Yli puolenvuoden kaukosuhde poikki. Minä rakastin häntä oikeasti ja paljon, kaikki oli mielestäni hyvin, ne ihanat viestit ja sanat, sitten kaikki tulee yllätyksenä, vain viesti ja kaikki on ohi. Oliko se oikeaa rakkautta? miksi ei asiasta voi keskustella?..miksi vain viesti?..
On se niin vaikeeta, öisin valvon ja ajattelen yhä rakastaen.. Miten päässä eroon tästä tuskasta, etsiäkkö toinen rakkaus?
On se niin vaikeeta, öisin valvon ja ajattelen yhä rakastaen.. Miten päässä eroon tästä tuskasta, etsiäkkö toinen rakkaus?
Vastaukset 8
Vanhimmat
Ei miehistä ole selvittelemään asioita. Heti jos kitkaa syntyy välille niin käyvät vältteleväiseksi ja sitten vetävät jalat alleen. Se on helpompaa istua treffipalstoilla aina uuden profiilin kanssa kun selvitellä välit ja väärinkäsitykset. Oma kokemus puhuu. Minäkin kuulun niihin jotka tahtoisivat puhua asiat halki, vaikka se sitten johtaisikin eroon. Kuule, meidän on jollain tavalla löydettävä ne kypsät, empaattiset, aikuiset miehet. Mistähän niitä löytää? Täällä on ainakin kova hinta tarjolla sellaisesta kummajaisesta :)
Juuri noin, kuulostaa niin yksinkertaisen selkeältä, mutta sattuu niin p*sti. Kahden vuoden suhde päättyi veitsellä leikaten kun ei kaveri jaksanut katsella kun ahdistuin töissä kiusaamisesta. Tuollainen kummajainen joka on aikuinen, kypsä ja empaattinen olisi kyllä mukava joskus tavata - ennen kuin alan uskomaan ettei niitä olekaan.
mutta hyvin hyvin HYVIN harvassa. Tiedän koska olen nähnyt sellaisen kummajaisen. Ilmielävänä. Ihan olisi pitänyt napata kiinni ja viedä nähtäväksi tämä todistuskappale.
Niin on meitä tälläisiakin miehiä ,mutta haravassa.
Haravassa, eiku piti sanoman harvassa, mutta kait sitä joskus harvassakin ollaan :D
Olin se jättäjä nainen. Puoli vuotta suhdetta, jossa näimme vain kaksi kertaa, mutta yhteensä 3 viikkoa. En ole ikinä eläissäni ollut niin onnellinen kuin tämän miehen kanssa. Rakastin häntä niin paljon ja rakastan edelleen. Kaukosuhteessa vain on niin, että mikäli toinen on niin väsynyt, ettei esim. kolmeen viikkoon pidä mitään yhteyttä, niin tuntee suhteen kovin yksipuoliseksi. Kuin olisi yksin. Ei saa lainkaan vastauksia viesteihin, se on kuin yksinpuhelua. Luin tätä tilannetta niin, ettei hän välitä. Hän ei ilmoittanut, milloin tulee luokseni. Hän oli väsynyt. Häneltä ei voinut vaatia mitään.
Jos tämän alkuperäisen viestin kirjoittaja on ulkomailla ja kotoisin Pohjois-Suomesta, niin minä voin hyvinkin olla hänen rakastettunsa. Jos näin on, niin voin lohduttaa: en ole ikinä itkenyt kuten itkin ikävääni sinuun. Jos meidän on tarkoitus olla yhdessä, niin minä en ole sille este. En halua ketään muuta kuin sinut. Joka yö nukkumaan mennessä ajattelen sinua, suutelen sinua ja pidän sinua sylissäni. Sydän ei ole valmis kenellekään muulle. Erostamme on kulunut parisen kuukautta ja näimme viimeksi elokuulla. Kaipaan sinua äärettömästi. Mutta tiedät sen, että entiseen ei ole paluuta. Yhteinen tulevaisuus rakennetaan toisenlaisista eväistä, joissa raha ei ole ainut syy olla päivittäin elossa.
tv. kanssasisar
Mies jätti tekstiviestillä tänään. Eilen maksettiin talvilomareissu ja tänään ei vaan enää jaksanut tätä...
olen käynyt tätä samaa asiaa läpi itsekkin koko marraskuun ja joulun aja,, miksi ruveta käyttäytymään kuin kakara kun on yhdessä tehty päätöksiä elämästäni ja että hän kuuluu suuhen, huomasin että pieneltä tuntuvat asiat olivat hänelle liikaa kun taas itse olen joutunut kokemaan kovia ja kantapään kautta, sain tukea ja rakkautta mutta mihin ne hävisivät kun niitä olisi kipeimmin tarvinnut, loppui rakastaa ja tukea viestit ja kaikki muukin, en millään tasolla ymmärrä miestä joka liukenee pois ja kysymyksiä joita olisi voitu ratkaista puhumalla , mutta kun ei ollut miestä puhumaan enää saatika muuta, luikkimaan vaan omaan koloonsa ja käpertyä ja kai unohtaa kokonaan, mene ja tiedä, valvoyut yöt ja ikävä se on kauheaa kun kaikki loppuu jotenkin tisi likaisesti mitään selvittämättä ja minäkin olen ihminen joka haluaa selvittää nin voi olla helpmpi kokonaan lopetus kun ainainen miettimimen miks