Eihän meillä edes ollut vielä suhdetta. Eikä minua jätetty. Mies vain sanoi, ettei hänellä juuri nyt elämäntilanteensa vuoksi ole motivaatiota suhteen ylläpitämiselle (aikaongelman hänellä on kyllä aivan totta, ei siihen juuri nyt naisystävää kertakaikkiaan sovi).
Sovimme että pidämme yhteyttä. Ja kun hän saa elämäntilanteensa järjestykseen niin katsomme ehkä sitten uudelleen - jos vielä kumpaakin kiinnostaa.
Siinäpä se. Ymmärrän häntä täysin, rakastan häntä niin paljon että vilpittömästi haluan antaa hänelle hänen aikansa. Mutta mihin se riittää?? Tuleeko suhteesta mitään enää myöhemmin(-kään)? Oliko hänen selityksensä vain kaunis tapa sanoa että hän ei halua kuulla minusta mitään?
Eropuhelumme lopussa hän sanoi pienesti, että haluaa ihan oikeasti pitää yhteyttä.
Arvatkaas tipuinko kovaa ja korkealta?
Sovimme että pidämme yhteyttä. Ja kun hän saa elämäntilanteensa järjestykseen niin katsomme ehkä sitten uudelleen - jos vielä kumpaakin kiinnostaa.
Siinäpä se. Ymmärrän häntä täysin, rakastan häntä niin paljon että vilpittömästi haluan antaa hänelle hänen aikansa. Mutta mihin se riittää?? Tuleeko suhteesta mitään enää myöhemmin(-kään)? Oliko hänen selityksensä vain kaunis tapa sanoa että hän ei halua kuulla minusta mitään?
Eropuhelumme lopussa hän sanoi pienesti, että haluaa ihan oikeasti pitää yhteyttä.
Arvatkaas tipuinko kovaa ja korkealta?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Kun sanoi kauniisti.HYVÄSTI.!!! Ei kannata jäädä suremaan.Ei olis lopettanu jos olis halunnu suhteen jatkuvan.Unohda koko juttu.!!!!
Kuulostaa hyvin tutulle, luepa mun tarina, "kolahti kovaa...". En ymmärrä, miksei asioita voi sanoa suoraan..ei siihen kuole vaikka se sattuiskin...Jopa annoin miehelle mahdollisuuden sanoa suoraan ettei kiinnosta, mutta jäi sanattomaksi.. Koeta kestää, sun olotilasi hyvin tuttu mulle.