NAINEN LAIHDUTTAA

ehei kuule. Se on nykyään ryppyinen ja yhtä kiukkuinen kuin ennenkin. Kahtakytä viittä kiloo se ei ole laihtunut. Kaunis se ei ole sen enempää kuin ennenkään, vaatteet roikkuu päällä, eikä mikään näytä miltään hänen päällä, mitään muotoja ei ole mihinkään suuntaan, aito kukkakeppi on.
Voimaa ei ole nimeksikään, ja kuntoa senkään vertaa. Ei jaksa mitään fyysistä, ei edes mattoaan tampata.
Anorektinen luuviulu, joka ei jaksa muuta kuin ravata vanhaa samaa kävelylenkkirataa illasta toiseen.
Se syö aamupalaks kupin kahvia. Päivän se elää salaatilla ja illalla syö pari desiä puuroa. Valittaa lähes aina et on nälkä ja ilmestyy viikonloppuisin ruoka-aikaan meille ehdottelemaan, että tehtäiskö yhdessä ruokaa juuri kun vedän valmiin uunista sen nenän eteen. Hän sanoo, että kappas, tämähän sattui.. Sit näykkäsee ja haluaa, että lähdetään taas kävelemään.
Silmistä ei löydy pilkettä, paitsi sen suhteen kyyneliä, ettei vieläkään kukaan ihaile häntä sen enempää kuin ennenkään. Aikuinen nainen, joka tekee itsestään marttyyrin. Ja juo vielä yhden kupin kahvia siitä ilosta. Ja käy vielä yhden lenkin, jotta nauttisi kidutuksestaan.. Päivästä päivään levoton tuhkimo tekee itsestään marttyyrin..

toimii minihameena?