkäsi kylmästi vanhan lauantain vieton, jota juutalaiset olivat pitäneet sapattina ja roomalaispakanat IMPERIUMIN MYÖHEMPINÄ AIKOINA Saturnuksen päivänä eli lepo- jumalanpalveluspäivänä.

osittain pieleen kirjoitti:

Raamattu nimen omaan sanoo "muista pyhittä sapatti", joka on sama päivä kuin luomisviikon seitsemäs päivä, meidän lauantaimme. Otappa alkukielinen Raamattu esiin, niin siellä lukee "muista pyhittää SAPATTI", eikä vain "muista pyhittää lepopäivä". Minä nimen omaan puolustan sitä, että meidän tulee viettää sapattia, koska Jumala on Luoja ja Vapahtaja.

yx advari

Lue lisää

Näytät olevan asiantuntija noiden neljän sanan suhteen; zakar yowm shabbath qadash! (2Ms20.8)

Ensimmäinen verbi zakar kehottaa mainitsemaan tai muistuttamaan, niin mitä?

Mainitse jostain päivästä yowm, niin millaisesta päivästä?

No sellainen päivä on kyseessä, jota luonnehditaan shabbath käsitteellä; tauota, keskeytyä, laantua, pysähtyä, lakata, päättyä, hävitä. Eli, lopettaa, olla levossa, olla työskentelemättä, ottaa vapaata, olla toimettomana! Substantiivi ilmaisee asiaa tai esinettä, siis tässä tapauksessa mikä asia on kyseessä.

Shabbath toimii monille nykylukijoille erisnimen kaltaisesti, nimeten jonkun tietyn viikonpäivän. Heprealaiselle kyse ei ollut tietyn nimisestä viikonpäivästä vaan nimenomaan lepopäivästä. Näitä lepopäiviä, shabbath-päiviä, oli lukuisia; viikoittain toistuva, kerran kuussa ja useampia eri vuodenaikoihin liittyviä juhlia.

Tästä nimenomaisesta lepopäivästä on mainittava (ja pidettävä muistissa), jotta sen voisi pitää qadash erotettuna, pyhänä. Syykin annetaan, sen tulisi muistuttaa luojasta.

Jos etsimme jonkinlaista käskyn henkeä, niin se voisi olla; kerran viikossa on hyvä palata elämän peruskysymysten äärelle, sillä se pitää ihmisen oikeassa suhteessa ympäristöönsä. Lopultakaan ihminen ei ole luoja, hänen kontrollissa ei ole olemassaolo, työ ja tuottavuus vaan hän on luotu, osa luomakuntaa, jonka suhteen hänellä on oma paikkansa ja vastuunsa.

Mutta varsin rehellisesti on myönnettävä, ettei käsky nimeä yksiselitteisesti mitään tiettyä viikonpäivää, vaikkakin on ilmeistä mihin viikonpäivään tuo lepopäivä on perinteisesti liittynyt.

lepopäivä kirjoitti:

Näytät olevan asiantuntija noiden neljän sanan suhteen; zakar yowm shabbath qadash! (2Ms20.8)

Ensimmäinen verbi zakar kehottaa mainitsemaan tai muistuttamaan, niin mitä?

Mainitse jostain päivästä yowm, niin millaisesta päivästä?

No sellainen päivä on kyseessä, jota luonnehditaan shabbath käsitteellä; tauota, keskeytyä, laantua, pysähtyä, lakata, päättyä, hävitä. Eli, lopettaa, olla levossa, olla työskentelemättä, ottaa vapaata, olla toimettomana! Substantiivi ilmaisee asiaa tai esinettä, siis tässä tapauksessa mikä asia on kyseessä.

Shabbath toimii monille nykylukijoille erisnimen kaltaisesti, nimeten jonkun tietyn viikonpäivän. Heprealaiselle kyse ei ollut tietyn nimisestä viikonpäivästä vaan nimenomaan lepopäivästä. Näitä lepopäiviä, shabbath-päiviä, oli lukuisia; viikoittain toistuva, kerran kuussa ja useampia eri vuodenaikoihin liittyviä juhlia.

Tästä nimenomaisesta lepopäivästä on mainittava (ja pidettävä muistissa), jotta sen voisi pitää qadash erotettuna, pyhänä. Syykin annetaan, sen tulisi muistuttaa luojasta.

