Haluaisin kertoa oman tarinani ehkäpä motivoidakseni muita jaksamaan. Viime vuonna esimieheni ja muut yrittävät parhaansa mukaan savustaa minut ulos. Jatkuvaa aliarvioimista, haukkumista, vähettelyä ja naureskelua. Sanoin että jos minusta halutaan eroon niin voi tulla suoraan sanomaan eikä vittuilla. Sopivalla paketilla lähden heti. Pomoni kuitenkin sanoi ettei haluta eroon ja sitten päätin näyttää kaikille.
Nyt sitten olen vuoden aikana tehnyt yli kolmanneksen koko firman tuloksesta. Ihmiset eivät enää hirveästi normaalia enempää kiusaa ja saan oikeastaan tehdä juuri niinkuin haluan. Saa nähdä millainen bonus tulee tänä jouluna :)...
Opetus on että kannattaa kestää ja tehdä työ niin hyvin ettei kukaan voi tulla antamaan negatiivisia kommentteja. Yrittää vaan olla huomioimatta ne ja keskittyy työn tekoon. Niinkauan kuin on pomo, joka uskoo sinuun ja ei halua päästä sinusta eroon kaikki on hyvin. Kusipäitä on kaikkialla ja aina ei tietenkään voi onnistua.
Lisäisin että olen ainoa nainen hyvin miehisessä firmassa, että osaa ne miehetkin savustaa. Siitä vaan puhutaan vähemmän.
Nyt sitten olen vuoden aikana tehnyt yli kolmanneksen koko firman tuloksesta. Ihmiset eivät enää hirveästi normaalia enempää kiusaa ja saan oikeastaan tehdä juuri niinkuin haluan. Saa nähdä millainen bonus tulee tänä jouluna :)...
Opetus on että kannattaa kestää ja tehdä työ niin hyvin ettei kukaan voi tulla antamaan negatiivisia kommentteja. Yrittää vaan olla huomioimatta ne ja keskittyy työn tekoon. Niinkauan kuin on pomo, joka uskoo sinuun ja ei halua päästä sinusta eroon kaikki on hyvin. Kusipäitä on kaikkialla ja aina ei tietenkään voi onnistua.
Lisäisin että olen ainoa nainen hyvin miehisessä firmassa, että osaa ne miehetkin savustaa. Siitä vaan puhutaan vähemmän.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Opetus oli, että omasta skarppaamisesta lähdit uuteen nousuun. Toinen vaihtoehto olisi ollut alkaa luuseriksi ja purnaajaksi. Huomasit ilmeisesti, että "osa kiusaamisesta" lähti juuri itsestäsi. Hyvä sä !
Juuri näin!
Minä sain solvaus-/mitätöintiryöpytyksen lahjaksi juuri ennen joululomia ja olen vieläkin tosi ahdistunut. Mutta kun luin viestisi, lämmin ailahdus kävi lävitseni ja ensimmäisen kerran uskon, että minä en tästä lannistu. Loman jälkeen teen juuri niin kuin sinäkin, keskityn omiin hommiini enkä anna pahojen puheiden vaikuttaa. Kiitos tästä rohkaisevasta esimerkistäsi! Pelastit joulumieleni!!!