ystävälläni on oireita jotka viittaavat johonkin vakavaan sairauteen. hän kuitenkin pelkää kauheasti lääkäriä ja sairaalaa eikä kuuntele järkipuhetta ja tutkituta itseään. olen sanonut monet kerrat että tulisin kyllä lääkäriin mukaan jos et yksin uskalla, mutta hän ei usko. nyt tilanne on vielä vähän pahentunutkin. mitä teen kun hän ei kerro perheelleenkään koska he laittaisivat hänet lääkäriin? hän sanoi että suuttuisi kauheasti jos kerron heidän perheelleen tai mitä tahansa.
onko oikein
yystävää
5637
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Välitätkö ystävästäsi? Ehkä hänen arvostelukykynsä ei ole juuri nyt parhaimmillaan, jos koet että voisit auttaa tätä kaveria kertomalla hänen perheelleen niin ilman muuta tee niin. Jos hän ei osaa arvostaa apuasi niin se on hänen ongelmansa.
on kyse, ni kyl mä ainakin puuttuisin asiaan. Pitäähän ystävää jotenkin pystyä auttamaan, jos ei itse tajua tilanteen vakavuutta. Luulis, että se haluais saada selvyyden asiaan. Asiaa ei kannata lykätä, koska voi mennä vakavammaksi. Jos välität ystävästäsi niin nyt olis aika tehdä asialle jotain.
Minä ainakin olen sellainen ihminen, että päätän itse omista lääkäriin menoistani, kiitos vain.
Jos saisin jotain oireita, päättäisin silloinkin ihan itse, menenkö niiden takia lääkäriin vai en. Minuahan siellä tutkittaisiin eikä ketään mukanaolijaa. Ei se "tuki" siinä tilanteessa varmaan kummmoistakaan olisi.
Esimerkiksi jos menisin lääkäriin vatsavaivoista tms. ja lääkäri määräisi tähystyksen, en suostuisi. Eläisin sitten vaivojeni kanssa miten kuten ja jos kuolema korjaisi ennen aikojaan, niin omapa on asiani, ei kenenkään muun.
Täytyyhän aikuisella ihmisellä olla oikeus hoitotahtoonsa.
Siitä vasta soppa syntyisi, jos joku - vaikka kuinka "hyvää tarkoittava" - "ystävä" ilmoittaisi selkäni takana perheelleni terveyteni horjuvan. Sehän on minun terveyteni ja minun asiani. Sellaisesta "ystävästä" tulisi pikaisesti entinen.
Hieman siis harkintaa, ennen kuin menee sekaantumaan noin arkoihin asioihin. Eiköhän kukin osaa ihan itse päättää, milloin menee lääkäriin. Jos menee.
kiitos neuvoista,ehkä yritän vielä hänelle puhua ja keksimme sitten yhdessä ratkaisun.
Ehkä olette nyt kuitenkin tehneet diagnoosin lääkärin puolesta, että kyseessä on varmasti jotakin vakavaa...näin ei välttämättä ole. Mutta jo ystävä on selkeästi sairas ja ilmeisesti nuorikin, jos vanhemmille jne. pitää ilmoittaa?, niin sitten sinun tulisi todellisena ystävänä ilmaista huolesi ystävän voinnista. Aikuiset ovat vielä alaikäisestä vastuussa.
Lääkäri ei ole vihollinen, hän on ystävä, joka auttaa ihmisiä paranemaan hyvinkin vaikeista asioista. Jos kyseessä todella olisi jotain vakavaa, olisi ystävälle ehkä hyvä sanoa, että nyt on katsottava totuutta silmiin, kyseessä voi olla valinta elämästä ja kuolemasta. Mitä pidemmälle asiaa venyttää, sitä todennäköisemmin luopuu elämästään! Se on fakta, eikä siinä auta kierrellä lääkäriä.
Jos kyseessä on täysi-ikäinen ihminen, hän itse päättää. Mutta jos sairaus on todellakin vakava, se tulee hänet ennen pitkää ajamaan lääkäriin ja olisi todella sääli, jos mitään ei olisi enää tehtävissä. Kysy häneltä, miltä tuntuisi saada tuomio kuolemaan, kun itse on tiennyt eikä ole ajoissa mennyt? Syövät jne. ovat todellakin hoidettavissa tänä päivänä, kunhan menee ajoissa hoitoon!
ps. mistä nyt sitten olette päätelleet, että kyseessä olisi jotakin todella vakavaa? Monissa sairauksissa, jotka on hoidettavissa lääkkeillä, voi olla todella hurjia oireita, jotka sitten poistuvat.