Adv, viettävät ehtoollista vääränä

Apostolien teoissa on kuitenkin todistus siitä, että viikon ensimmäinen päivä, sunnuntai, Herran Jeeksen Kristuksen ylösnousemuspäivä oli kristittyjen alkuperäinen pyhäpäivä ja ehtoollisleivän murtamispäivä jo apostolisena aikana:

Vuoden 1938 käännös:
20:7 Ja kun viikon ensimmäisenä päivänä olimme kokoontuneet murtamaan leipää,

Vuoden 1992 käännös:
20:7 Sapatin mentyä, viikon ensimmäisenä päivänä, kokoonnuimme murtamaan leipää.    
8234
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 8

Vanhimmat

Valejuutalaisia, väärän profeetan hameväkeä vertauskuvallisesti joiden gramofoonin levy jämähtänyt yhteen lain sapattipykälään.
Onko tämä Jeesuksen oppia?

Äänestä
  • Apt.13/15."Ja sitten,kun lakia,ja profeettoja oli luettu" (sapattina synagoogassa)niin Paavali nousi puhumaan...Jeesuksesta. Eli jos sapattisin kokoonnutaan silloin onkin luontevaa puhua laista,ja profeetoista. Mutta viikon ensimmäisenä päivänä puhutaan siitä josta laki,ja profeetat ilmoittavat,joka on kaiken täyttymys Jeesus.

    Äänestä

  • Hyvää sapatinjälkeistä päivää
    Kirjoittanut: AnttiVKantola 28.11.2007 klo 19.00
    KUN RAAMATUN SANA EI KELPAA - valheen päälle joutuu keksimään uuden ja uuden valheen. Kieli ja kynä voi sytyttää tuleen elämän pyörän ja itse syttyä helvetistä.

    Jaak. 3:6
    Myös kieli on tuli, on vääryyden maailma; kieli on se meidän jäsenistämme, joka tahraa koko ruumiin, sytyttää tuleen elämän pyörän, itse syttyen helvetistä.


    Ap. t. 20:7
    Sapatin mentyä, viikon ensimmäisenä päivänä, kokoonnuimme murtamaan leipää. Paavali, jonka seuraavana päivänä oli määrä jatkaa matkaansa, puhui koolla oleville, ja puhe pitkittyi puoleenyöhön saakka. [Ap. t. 2:46 ]

    Pyhityspäivää ehtoolliskokouksineen jo varhaiset kristityt alkoivat viettää sunnuntaina.
    Luonnollisesti, koska se oli uuden luomisen päivä, ylösnousemuspäivä.
    Ei ainoastaan Raamattu, vaan
    myös muutamat historioitsijat ovat kirjanneet muistiin - että sapatinJÄLKEISENÄ päivänä viettivät.

    Mutta nyt alkaa adventtiaika ja muistellaan sapattiakin suurempaa asiaa - väkevää ilosanomaa.

    Hurskaalle Simeonille Pyhä Henki oli ilmoittanut, ettei kuole ennenkuin on nähnyt Herran Voidellun.
    Hengen johdatuksesta hän tuli Jerusalemin temppeliin juuri, kun Joosef ja Maria tulivat sinne 8-päiväisen Jeesuksen kanssa. Hän otti lapsen syliinsä ja profetoi mm:

    Luuk 2:29-33

    29 -- Herra, nyt sinä annat palvelijasi rauhassa lähteä, niin kuin olet luvannut.
    [1. Moos. 46:30]
    30 Minun silmäni ovat nähneet sinun pelastuksesi, [Luuk. 1:68]
    31 jonka olet kaikille kansoille valmistanut:
    [Ps. 98:2,3; Jes. 52:10; Luuk. 3:6]
    32 valon, joka koittaa pakanakansoille, kirkkauden, joka loistaa kansallesi Israelille. [Jes. 42:6, 46:13, 49:6; Ap. t. 13:47]
    33 Jeesuksen isä ja äiti olivat ihmeissään siitä, mitä hänestä sanottiin.

    Siunattua adventtiaikaa kaikille!

    Äänestä

sanota että alkuseurakunta mursi leipää joka päivä, ei vaan sunnuntaina

Apostolien teot, 2:42 sanoo Ja he pysyivät apostolien opetuksessa ja keskinäisessä yhdeytessä ja leivän murtamisessa ja rukouksissa.
46, Ja he olivat alati, joka päivä, yksimielisesti pyhäkössä ja mursivat kodeissa leipää ja nauttivat ruokansa riemulla ja sydämmen yksinkertaisuudella.
On voinut sattua lauantaillekin leivän murto, mutta eihän se tee pyhäpaiväksi tämmoiset asiat sunnuntaita eikä lauantaita, pitää olla vahvemmat perustelut, pyhäpäivän vietolle.

