Olen ihan hiljaa,kasvot suuntautuneena kohti aamunkajon valaisemaa ikkunaa ja mietin....mitä oikeastaan taas mietinkään?Yksinäisyyttäkö?Kumpa olisi nyt joku,joka pitäisi kovasti kiinni...olisi mulle se Hän.Voi Rakas kuinka sinua kaipaankaan.
Aamulla taas
sinkkumies
11912
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Sama tunne... aamulla, sataa.
Herään yksin enkä muuta voi. Nyt juhanuksena se tuntuu varsin pahalta, ystävät maalla.
Minä kaupungissa, talot tyhjillään. Menis juhannus pian ohi....
...positiiviseksi tekevä seikka on se etten ole ainoa jolla vastaavia tuntemuksia.Juhannus on yksinäistä aikaa yksinäiselle.Tällä hetkellä toivoo tämän menevän pian ohi.
..maatessani alla tämän taivaan, josta pilvet tekevät harmaan....*huokaus*
On tää niiiin väärin, että joutuu olemaan yksin kun sydän huutaa rakkautta,läheisyyttä, hellyyttä...
...sun,en lopettaa voi kuitenkaan...miten rauhaton
oon yhä vain,jotain multa puuttunee....!!
Onhan tämä niiin väärin että toisten etsiessä omaansa,toiset hukuttaa rakkauden,hellyyden ja läheisyyden pikasuhteisiin???
Tosi sikamaista että jotkut olevinaan ovat parisuhteessa ja "kiduttaavat" puoliskoa pettämällä koska eivät oikeasti ole kykeneväisiä suhteeseen ja sitten on näitä jotka siihen pystyisi mutta.... ??
Minä itse seurustelen mutta olin yksin juhannuksen. Kaipaan omaa kultaani. Pitkän kaipaamisen jälkeen hänet löysin :)
Että kuinka kaipaankaan miehen kosketusta, läheisyyttyä, rakkautta.
Nyt vielä juhannuksen ollessani yksin, olo on tuntunut todella surkealta ja yksinäiseltä.(lapset isällään)
Kapakki-ihminen en ole ja sieltä sitä onnea ei löydä, sen verran olen niissä pyörinyt.
Toivotan kaikille sinkuille tsemppiä, jospa se oma kulta sieltä joskus tuleepi meille itse kullekkin!
...tuntuu juuri samanlaiselta.Juhlat ja arjet yksin,miksi tämä maailma on mennyt niin kovin pinnalliseksi,että kunnollista,pitkää ja oikeaa parisuhdetta on perinjuurin vaikea rakentaa??
Toivotan myöskin tsemppiä kaikille samojen asioiden kanssa tuskaileville sinkuille!
Minä myöskin kaipaan miestä, jonka kainalosta saisi aamulla herätä. Sitä ihanaa, uskollista, tavallista suomalaista miestä. Miestä, joka joskus sanoisi, että rakastan sinua, ja vain sinua oma vaimoni.
niin ikävää ja surullista...kun on kamala kaipuu toisen kainaloon...mutta myös se on ikävää että ihmissuhdevaakani on kallistunut huomaamaan tämän julman maailman missä kukaan ei huoli tällasta tavallista miestä,niistä kaikista puheista huolimatta,ja huolimatta myöskään uskollisuudesta,kiltteydestä,rehellisyydestä ja kaikista hyvistä pienen pienistä asioista,jotka erottaa sen oikean sisimmän venkoilijoista.
Jospa vielä joskus voisi sanoa rakastavansa jotakuta.
Moi! Minkä ikäinen muuten olet? Missä asustelet ja mitäpä puuhailet?
Empä arvannut että tähän vielä joku kommentoisi,siksi myöhästynyt vastaus.
Olen kyllä ihan miehen iässä:)...mutta jos haluat tietää enemmän,niin: [email protected]