Jos etsimme jonkinlaista käskyn henkeä, niin se voisi olla; kerran viikossa on hyvä palata elämän peruskysymysten äärelle, sillä se pitää ihmisen oikeassa suhteessa ympäristöönsä. Lopultakaan ihminen ei ole luoja, hänen kontrollissa ei ole olemassaolo, työ ja tuottavuus vaan hän on luotu, osa luomakuntaa, jonka suhteen hänellä on oma paikkansa ja vastuunsa.

Mutta varsin rehellisesti on myönnettävä, ettei käsky nimeä yksiselitteisesti mitään tiettyä viikonpäivää, vaikkakin on ilmeistä mihin viikonpäivään tuo lepopäivä on perinteisesti liittynyt.

Lue lisää

Käsky on selvä; kuusi päivää tee työtä ja niitä seuraavana päivänä tulee levätä työstä.
Kaikki muu onkin kulttuurisidonnaista.

Sama periaate soveltuu seuraavaan käskyyn, joka sanoo; kunnioita isääsi ja äitiäsi! Käsky ei sano, kunnioita vain tiettyä isää tai äitiä vaan yleisesti riippuen siitä, milloin ja missä asiayhteydessä kukin (lapsi), jota asia koskee, kulloinkin on. Se ei sano; kunnioita ainoastaan biologista isää tai äitiä vaan häntä (vanhempia), joka on siinä asemassa. Näin voimme jatkaa jokaisen käskyn kohdalla.

osittain pieleen kirjoitti:

Raamattu nimen omaan sanoo "muista pyhittä sapatti", joka on sama päivä kuin luomisviikon seitsemäs päivä, meidän lauantaimme. Otappa alkukielinen Raamattu esiin, niin siellä lukee "muista pyhittää SAPATTI", eikä vain "muista pyhittää lepopäivä". Minä nimen omaan puolustan sitä, että meidän tulee viettää sapattia, koska Jumala on Luoja ja Vapahtaja.

yx advari

Lue lisää

Jotta lepopäiväkäsky toimisi koetinkivenä, sen pitäisi olla verrattavissa paratiisin hyvän- ja pahantiedon puuhun asettamisen. Paratiisipuun yhteydessä Jumala nimenomaan teroitti tietyn puun merkitystä; SIITÄ puusta älä syö (1Ms2.17). Kymmenissä käskyissä on samansuuntaisia ilmaisuja; sinulla ei tule olla MUITA jumalia, älä tee itsellesi MUUTAKAAN jumalankuvaa, älä käytä VÄÄRIN Jumalasi nimeä! (2Ms20.3-11)

MUTTA lepopäivä käsky on muotoiltu; muista pyhittää lepopäivä ja pyhittämiselle annetaan tietyt perustelunsa.

Käsky ei ole muodossa; älä pyhitä lepopäiväksi MUUTA päivää kuin sen minkä Jumalasi on sinulle antanut.

. . . kirjoitti:

on tullut ihmiskäsky? Raamattu selkokielisesti sanoo; muista pyhittää lepopäivä! (2Ms20.8)

Raamattu EI sano muista pyhittää lauantai
Raamattu EI sano muista pyhittää sunnuntai
Raamattu EI sano muista pyhittää luomisviikon seitsemättä päivää

Raamattu sanoo: muista pyhittää lepopäivä! Syyksi Raamattu antaa kaksi tekijää;
(1)   SILLÄ kuutena päivänä Herra teki taivaan ja maan (2Ms20.11) Jumala on Luoja
(2)   olit orja, jonka Herra vapautti SEN TÄHDEN Herra käski sinun viettää lepopäivää (5Ms5.15) Jumala on Vapahtaja

Minkä vakaumuksen sitten itse kukin omaa koskien viikonpäiviä, lepopäivä ei ihmiskäskyksi muutu, varsinkaan kun nuo kaksi raamatullista ehtoa täyttyvät; lepopäivä on sitä varten, että muistaa Jumalan olevan luoja ja vapahtaja. Vapaapäivät, liputuspäivät ynnä muut kansanjuhlat ovat ihmiskäskyjä.

Lue lisää

Lepopäivän ymmärtämyksessä on kyse Jumalasta, niin kuin Raamattu osoittaa ja lepopäiväkäsky tähdentää; muista … sillä kuutena päivänä Herra teki taivaan ja maan.

– Lepopäivä toimii merkkinä jollekin asialle – maailma on Jumalan luomaa todellisuutta, eikä ihmisen tuotosta! … Sen vuoksi Herra siunasi lepopäivän ja pyhitti sen. Jumala erotti tämän merkin ihmistä varten ja Jumala pyhittää ihmisen, eikä ihminen pyhitä merkkiä tai itseänsä?