Äänestä

ehtoollisesta eikä sunnuntain vietosta.

1) leivän murtaminen tarkoitti aterioimista, joka Lähi-Idässä usein nautittiin auringon laskun jälkeen.

2) viikon ensimmäisen päivän ilta on meidän lauantai-iltamme. Lue koko teksti, niin siinä puhutaan Paavalin jäähyväispuheesta, joka kesti yöhön saakka.

3) tekstissä ei missään sanota mitään lepopäivästä.

Koko selittelysi on nykyprotestantismille tyypillistä Raamatun vääristelyä.

yx advari

Äänestä
  • Että tuossa leivänmurtamisessa olisi kyse tavallisesta syömisestä. Miksi raamattu mainitsisi,tavallisesta syömisestä.

    Äänestä

  • Itse Raamatun tekstistä on TÄYSIN MAHDOTONTA vetää mitään ehdotonta johtopäätöstä suuntaan kuin toiseenkaan. Esitetyt muuttujat ovat;

    1. ”Sapatin mentyä” – tämä ei yksiselitteisesti tarkoita joko lauantai-iltaa saatikka sunnuntai päivää. Se että Paavalin ”puhe pitkittyi puoleenyöhön saakka” ei sulje pois kumpaakaan vaihtoehtoa. Ajatus ilta-tilaisuudesta on pelkkää intuitiivinen oletus, joka perustuu omaan kokemusmaailmaan, eikä kuvattuun tilanteeseen.

    2. ”Viikon ensimmäinen päivä” teknisesti alkoi lauantai-iltana, mutta kerronnallisesti onko edes todennäköistä viitata kokoontumiseen ”ensimmäisenä päivänä” ja ”suunniteltuun matkaan seuraavana päivänä” ja kuitenkin tarkoitettaisiin että tuo matka ”seuraavana päivänä” olisikin ”viikon ensimmäisenä päivänä”! Mikään ei kerrotussa edellytä, että ”seuraava päivä” olisikin ”viikon ensimmäinen päivä”, varsinkin kun kokoontuminen oli nimenomaan ”ensimmäisenä päivänä”?

    3. Mitkään heprealaiset käsitykset vuorokauden vaihtumisesta, eivät ratkaise tätä asetelmaa, koska viittaus ”sapatin mentyä” koskee yhtä hyvin lauantai-iltaa kuin seuraavaa vuorokautta. Samoin tilaisuuden kesto ei kerro mahdollisesta alkamisajankohdasta, koska lopettaminenkaan ei ollut tavanomainen. Puhe ei ainoastaan ”pitkittynyt keskiyöhön” vaan itse asiassa jatkui ”aamun koittoon saakka.” Koska kokoontuminen sapatin mentyä viikon ensimmäisenä päivänä ei millään tavalla edellytä sunnuntaiaamu tilaisuutta, sellainen asetelma on nykylukijan kulttuurin sanelema, iltapäivätilaisuus voisi olla mikä todennäköisin, huomioiden sen, että Paavalilla oli kenties maine venyttää tilaisuuksiansa ja suunnitelmissa oli matka ”seuraavana päivänä.”

    4. Apostolienteot, niin kuin tämäkin asiayhteys kertoo kokoontumisista kodeissa. Tällaiset kokoontumiset olivat päivittäisiä (2.46). Jotenka olipa kyse mistä hyvänsä viikonpäivästä, niin se ei ole millään tavalla oleellista kerrotun kannalta. Koko kertomus liittyy Eutykos nuorukaisen ihmepelastumiseen! Asetelmana tämä keskustelu on täsmälleen samanlainen kuin Johanneksen evankeliumin 9 luvussa kerrottu näkönsä saaneen, sokeana syntyneen, pojan tapaus. Pojan paraneminen ei tunnu kiinnostavan ketään vaan tapahtuneen ympärillä käydään tolkutonta väittelyä pojan mahdollisesta aiemmasta sokeudesta (Joh9.20,21)?

    Äänestä

  • Eutykos kirjoitti:

    Itse Raamatun tekstistä on TÄYSIN MAHDOTONTA vetää mitään ehdotonta johtopäätöstä suuntaan kuin toiseenkaan. Esitetyt muuttujat ovat;

    1. ”Sapatin mentyä” – tämä ei yksiselitteisesti tarkoita joko lauantai-iltaa saatikka sunnuntai päivää. Se että Paavalin ”puhe pitkittyi puoleenyöhön saakka” ei sulje pois kumpaakaan vaihtoehtoa. Ajatus ilta-tilaisuudesta on pelkkää intuitiivinen oletus, joka perustuu omaan kokemusmaailmaan, eikä kuvattuun tilanteeseen.

    2. ”Viikon ensimmäinen päivä” teknisesti alkoi lauantai-iltana, mutta kerronnallisesti onko edes todennäköistä viitata kokoontumiseen ”ensimmäisenä päivänä” ja ”suunniteltuun matkaan seuraavana päivänä” ja kuitenkin tarkoitettaisiin että tuo matka ”seuraavana päivänä” olisikin ”viikon ensimmäisenä päivänä”! Mikään ei kerrotussa edellytä, että ”seuraava päivä” olisikin ”viikon ensimmäinen päivä”, varsinkin kun kokoontuminen oli nimenomaan ”ensimmäisenä päivänä”?

    3. Mitkään heprealaiset käsitykset vuorokauden vaihtumisesta, eivät ratkaise tätä asetelmaa, koska viittaus ”sapatin mentyä” koskee yhtä hyvin lauantai-iltaa kuin seuraavaa vuorokautta. Samoin tilaisuuden kesto ei kerro mahdollisesta alkamisajankohdasta, koska lopettaminenkaan ei ollut tavanomainen. Puhe ei ainoastaan ”pitkittynyt keskiyöhön” vaan itse asiassa jatkui ”aamun koittoon saakka.” Koska kokoontuminen sapatin mentyä viikon ensimmäisenä päivänä ei millään tavalla edellytä sunnuntaiaamu tilaisuutta, sellainen asetelma on nykylukijan kulttuurin sanelema, iltapäivätilaisuus voisi olla mikä todennäköisin, huomioiden sen, että Paavalilla oli kenties maine venyttää tilaisuuksiansa ja suunnitelmissa oli matka ”seuraavana päivänä.”

    4. Apostolienteot, niin kuin tämäkin asiayhteys kertoo kokoontumisista kodeissa. Tällaiset kokoontumiset olivat päivittäisiä (2.46). Jotenka olipa kyse mistä hyvänsä viikonpäivästä, niin se ei ole millään tavalla oleellista kerrotun kannalta. Koko kertomus liittyy Eutykos nuorukaisen ihmepelastumiseen! Asetelmana tämä keskustelu on täsmälleen samanlainen kuin Johanneksen evankeliumin 9 luvussa kerrottu näkönsä saaneen, sokeana syntyneen, pojan tapaus. Pojan paraneminen ei tunnu kiinnostavan ketään vaan tapahtuneen ympärillä käydään tolkutonta väittelyä pojan mahdollisesta aiemmasta sokeudesta (Joh9.20,21)?

    Kun,ei kerran olla varmoja koska vuorokausi vaihtuu, voitaisi ajatella,että sapattikin alkaa lauantai-illasta...sehän on silloin seitsemäs päivä.
    Mutta siihen sinä et usko enkä usko minäkään...Teillä on aina ihmeellinen halu kertoa,että itseasiassa viikon ensimmäinenpäivä,ei olekaan viikon ensimmäinen päivä. Mikä tärkeintä!!! vaikka leivänmurto olisikin lauantai ilta(jos vrk vaihtuu silloin) se on kuin onkin viikon ENSIMMÄINEN päivä,miksi? koska raamattu sanoo niin,eikä sapatti.

    Apt.20:7. Ja kun viikon ensimmäisenä päivänä olimme kokoontuneet murtamaan leipää".

    Äänestä

Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.

Kommentoi aloitusta


päivänä. kirjoitti:

Apostolien teoissa on kuitenkin todistus siitä, että viikon ensimmäinen päivä, sunnuntai, Herran Jeeksen Kristuksen ylösnousemuspäivä oli kristittyjen alkuperäinen pyhäpäivä ja ehtoollisleivän murtamispäivä jo apostolisena aikana:

Vuoden 1938 käännös:
20:7 Ja kun viikon ensimmäisenä päivänä olimme kokoontuneet murtamaan leipää,

Vuoden 1992 käännös:
20:7 Sapatin mentyä, viikon ensimmäisenä päivänä, kokoonnuimme murtamaan leipää.    

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu