Tällaista otsikon ongelmaa olen tässä kelaillut. Olemme olleet kihloissa reilun vuoden, yhdessä 4 vuotta. Häät ovat suunnitteilla ensi vuoden alkuun (hääpäätös tehtiin jo vuoden alussa). Suhteemme on ihan hyvä, välillä parempaa, välillä huonompaa. Paikkakunnan vaihdoksen (maaliskuu) jälkeen suhteemme on mielestäni mennyt vain huonompaan suuntaan. Seksi on vähentynyt minimiin, ongelmia on paljon, toisen naama ärsyttää välillä niin hemmetisti. Kummallakaan ei täällä uudella paikkakunnalla ole kavereita eikä ystäviä, joten pienet on piirit. Kaksistaan pääsääntöisesti kökötetään. Tämä vuoksi olen huomannut, että miehelläni ei ole oikein intoa järjestää mitään tai keksiä mukavaa tekemistä. Ilman tätä muuttoa tällaisia huomioita ei olisi tullut tehtyäkään.
Olen alkanut vakavasti miettiä häiden peruuttamista. Vaikka aikaa ei olekaan enää paljoa. Minun pitäisi tällä hetkellä innoissaan suunnitella häitä, mutta nyt ei ainakaan voisi vähempää kiinnostaa. Tottakai tilanteet muuttuvat suhteessakin ja asiat voisi olla loistavasti esimerkiksi vuoden päästä. Mutta tarkoittaako häiden peruuntuminen automaattisesti sitä, että suhteemme ei toimi ja meidän pitäisi myös erota? Kyllä minä voisin yhteen jäädä, ainakin katsomaan, miten tämä suhde tästä kehittyy/muuttuu, mutta avioliitto tuntuu aika ahdistavalta ajatukselta (ainakin nyt).
Mielipiteitä! Ajatuksia!
Olen alkanut vakavasti miettiä häiden peruuttamista. Vaikka aikaa ei olekaan enää paljoa. Minun pitäisi tällä hetkellä innoissaan suunnitella häitä, mutta nyt ei ainakaan voisi vähempää kiinnostaa. Tottakai tilanteet muuttuvat suhteessakin ja asiat voisi olla loistavasti esimerkiksi vuoden päästä. Mutta tarkoittaako häiden peruuntuminen automaattisesti sitä, että suhteemme ei toimi ja meidän pitäisi myös erota? Kyllä minä voisin yhteen jäädä, ainakin katsomaan, miten tämä suhde tästä kehittyy/muuttuu, mutta avioliitto tuntuu aika ahdistavalta ajatukselta (ainakin nyt).
Mielipiteitä! Ajatuksia!
Vastaukset 9
Vanhimmat
siirtäminen olisi tässä kohtaa järkevää kuin väkisin vääntää niitä kasaan ja kuunnella luentoa ikuisesta rakkaudesta.
Mun mielestä ei siirtäminen tarkoita eroa, jos siirto tehdän yhteisestä päätöksestä.
Harkinta-aika ennen avioliittoa on järkevämpää kuin ½-vuoden harkinta-aika avioeron kohdalla.
Toivon että päädytte onnelliseen avioliittoon.
mennä naimisiin. Jos häihin ei ole lähetetty kutsuja niiden peruuntumisesta ei myöskään tarvitse ilmoitttaa. Perheelle voi sanoa mitä parhaiten tuntuu sopivan, vaikka "ei olekaan vielä ajankohtaista".Ei tarvitse selitellä.
Itse menin hölmöyksissäni naimisiin, kun tuntui, että kihlausta ei voinut purkaa. Ja sitten pitikin erota avioliitosta ja oli vielä pieni lapsi.
Keskustelkaa ja katsokaa mihin suuntaan suhteenne kehittyy, sehän ei kuulu kenellekään muulle kuin teille, kuten ei myöskään muut teidän asianne. Mammat ja papat saavat keskittyä omien asioidensa hoitamiseen, eikö niin.
Yhteiskunnassa on vähän hölmöjä vanhoillisia arvoja, kuten tuokin mainitsemani juttu, että ajattelin, että kihlausta ei voi purkaa. Tottakai sen voi.
Häiden peruuntuminen ei tosiaankaan tarkoita eroa.
vaikka lopun ikäänsä.
