kun mieheni on alkoholisti,eikä sitä suostu myöntämään.Olen tämän takia lähtenyt monesti,mutta aina palannut takaisin.Turhia lupauksia.Olen todella loppu ja stressaantunut,kun aina saa pelätä milloin hän taas lähtee-siihen kun ei yksi päivä riitä.Minulla on haaveena perustaa perhe,mutta se ei tulisi kuuloonkaan tämän kanssa.Ongelmat kun tuppaavat vain lisääntyä lapsen syntyessä.Suhteen alussa minä olin numero 1,mutta nykyisin se on viina.En jaksa enää,kun en tietenkään ketään pysty muuttamaan.Mistä saisin voimia lähteä lopullisesti?Onko kohtalotovereita?
mikä
neuvoksi
31056
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
kun en itse lähtenyt ajoissa, 20 vuotta elämästä mennyt hukkaan! Ei asiat ajan kanssa parane, päinvastoin alamäki on suunta!
ja suuntaa antavista neuvoista!!
on tuo viina ja sen aiheuttamat ongelmat. Paras vaan uskoa, mitään hyvää ei siitä seuraa, ja ihminen tarvitsee yleensä joko onnettomuuden tai ihmeen tai molemmat ennen kuin jättää rakastamansa aineen. Lähde pois ja jätä mies, löydät paremman, mikä tahansa on parempi. Helli ja hoivaa sitten sitä pikkuista kun sen saat, ja sitä miestä, joka on lapsesi arvoinen. Ei ole mitään mieltä tehdä lasta jakamaan kärsimystä viinan runtelemaan perheeseen. Jätä alkoholistisi kaltaistensa seuraan, jonain päivänä hän ehkä ymmärtää että hänen rakkautensa kohde, viina, ei ollutkaan hänen rakkaansa vaan suurin vihollisensa. Silloin se on yleensä jo tuhonnut kaiken mitä voi pitää hyvän elämän ja ihmisyyden mittapuuna, vienyt rahat, terveyden, itsekunnioituksen, rehellisyyden. Ole onnellinen että et silloin ole jakamassa hänen kohtaloaan, vaan olet ollut viisas ja tehnyt valinnan joka on johtanut parempaan elämään. Ole rohkea ja rakasta itseäsi. Yksinäisyys ei kestä kauaa, löydät kyllä parempaa