Mikä on teidän mielipide seuraavista:
1.) Jos varattu ihastuu, niin onko tämä tunne uskottomuutta?
2.) Jos varattu ihastuu sinuun, niin tunnetko syyllisyyttä?
Taustana voisin sanoa, että minulla ei ole tilanne päällä mihinkään suuntaan. Olen vapaa ja enkä ole ollenkaan kiinnostunut kakkosnaisen roolista. Olen sellainen persoona, että saan herkästi ihailijoita iästä ja sukupuolesta riippumatta. Varatutkin saattavat ihastua.
Miten teistä näihin varattuihin pitäisi suhtautua? Teen tietysti selväksi, etteivät varatut kiinnosta fyysisesti. Itse ajattelen, että varatullakin on oikeus tuntea mitä tuntee. Siksi en tuomitse varatun ihastumisen tunnetta tai keinotekoisesti muutu etäiseksi.
1.) Jos varattu ihastuu, niin onko tämä tunne uskottomuutta?
2.) Jos varattu ihastuu sinuun, niin tunnetko syyllisyyttä?
Taustana voisin sanoa, että minulla ei ole tilanne päällä mihinkään suuntaan. Olen vapaa ja enkä ole ollenkaan kiinnostunut kakkosnaisen roolista. Olen sellainen persoona, että saan herkästi ihailijoita iästä ja sukupuolesta riippumatta. Varatutkin saattavat ihastua.
Miten teistä näihin varattuihin pitäisi suhtautua? Teen tietysti selväksi, etteivät varatut kiinnosta fyysisesti. Itse ajattelen, että varatullakin on oikeus tuntea mitä tuntee. Siksi en tuomitse varatun ihastumisen tunnetta tai keinotekoisesti muutu etäiseksi.
Vastaukset 3
Vanhimmat
itse en koskisi varattuun pitkällä tikullakaan ja pettämisiä en anteeksi anna.Sehän on valehtelua.
Itse olen ollut pidemmässäkin suhteessa ja tällä hetkelläkin on pidempi suhde päällä. TOTTAKAI pidemmässä suhteessa saattaa ihastua toiseen ihmiseen. Itsekin olen joskus. Kyse onkin siitä tekeekö asian eteen mitään. Epäilen, että ihastumisen kohteeni ei ole ikinä edes tiennyt että olen häneen ollut ihastunut. Tämä siis silloin kun olen ollut varattu.
1.) Ei ole uskottomuutta. Normaalia. Kyse on siitä, että toimitko sen tunteen pohjalta, se on uskottomuutta mielestäni.
2.) En. Minuunkin on varatut naiset ihastuneet, mutta mitä sitten. En tunne syyllisyyttä, ehkä hieman mielihyvää ;D. Mutta ikinä en ole antanut mitään olettaa.
Kiitos sinulle palautteesta.
Olen aika lailla samaa mieltä seuraavan vastauksesi kanssa:
1.) Ei ole uskottomuutta. Normaalia. Kyse on siitä, että toimitko sen tunteen pohjalta, se on uskottomuutta mielestäni.
Entäpä jos kyseessä on vakaa henkinen ihastus eikä mikään fyysinen huuma? Kuinka pitkälle tällaisessa henkisessä ihastumisessa voi mennä hyvällä omatunnolla? Onko pettämistä, jos sinulla on sielunkumppaninainen aviovaimosi ohella?
Oma kantani on, että kaikki fyysinen on pettämistä, mutta entäpä henkisen puolen asiat?
Onko niin, että ko. ihastuttava sielunkumppanuus ei ole pettämistä, mutta se on loukkaavaa omaa puolisoa kohtaan?