Mielenkiinnolla olen seurannut tätä palstaa. Täältä saa uusia näkökulmia uskottomuuteen liittyen.
Mietin vain mitä ajattelee ja odottaa "toinen nainen" eli sellainen joka tietää miehen olevan varattu. Ja siitä huolimatta lähettelee tekstiviestejä... ja hakee kontaktia mieheen...
Toki miehet ovat taitavia naisten pyörittäjiä eli lupaavat yhdelle yhtä ja toiselle toista...
Mutta mitä sellaisesta suhteesta saa??? Seksiä? Jännitystä? Rakkautta?
Olen seurannut läheltä tälläista draamaa... Vanhempi nainen (yli 50 v) ihastuu / rakastuu nuorempaan mieheen (40 v) ja siinä sitä mennään. Miehen vaimo seuraa tilannetta ajantasaisesti ja nauraa makeasti... Mitä mies saa?? Kuuntelee... sekstailee...suhde ilman arkihuolia...??
Tahtoisin ymmärtää ja haluaisin kaikkien edellä mainitun kaltaisten tilanteiden osapuolten ajatuksia, siis kirjoittakaa!
Mietin vain mitä ajattelee ja odottaa "toinen nainen" eli sellainen joka tietää miehen olevan varattu. Ja siitä huolimatta lähettelee tekstiviestejä... ja hakee kontaktia mieheen...
Toki miehet ovat taitavia naisten pyörittäjiä eli lupaavat yhdelle yhtä ja toiselle toista...
Mutta mitä sellaisesta suhteesta saa??? Seksiä? Jännitystä? Rakkautta?
Olen seurannut läheltä tälläista draamaa... Vanhempi nainen (yli 50 v) ihastuu / rakastuu nuorempaan mieheen (40 v) ja siinä sitä mennään. Miehen vaimo seuraa tilannetta ajantasaisesti ja nauraa makeasti... Mitä mies saa?? Kuuntelee... sekstailee...suhde ilman arkihuolia...??
Tahtoisin ymmärtää ja haluaisin kaikkien edellä mainitun kaltaisten tilanteiden osapuolten ajatuksia, siis kirjoittakaa!
Vastaukset 9
Vanhimmat
Hihhei!
Mitäpä se sinulle oikeastaan edes kuuluu mitä joku muu saa jostain suhteesta? Ei niitä juttuja tarvitse ymmärtää ellei ne oo omakohtaisia.
Eiköhän anneta kaikkien kukkien kukkia vaan, ja jokaisen hoitaa omat panot ja avikset just niinkuin huvittaa, eihän se ole meidän asia.
Ja jos kyse on omasta suhteestasi hoida asiat mieleiselläsi tavalla; jätä ukkos tai kestä!
Jos sulla on hyvä ihmissuhde niinkuin mulla nautitaan siitä täysin rinnoin ja keskitytään sen vaalimiseen!!
PS roteva ja vatsakas Suomalainen mies on POP!
Lyhyesti sanottuna: uskoo, toivoo ja rakastaa. Jos kaipaat pidemmän kaavan mukaista selitystä, niin sellainen löytyy "Suhteen lopettaminen"-otsikon alta. Tosin siitä on aika kauan kun sen kirjoitin, mahtaako sitä enää löytyä...
Mutta johan tuossa ne tärkeimmät tulivatkin.
pupu, luin edelliset viestisi. miten sinulla nykyään menee?? onko aika parantanut?
Aika on kyllä parantanut, eli enää ei tee niin kipeää. Joskus saattaa tutun kappaleen aikana vetää mielen hetkellisesti matalaksi, mutta muuten olen voiton puolella.
Katkera olen, se myönnettäköön. Joskus tunnen elämää suurempaa vetoa soittaa "ensimmäiselle naiselle" ja kertoa millaisen ihmisen kanssa hän asustaa. Haluaisin teollani osaltaan kostaa miehelle, ja osaltaan antaa naiselle mahdollisuuden valita elämänsä suunnan tosiasioiden pohjalta.
En vain halua satuttaa häntä. En halua aiheuttaa hänelle samaa tuskaa, jonka itse jouduin tuon miehen vuoksi käymään läpi. Hän on kuitenkin tämän "kolmiodraaman" ainoa syytön osapuoli, eikä näin ollen ansaitse tulla loukatuksi. "Se mitä et tiedä, ei voi satuttaa."
Ennen olisin ollut valmis aiheuttamaan hänelle sen tuskan. Kaikki muut jäivät oman rakkauteni jalkoihin, millään muulla ei ollut väliä. Nyt rakkaus on painunut taka-alalle, (onko sitä edes enää?!), enkä ole valmis sellaiseen. Tyydyn siis kaikessa hiljaisuudessa säälimään tuota naista, ja toivomaan että hän ei enää tulisi petetyksi. Ja että en itsekään joutuisi sellaiseen mukaan koskaan enää.