Kihlaus on kahden ihmisen välinen sopimus naimisiinmenosta, ainakin vanhan tavan mukaan - nykyisin se taitaa olla "pikkuavioliitto". Eli että menette joskus naimisiin. Kenellekään ihmiselle ette ole häitä tai häiden siirron selittelyä velkaa, paitsi tietysti jos joku on jo antanut varojaan tai työtään häidenne eteen - hänelläkään ei mitään veto-oikeutta ole mutta on kohteliasta selittää jotakin, jotenkin. Edelleen voitte pitää kiinni ajatuksesta, että joskus menette naimisiin, vaikka sen aika ei sittenkään ole nyt. Eroaminen sitten tarkoittaisi, ettette halua minkäänlaista yhteistä tulevaisuutta. Eikö siinä ole iso ero?
Ei siksi PIDÄ erota, että häät peruuntuu. Muut syyt on sitten asia erikseen.
ettet haluaisi mennä naimisiin joten älä mene ja mikään pakkohan ei ole erota sen takia
...häiden lykkäämistä! Eikö olis kiva mennä naimisiin, silloin kun oikeasti haluaa, eikä vain "velvollisuudentunnosta"? Muuten se "tahdon" kuulostaa aika väkinäiseltä! Ottakaa aikalisä ja tutustukaa rauhassa toisiinne. Ongelmat ratkeavat puhumalla, toivottavasti! Erota ei silti tarvitse, vaikkette vihille vielä kiirehtiskään!
Ei pidä erota sen takia, että häät peruuntuisivta, kuten täällä jo moni onkin kirjoittanut.
Musta teidän hankaluuksia tuonut "kaksin kököttäminen" on nyt ainutlaatuinen mahdollisuus tutustua toisiinne erittäin paljon paremmin kuin aiemmin. Kirjoitit, että mies mielestäsi ei ole kovin aloitekykyinen eikä aktiivinen. Jos näin on, se piirre olisi joka tapauksessa tullut esille suhteessanne. Tilanteenne (uusi asuinpaikka, jossa ei kavereita kummallakaan) on teille kummallekin niin rassaava, ettei ole yhtään mikään ihme, että jatkuva kaksi olo alkaa ärsyttää.
Olette varmaan ärsyyntyneitä sekä toisiinne että henkilökohtaisesti omiin tilanteisiinne, mikä sitten heijastuu ärsyyntymisenä toiseen. Antakaa kotiutumiselle aikaa. Älä liikaa tuijota sitä, mitä mies tekee tai jättää tekemättä, mutta ole itse aktiivinen oman hyvinvointisi suhteen. Ala harrastaa jotain säännöllisesti ja yritä saada edes tuttuja (joista voi joku päivä tulla ystäviä:).
Olen itsekin muuttanut avokkini kanssa vuosia sitten uuteen paikkaan, josta kumpikaan ei tuntenut ketään ja työtilannekin oli todella stressaava. SUhde joutui koville, mutta asiat selvitettiin puhumalla ja olemalla rehellinen. Olemme edelleen yhdessä, ja erittäin onnellisia, vaikeista ajoista yhdessä selvittyämme. Ei pidä vähätellä elämäntilanteesta johtuvia vaikeuksia. Omat voimavarat eivät aina riitä samanaikaisesti muutoksiin ja suhteen hoitamiseen. Kaikkea hyvää:)!
Tässä oli hyviä ajatuksia. Olen itsekin huomannut, että jos toisen naama alkaa ärsyttää, silloin MINULLA on ongelma, ei niinkään siinä, että mies ei tee sellaisia asioita kuin minä haluaisin. Olisihan se kiva, jos hän keksisi joskus jotain romanttista viritystä tai yhteistä tekemistä noin ylipäänsä, ostelisi lahjoja ja viihdyttäisi minua. Hän ei kuitenkaan ole sitä sorttia, eikä se normaalitilanteessa minua vaivaa. Silloin kun alkaa vaivata, tiedän että minun on aika keksiä jotain kivaa tekemistä itselleni, käydä harrastamassa, urheilemassa, kampaajalla, tyttöjen kanssa kaupungilla tai sitten ehdotan jotain yhteistä tekemistä miehen kanssa. Sitten on taas hyvä mieli. Jokaisen olisi hyvä ottaa vastuu omasta mielialastaan ja yrittää olla antamatta toisen mahdollisen kärttyilyn vaikuttaa siihen mahdollisimman vähän, niin ei synny ikävää kierrettä.
Toivottavasti teidän elämä käynnistyy pian uudella paikkakunnalla. Häiden lykkääntymistä tapahtuu syistä jos toisista, ei siinä sen kummempaa. Toivottavasti te voitte aikanaan pitää omanne hyvillä mielin.