Olkaa puhtaat ja pyhät, sillä minä olen Herra, teidän Jumalanne. Pitäkää kaikki minun lakini ja noudattakaa niitä. Minä, Herra, olen pyhittänyt teidät omaksi kansakseni. (3Ms20.7,8)

Myös sapattini minä annoin heille, jotta se olisi merkkinä liitostamme ja MUISTUTTAISI heitä siitä, että minä, HERRA, OLEN PYHITTÄNYT heidät omaksi kansakseni. (Hes20.12)

Summa summarum – lepopäivä toimii merkkinä / muistuttajana Jumalan osasta ihmisen maailmassa, sen aikaansaajana, ylläpitäjänä ja pelastajana; Jeesus sanoi: "Minun Isäni tekee työtään taukoamatta, ja niin teen myös minä." (Joh5.17) Ei itse merkki ole pyhityksen kohteena vaan se kertoo pyhittäjästä (Mark2.27). Jos ollaan tarkkoja, Jeesus täytti tämän merkin tehtävän (Matt5.17), eli hän on luomakunnan alku (Joh1.3,10,11) ja nimenomaan hän (Jumalan Sana, Logos, Kristus) pyhittää meidät (Joh17.17).

Kristikunta, joka kokoontuu Kristuksen nimessä, ajasta ja paikasta riippumatta, oli sitten mitkä tahansa ulkoiset puitteet, toimivat Isän tahdon mukaisesti (Joh4.23). Sellainen rukoilija tunnustaa luojansa ja lunastajansa.

. . . kirjoitti:

on tullut ihmiskäsky? Raamattu selkokielisesti sanoo; muista pyhittää lepopäivä! (2Ms20.8)

Raamattu EI sano muista pyhittää lauantai
Raamattu EI sano muista pyhittää sunnuntai
Raamattu EI sano muista pyhittää luomisviikon seitsemättä päivää

Raamattu sanoo: muista pyhittää lepopäivä! Syyksi Raamattu antaa kaksi tekijää;
(1)   SILLÄ kuutena päivänä Herra teki taivaan ja maan (2Ms20.11) Jumala on Luoja
(2)   olit orja, jonka Herra vapautti SEN TÄHDEN Herra käski sinun viettää lepopäivää (5Ms5.15) Jumala on Vapahtaja

Minkä vakaumuksen sitten itse kukin omaa koskien viikonpäiviä, lepopäivä ei ihmiskäskyksi muutu, varsinkaan kun nuo kaksi raamatullista ehtoa täyttyvät; lepopäivä on sitä varten, että muistaa Jumalan olevan luoja ja vapahtaja. Vapaapäivät, liputuspäivät ynnä muut kansanjuhlat ovat ihmiskäskyjä.

Lue lisää

-- ilmaisee asioiden tärkeysjärjestyksen --

"Sinulla EI SAA olla muita jumalia…
"ÄLÄ tee itsellesi patsasta äläkä muutakaan jumalankuvaa…
"ÄLÄ käytä väärin Herran, Jumalasi, nimeä…
"MUISTA pyhittää lepopäivä…
"Kunnioita isääsi ja äitiäsi, että SAISIT elää kauan…
"ÄLÄ tapa.
"ÄLÄ tee aviorikosta.
"ÄLÄ varasta.
"ÄLÄ todista valheellisesti toista ihmistä vastaan.
"ÄLÄ tavoittele…
(2Ms20.2-17)

kahdeksan kymmenestä ovat ehdottomia kieltoja, näitä asioita EI tule tehdä!

Lepopäivä asetuksen kohdalla sanamuoto on toinen. Sitä ei ole ilmaistu muodossa; ÄLÄ riko lepopäiväasetusta! Asetuksen henki on sen tehtävässä toimia varsinaisen asian muistuttajana. Kohde on aina välinettä ensiarvoisempi tekijä. Tämän johdosta Jeesuksella oli syynsä kritisoida juutalaisten sapatinviettoa, josta oli tullut itsetarkoitus (Mk2.27). Samaisesta syystä, myös Paavali huomautti uskoville, ettei itse symbolista pidä kiistellä (Room14.5). Jumala voi olla ihmisen luoja ja lunastaja ilman sapattia, mutta sapatin viettäminen, ja sen korostaminen, ja sen nostaminen joksikin uskonelämän kynnyskysymykseksi, ei edellytä, että yksilön uskonelämä olisi Jumalan mielen mukaista (Mt23.23-33).