Ikäväkseni olen huomannut, että en enää osaa luottaa miehiin. Jokaisen saamani huomionosoituksen kytken mielessäni seksiin. Suhtaudun oikeastaan aina miehiin sillä mielellä, että he haluavat minulta kuitenkin "vain sitä yhtä". Heidän käytöstään/sanojaan sitten tulkkaan siltä pohjalta. Rakkaudesta minulle on täysin turha puhua.
Varatut miehet, jotka tulevat esimerkiksi baarissa iskemään minua, saavat niskakarvani nousemaan pystyyn. Tunnen niin suuren luokan vastenmielisyyttä, että sitä ei moni tiedä. Mieleni tekisi pistää jätkä sellaiseen kompaktiin köysipakettiin ja lähettää taksilla kotiin vaimon/tyttöystävän luo miettimään elämänsä tärkeimpiä asioita. Eipä tarvitsisi niitä juttuja itkeä sitten tuopin ääressä, kun mokat on jo tehty ja kenkää on saatu..
Jos varattuja häntäheikkejä ei oteta lukuun, niin tulen edelleenkin miesten kanssa hienosti toimeen.
Kaverisuhdetta kauemmas minulla ei kuitenkaan taida olla vielä asiaa, kun ajatukseni eivät aina ole kovin yleviä. En enää usko, toivo, enkä rakasta...
Vaikka "vain minulle" tarkoitettu syli kuulostaakin aivan ihanalta paikalta tässä kovassa maailmassa, niin en usko sellaista löytäväni. En halua päästää ketään niin lähelle, että minuun voisi sattua uudelleen noin pahasti. En anna enää aseita siihen, koska käsilleni siinä leikissä saan kuitenkin.
Eli ei ihan kuosissa vieläkään...
Haavat ovat kyllä umpeutuneet, eikä enää niin kovasti satu, mutta arvet ovat vielä tallella. Ehkä ne joskus katoavat..?!
Tiitu, aurinkoista ja lämmintä kesää sinulle! =)
Minulla on suhde vapaaseen mieheen, jonka ainakin toivon saavan suhteesta kätevän vakipanon, helliä hetkiä ilman paineita jatkosta, hyvää seksiä, hauskoja viestittelyhetkiä, ihastuksen tunnetta molemmin puolin... Siis vain positiivisia asioita.
Molemmat toki pidämme toisistamme paljon ja viihdymme hyvin yhdessä, mutta ei meillä kummallakaan ole kiinnostusta kokeilla viihtyisimmekö keskenämme jatkuvasti. Olemme /-40 ja molemmilla on lapsia, joten suvunjatkamiseenkaan ei ole enää tarvetta ja parisuhde-eloakin on koettu. Eli ainakin tässä tapauksessa noista vaihtoehdoistasi osuu kohdalleen: suhde ilman arkihuolia. Ja "toinen mieheni" on ollut siihen erittäin tyytyväinen :)
Kiitos vastauksestasi! Oikein hyvä näkökulma asiaan.
On jännittävää elää kaksoiselämää.
kun tutustuin tähän mieheen,joka on itseasiassa itseäni 13 vuotta vanhempi,en ajatellutkaan suhdetta hänen kanssaan,mutta kun tutustuimme hän alkoi vetämään minua puoleensa kaikin mahdollisin tavoin,periaatteessa kaikki kuitenkin alkoi vasta seksistä..ensimmäisen kerran jälkeen aloimme tapailla usein,keskustelimme,teimme kaikkea yhdessä ja tietysti harrastimme seksiä...alussa ajattelin etten anna itseni rakastua häneen,mutta niin siinä kuitenkin vaivihkaa kävi,no mitä minä siitä suhteesta sitten saan kun tiedän miehen olevan varattu renttu josta on kaiken lisäksi tulossa isä.Jännitystä,ehkä,seksiä,kyllä,ja rakkauttakin.periaatteessa olen luonut hänen kanssaan suhteen,mutta ilman sitoutumista ja toisaalta se on hyvä koska yleensä rakastun vapaisiin renttuihin ja sitten he onnistuvat aina satuttamaan minua,teoriassa ainakaan tämä mies ei siihen pysty koska tiedän että emme seurustele kunnolla,eli hänen ei tarvitse olla minulle uskollinen,eikä hän tee minulle pahaa eli hakkaa minua,koska emme seurustele...tota voi olla vähän vaikea käsittää,mutta niin se vaan on.tietysti minä joskus haaveilen siitä että hän jättäisi naisensa ja ottaisi minut tilalle,mutta sitä en edes ole kyseiselle miehelle kertonut,koska en halua painostaa häntä mitenkään vaan ennemminkin tukea ja kuunnella,olla ystävä,koska ystävyys on pysyvämpää.....tovottavasti tuo auttaa sinua edes jonkun verran käsittämään meitä toisia naisia...
niinkuin pupu sanoi, uskoo, toivoo ja rakastaa! toivoo että asiat muuttuisivat mutta kuitenkaan ei uskalla tehdä mitään. nauttii niistä hetkistä jotka saa olla hänen kanssaan....