Miten lohduttaa ystävää?

Joo...viesti tuli pari tuntia sitten, kaverin broidi oli kuollut...eilen.

Käsittämätön fiilis...ei pysty tajuun. Itekin sen jätkän kanssa on tullut juttua heitettyä. Nuorempana tapeltiin harva se päivä, oikeastaan se opetti mut tappelemaan. Sit se broidi muuttu, rauhallisemmaks. Sillon harvoin kun nähtiin nii tultiin ihan ok-juttuun, ja joskus pelattiin futistaki yhdes...tänä keväänä viimeks. Se oli pohjimmiltaan ihan hyvä jätkä, joka sotkeutu vääriin juttuihin. Mut sit ku se oli ihan oma ittensä, se oli hyvä tyyppi. Piti veljistään huolen...kukaan ei ryppyilly niille.

Viimeks torstaina se mun kaveri puhu sitä miten se oli sen veljensä kanssa hengannut provinssissa, niistä oli otettu kuva...veljekset yhdes...kuka arvas et viimeistä kertaa. Se mun kaveri lähti eilen aamulla keski-eurooppaan...sen piti olla siellä duunis joitakin kuukausia...pitää hauskaa ennen inttiä. En tiedä onko se jo lentänyt takaisin...

Mut mitä pitäis kaverille sanoa. Mikään ei varmasti pysty lohduttamaan, mut ei haluais olla vaan hiljaa. Se on kuitenki mun kaveri, kavereiden pitää tukee...

Jos joku, joka tietää kaverit, lukee tän, unohtakaa koko teksti(parempi niin)...


(Avain - Markus)
34898
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 3

Vanhimmat

Anna ystävällesi aikaa ja anna hänen tietää, että olet hänen tukenansa ja välität. Kerro, että hän voi koska vaan tulla puhumaan, jos siltä tuntuu. Itselläni oli samanlainen tilanne ja kun kaveri halusi puhua annoin hänen puhua. Olin siinä tukena, kun toinen itki. Halasin ystävääni ja pidin häntä lähelläni. Annoin hänen rauhassa kertoa tuntemuksistaan.

Äänestä
  • "Annoin hänen rauhassa kertoa tuntemuksistaan". Siinä on ohje joka pätee, anna rauhassa kertoa tuntemuksensa. Tee niin. Älä vähättele asiaa, äläkä missään vaiheessa sano, että tiedät tai tunnet miltä hänestä tuntuu, se oli ja on kamalinta jonka voi sanoa. Tiedän kokemuksesta. Ei kukaan toinen voi tietää tai tuntea toisen surua. Ole luotettava ja turvallinen olkapää, rehellinen ja uskollinen kuuntelija. Itse voit tuntea vähäisyytesi, mutta jo läsnäolo on tärkeää. Jos voit, toivottavasti voit, rukoilkaa. Rukouksessa on ihmeellinen voima.

    Äänestä

Mulle kävi samantyylinen tapaus pari vuotta sitten. Mulla oli hyvä mailiystävä, yhtenä päivänä se kirjotti et sen alkoholistiveli oli ajanu kännipäissään kolarin ja kuollu. Olin vähän sormi suussa että mitäs nyt sanoisin kun tää hlö ei halunnut että välttämättä koskaan ees tavattais livenä. Mä sanoin suoraan etten tiedä mitä sanoa, tuntuu et oon ihan turta, koita jaksaa ja lupaan kuunnella jos siltä tuntuu et haluat puhua.
Oli jonkun aikaa hiljasta ja parin päivän päästä alko tuleen viestiä missä se purki kaiken, myöhemmin se kiitteli et jos kaikilla ois ees yks munlainen ymmärtävä ystävä ja lohduttava olkapää ei maailmassa ois murhetta ollenkaan.

Tärkeintä ihan varmaan on että pysyt vaan tukena. Se auttaa eniten. Muistan sen omasta kokemuksesta kun hyvä ystäväni tappo ittensä. Monet alko vaan tuomitteen sitä et kun se oli semmonen ja tämmönen, kauan kesti ennenkö löysin semmosen ystävän joka tuli ja kysy et kuin sä oot jaksanu?

Ihmiset pysytään toisillemme tukena! Vaikka tulis mitä! Vaatii vähän mutta antaa valtavasti sekä sille kenen tukena oot että sulle!

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Neuvoton kirjoitti:

Joo...viesti tuli pari tuntia sitten, kaverin broidi oli kuollut...eilen.

Käsittämätön fiilis...ei pysty tajuun. Itekin sen jätkän kanssa on tullut juttua heitettyä. Nuorempana tapeltiin harva se päivä, oikeastaan se opetti mut tappelemaan. Sit se broidi muuttu, rauhallisemmaks. Sillon harvoin kun nähtiin nii tultiin ihan ok-juttuun, ja joskus pelattiin futistaki yhdes...tänä keväänä viimeks. Se oli pohjimmiltaan ihan hyvä jätkä, joka sotkeutu vääriin juttuihin. Mut sit ku se oli ihan oma ittensä, se oli hyvä tyyppi. Piti veljistään huolen...kukaan ei ryppyilly niille.

Viimeks torstaina se mun kaveri puhu sitä miten se oli sen veljensä kanssa hengannut provinssissa, niistä oli otettu kuva...veljekset yhdes...kuka arvas et viimeistä kertaa. Se mun kaveri lähti eilen aamulla keski-eurooppaan...sen piti olla siellä duunis joitakin kuukausia...pitää hauskaa ennen inttiä. En tiedä onko se jo lentänyt takaisin...

Mut mitä pitäis kaverille sanoa. Mikään ei varmasti pysty lohduttamaan, mut ei haluais olla vaan hiljaa. Se on kuitenki mun kaveri, kavereiden pitää tukee...

Jos joku, joka tietää kaverit, lukee tän, unohtakaa koko teksti(parempi niin)...


(Avain - Markus)

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu