Kulttuuri

Tapio Moisala kirjoitti:

Kulttuuri
Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Teemasivu    Kultuurin teemasivu
Tanssikulttuuria vanhassa postikortissa
Tanssikulttuuria vanhassa postikortissa

Kulttuuri tarkoittaa yhteisön tai koko ihmiskunnan henkisten ja aineellisten saavutusten kokonaisuutta: tässä merkityksessä käytetään myös sanaa sivistys.[1]

Etymologisesti sana "kulttuuri" tulee latinan verbistä colere, viljellä, sekä siitä edelleen johdetusta substantiivista cultura, joka tarkoittaa viljelystä. Aluksi tämä tarkoitti maanviljelyä. Roomalainen poliitikko ja filosofi Cicero otti käyttöön käsitteen animi cultura, "hengen viljely".

Kun moderni ihmiskuva käsittää ihmisen olevan evoluution tuote, niin loogisesti kulttuuria ei voi enää pitää luonnon vastakohtana, miksi se on alkujaan mielletty. Kaikki ihmisen tekeleetkin ovat tässä katsannossa osa luontoa. Sen sijaan esimerkiksi kulttuuriympäristö on ihmisen muokkausten jälkeen yleensä selkeästi erotettavissa muusta luonnosta, vaikka esimerkiksi hoitometsä voi olla rajatapaus.[2] Jos ihminen ei ylläpidä kulttuuriympäristöä, niin "villi" luonto valtaa alueen takaisin. Ihminenkin voidaan syntyessään käsittää olevan "luonnonlapsi", josta kasvatuksen, koulutuksen ja "hengen viljelyn" kautta muokkautuu kulttuurinsa edustaja, muokkaaja ja eteenpäin siirtäjä. Kulttuuriksi voidaan laveimmassa merkityksessä katsoa lukeutuvan kaiken sen tiedon, joka siirtyy sukupolvelta toiselle muutoin kuin geenien välityksellä. Ihmistä ei voi pitää ainutlaatuisena kulttuurieläimenä, sillä muutkin älykkäät eläimet pystyvät opettamaan seuraavalle sukupolvelle työkalujen käyttö, muuttoreittejä ja metsästystapoja.[3]

Sosiologisesta näkökulmasta kulttuuri on erottelujen järjestelmä, jonka avulla luokittelemme ympäristöä, arvotamme itseä ja muita sekä rakennamme identiteettiä.[4]

Tietyissä asiayhteyksissä kulttuurilla käsitetään vain taidetta ja taiteen tekemistä sekä humanistisia tieteitä ja humanististen ammattien harjoittamista.
Sisällysluettelo
[piilota]

* 1 Kulttuurin muodoista
o 1.1 Alueelliset valtapiirit
o 1.2 Valtauskontojen mukainen jaottelu
o 1.3 Teknisen kehittyneisyyden mukainen jaottelu
o 1.4 Alakulttuuri
o 1.5 Historialliset ajanjaksot
* 2 Taide
* 3 Katso myös
* 4 Kirjallisuutta
* 5 Lähteet

[muokkaa] Kulttuurin muodoista
Naisia antiikin kreikan keramiikkavaasissa
Naisia antiikin kreikan keramiikkavaasissa

Ihmiskunnan kulttuuri ei ole yhtenäinen, vaikka yhtenäisyyttä luovat prosessit, kuten tekniikka ja sen standardit, kansainvälinen kauppa ja kirjanpito, tiede ja tieteellinen metodi, kansainväliset urheilukilpailut ja viihdeteollisuus ovat muokkaamassa kulttuureita yhä yhtenäisempään suuntaa. Kun tätä ilmiötä halutaan kuvata negatiivisesti, siitä käytetään termiä kulttuuri-imperialismi. Kaikilla kulttuureilla on oma historiansa. Yleisesti mitä vähemmän kulttuurit ovat olleet kosketuksissa toisiinsa, sitä erilaisemmiksi ne ovat muodostuneet.

Kulttuureita voidaan luokitella monella eri tavalla:

[muokkaa] Alueelliset valtapiirit

* Eurooppalainen kulttuuri
* Aasialainen kulttuuri
* Lähi-idän ja pohjois-Afrikkalainen kulttuuri
* Amerikan intiaanien kulttuuri
* Afrikkalainen kulttuuri
* Australian aboriginaalien kulttuuri
* Oseanian kulttuuri

Valtiolliset rajat eivät rajaa kulttuureita niinkään kuin kielialueet ja uskonnot.

[muokkaa] Valtauskontojen mukainen jaottelu
Festivaali Japanissa
Festivaali Japanissa

* Juutalais-kristillinen kulttuuri
* Islamilainen kulttuuri
* Buddhalainen kulttuuri
* Konfutselainen kulttuuri
* Hindulainen kulttuuri
* Animismiset ja Šamanismiset kulttuurit

[muokkaa] Teknisen kehittyneisyyden mukainen jaottelu

Esihistorian ajanjaksoja ovat:

* Kivikausi ja metsästäjä-keräilijät, mikä elämäntapana on paikoin säilynyt nykyaikaan saakka.
* Pronssikausi
* Rautakausi

Sosiologiassa käytetään seuraavaa jaottelua[5]:

* Esiteollinen yhteiskunta ja maatalousyhteiskunta
* Teollinen yhteiskunta
* Jälkiteollinen yhteiskunta ja tietoyhteiskunta

[muokkaa] Alakulttuuri

Alakulttuureja kulttuurin sisällä ovat esimerkiksi:

* Eri yhteiskuntaluokkien kulttuurit
* Nuorisokulttuurit

[muokkaa] Historialliset ajanjaksot
Taide muinaisessa Eguptissä säilytti ilmaisutapansa ja symbolinsa tuhansia vuosia. Seinämaalaus noin vuodelta 1400 ekr
Taide muinaisessa Eguptissä säilytti ilmaisutapansa ja symbolinsa tuhansia vuosia. Seinämaalaus noin vuodelta 1400 ekr

* Esihistoria
* Historiallisen ajan katsotaan alkaneen kirjoitustaidosta
o Varhaiset korkeakulttuurit
o Antiikki ja Rooman valtakunta
o Keskiaika
o Uusi aika

[muokkaa] Taide
1600-luvun maalaus oseanialaisista tanssijoista
1600-luvun maalaus oseanialaisista tanssijoista

Taide nykyisenä käsityksenä luovasta taiteilijasta on alkanut muodostua vasta uuden ajan alusta. Aikaisemmin taiteen tuottamisesta ovat vastanneet käsityöläiset ja heidän työtään on arvostettu heidän taitavuutensa perusteella.[6] Varhaisemman taiteen tekijöiden motiivit poikkesivat nykyisestä, mikä näkyy vanhemman taiteen vahvana uskonnollisena tai hallinnollisena symboliikkana. Omiin symboleihinsa perustuva tyyli on voinut leimata jonkin valtakunnan taidetta koko sen olomassa olon ajan.[7] Historiallisenakin aikana on tyypillisesti ollut kullakin aikajaksolla jokin määräävä tyyli ja omat esteettiset käsityksensä.

Jonkin teoksen luokitteleminen taiteeksi voi tuottaa ongelmia, sillä taiteen ilmaisukeinoja hyödynnetään propagandassa ja mainonnassa, joilla pyritään taidetta suoremmin ohjaamaan ihmisten ajattelua. Taide pyritään myös erottamaan viihteestä, peleistä ja pornosta, mutta rajat eivät aina ole selviä ja näiltä aloilta ajoittain nousee ilmaisumuotoja ja sisältöjä hyväksytyksi taiteeksi.[8]


[muokkaa] Katso myös

* Kulttuuriantropologia
* Kulttuurievoluutio ja meemiteoria
* Kulttuurihistoria
* Kulttuurintutkimus
* Aatehistoria
* Kulttuurihenkilöitä

[muokkaa] Kirjallisuutta

* Niiniluoto, Ilkka: Maailma, minä ja kulttuuri: Emergentin materialismin näkökulma. Helsinki: Otava, 1990. ISBN 951-1-11070-5.

[muokkaa] Lähteet

1. ↑ Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5.
2. ↑ HS arvostelu Olli Haapala: Yrjö Haila ja Ville Lähde (toim.): Luonnon politiikka Viitattu 8.10.2007.
3. ↑ toim. Matti Kamppinen, Pasi Laihonen ja Timo Vuorisalo: Kulttuurieläin, ihmistutkimuksen biologiaa. Otava, 1989. ISBN 951-1-10352-0.
4. ↑ Avoimen yliopiston sosiologian peruskurssi, luku 2. Kulttuuri ja arkielämä
5. ↑ Avoimen yliopiston sosiologian peruskurssi
6. ↑ Taiteen pikkujättiläinen. WSOY, 1995. ISBN 951-0-16447-X.
7. ↑ Rostislav Holthoer: Muinaisen Egyptin kulttuuri. Otava, 1994. ISBN 951-1-11069-1.
8. ↑ Markku Eskelinen: Pelit ja pelitutkimus luovassa taloudessa. Sitra, 2005. ISBN 951-37-4444-2.

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä