Tuli käytyä reissulla Baltian lävitse Puolassa. Ja aiemmin olen lähinnä olan kohautuksella ohittanut nuo jutut kauniista naisellisista naisista itäblokin maissa ja suomalaisista tuulipukunaisista. Tuo reissu todellakin avasi silmiä.
Siellä suunnalla naiset ovat todellakin naisia. Pukeutuvat kuin naiset ja näyttävät naisilta. Baltiassa meikki teki paljon, mutta Puolassa naiset eivät olleet kovin meikattuja vaan luonnollisen kauniita naisellisissa vaatteissaan (en tarkoita mitään paljastavia tai yliseksikkäitä vaatteita). Jopa lastenkärryjä työntävät äiditkin oli todella naisellisia! Paluumatkalla kun saavuin Tallinnan satamaan niin voitte uskoa, että "tunnista suomalainen nainen" ei ollut tehtävistä vaikeimpia.
En minä tällä halua millään lailla haukkua suomalaisia naisia, sillä myös täällä on paljon paljon kauniita naisia, mutta liian usein he syystä tai toisesta peittävät naisellisuutensa tuulipukuihin, farkkupukuihin ja muihin kovin epänaisellisiin kuoriin.
En tiedä sitten maksammeko tasa-arvostamme sitten tämän hinnan, vaikka minusta naisten pukeutumisella sinänsä ei pitäisi olla mitään tekemistä tasa-arvon kanssa. Ei kai tasa-arvo tarkoita sentään naisellisuuden peittämistä ja miehisyyden tavoittelua.
Ja kyllä, myös suomalainen mies voisi paneutua tarkemmin ulkonäköönsä.
Siellä suunnalla naiset ovat todellakin naisia. Pukeutuvat kuin naiset ja näyttävät naisilta. Baltiassa meikki teki paljon, mutta Puolassa naiset eivät olleet kovin meikattuja vaan luonnollisen kauniita naisellisissa vaatteissaan (en tarkoita mitään paljastavia tai yliseksikkäitä vaatteita). Jopa lastenkärryjä työntävät äiditkin oli todella naisellisia! Paluumatkalla kun saavuin Tallinnan satamaan niin voitte uskoa, että "tunnista suomalainen nainen" ei ollut tehtävistä vaikeimpia.
En minä tällä halua millään lailla haukkua suomalaisia naisia, sillä myös täällä on paljon paljon kauniita naisia, mutta liian usein he syystä tai toisesta peittävät naisellisuutensa tuulipukuihin, farkkupukuihin ja muihin kovin epänaisellisiin kuoriin.
En tiedä sitten maksammeko tasa-arvostamme sitten tämän hinnan, vaikka minusta naisten pukeutumisella sinänsä ei pitäisi olla mitään tekemistä tasa-arvon kanssa. Ei kai tasa-arvo tarkoita sentään naisellisuuden peittämistä ja miehisyyden tavoittelua.
Ja kyllä, myös suomalainen mies voisi paneutua tarkemmin ulkonäköönsä.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Kun aina ja joka paikassa joku valittaa niistä tuulipuvuista. Missäköhän niitä sitten näkyy? Vaikka minäkin asun mettän keskellä pikkusessa kyläpahasessa ei täälläkään tuulipukuihmisiä kävele vastaan muuta ku sillon ku ne on lenkillä ja silloin kai kyseinen asu kuuluu asiaan...
Ja farkkupukuja en oo tainnu nähä ku valokuvissa jostain seitkytluvulta...
Mur
Jospa monia suomalaisia naisia ei miellytä pukeutua juuri sillä lailla kuin sinä soisit heidän pukeutuvan?
Mietipä tasa-arvoa vähän lisää. Siihen taitaa kuulua myös se seikka, että kukin saa pukeutua juuri haluamallaan tavalla (soveliaisuuden rajoissa) ja näyttää juuri siltä kuin itse lystää.
Minun mielestäni muuten on hyvin epämiehekästä ruikuttaa siitä, ettei katunäkymä miellytä. Muuta nyt tapasi, Rudolf, ja kanna kärsimyksesi kuin mies!
ja varmasti pitää paikkansa.
tuulipukua ei näy käyttävän kuin lenkkeilijät, mikä lienee ok. Myös karjakolla tuulipuku lienee käytännöllinen.
Kun lähden aamulla töihin, pakkasta on vain pari astetta ja tuulee aivan suunnattomasti, niin kyllä vetäsen farkut (hyvinistuvat) jalkaan, enkä mitään hamosta.
Samaten, kun marraskuinen katu peittyy jäähän, en käytä korkkareita, vaan hyviä ja tarpeeksi kivannäköisiä kävelykenkiä.
Mitäs jos suomalaiset miehet vaikka näyttäisivät meille naisille mallia hyvässä pukeutumisessa? Fakta on kuitenkin se, että Suomessa(kin) naiset käyttävät huomattavasti enemmän rahaa ulkonäköönsä (niin vaatteisiin kuin meikkeihinkin ja kampaajaan) kuin miehet.
Miehet voisivat tosiaan osoittaa mallia. Aika harvoin katukuvassa näkee sellaisia "dressman-miehiä".
"Aika harvoin katukuvassa näkee sellaisia "dressman-miehiä""
Syy tähän tuntuu olevan, näitäkin palstoja lukiessa, että naiset nyt eivät vaan tykkää moisesta miehellä Suomessa. Itse pukeutuisin kyllä. Asun suurimman osan ajastani ulkomailla ja täällä pukeudun hyvin. Suomeen kun välillä tulen, pukeudun tarkoituksella huonommin, koska se on siellä "mielekkäämpää", etenkin vastakkaisen sukupuolen silmissä. Miksi näin, en todellakaan tiedä.
(en tarkoita trendikkäästi), saat varmasti paljon positiivisia katseita naisilta.
"Itse pukeutuisin kyllä....Suomeen kun välillä tulen, pukeudun tarkoituksella huonommin, koska se on siellä "mielekkäämpää"
Ehkä ainakin osa suomalaisista naisista ajattelee samoin kuin sinä. Kun ei valtavirta, niin en inäkään. Taidat ymmärtää heitä aika hyvin.
Ei kyse niinkään ole "tuulipuvuista". Täällä on varmaankin tavattu korostaa pukeutumisessa käytännöllisyyttä enemmän kuin muualla yleensä ja tässä on hyviäkin puolia. Esim englannissa ei pukeuduta sään mukaan ollenkaan tai lähes ollenkaan ja se tuntuu joskus tyhmältä että ei voi olla sellaiset vaatteet että tuntuu mukavalta ilman että tietää olevansa "tyylitön". Joskus se 'laimeus' mikä täällä suomessa esiintyy pukeutumisessa voi todellakin olla ihan kivaa ja vapauttavaa. Kannattaa muistaa, että ulkomaille mennessä kaikki näyttää aina hyvältä ihan sen takia että on itse tarkempana ja ei ole "tottunut" niihin tyyppeihin ja tapoihin.
Kuitenkin olen siitä ihan samaa mieltä, että turha vaatimattomuus ja itsensä häivyttäminen voi tehdä ihmisestä "rumemman" kuin on. Aika harva näkee itseään niin kauniina kun on ja sitä tuskin tarvitsee sanoa, että vaatimattomuutta täällä arvostetaan ehkä liikaakin.
jotkut VAATTEET? Tylsempää ei olekaan. Kuka katselee toisten kenkiä katukuvassa???? Minä en ainakaan. Enkä muutenkaan kyyli ihmisten perään.
Kerrankin voi lukea asiallista tekstiä tästä aiheesta - kiitos siitä! Varmastikaan kukaan, joka on esimerkiksi Tallinnan katukuvassa avannut silmänsä, ei voi tosissaan väittää, että suomalainen ja virolainen nainen näyttävät samalta.
Jokainen saa tietenkin näyttää siltä miltä haluaa ja käyttää ulkonäköönsä niin paljon aikaa ja rahaa kuin haluaa. Herättävää on kuitenkin se, että suomalainen nainen käyttää itsestään huolehtimiseen huomattavasti paljon enemmän likvidiä, kuin esimerkiksi virolainen nainen.
Koska en kuolleen ruuminikaan ylitse suostu myöntämään, että suomalainen nainen olisi synnynnäisesti rumempi, kuin viroilainen sisrensa, olen tullut siihen tulokseen, että tämä ulkonäköero johtuu pelkästään kulttuuristamme.
Sen sijaan, että suomalainen naistiikeri päästäisi kauneutensa valloilleen ja käyttäisi shoppailurahansa lyhyisiin hamosiin, hän tyytyy ostamaan kaupasta miesmäisiä housuja ja lötköttäviä takkeja. Mistä tämä sitten johtuu?
Suomalainen nainen on itsenäinen, tasa-arvoinen ja tahtoo että häntä yhteisössään kohdellaan yhtä arvokkaasti, kuin miespuolista kolleegaansa.
Vaikka ulkonäön ei varsinaisesti pitäisi vaikuttaa siihen, miten ihmistä kohdellaan, olen ikäväkseni joutunut huomaamaan, että ulkomuodolla on suuren suuri vaikutus ihmisten asenteisiin.
Opiskelen ja työskentelen erittäin miesvaltaisella alalla ja olen aikojen saatossa huomannut, että hameessa ja korkokengissä viihtyvää naista kohdellaan kuin aivotonta bimboa (hänelle leperellään, flirttaillaan, vitsaillaan ja annetaan muille kelpaamattomia yksinkertaisia töitä). Farkuissa ja villapaidassa viihtyvä nainen sen sijaan on "osa jätkistä" ja häntä kohdellaan sen mukaan arvostettavasti ja hänelle uskotaan vaativiakin tehtäviä.
Koska kukaan järkevä nainen ei halua tulla kohdelluksi Paris Hiltonina, on seksikäs ja viettelevä ulkomuoto kerta kaikkiaan unohdettava!
Hälyttävää on se, että ulkonäkörasismin harjoittajat ovat lähes poikkeuksetta miehiä - näitä samoja olentoja, jotka valittavat suomityttöjen näyttävän emakoilta ja hehkuttavat silmät suurena itä-blokin kaunokaisia.
Oletteko muuten koskaan huomanneet, että naisvaltaisilla aloilla työskentelevät naiset ovat paljon naisellisempia kuin miesvaltaisilla aloilla työskentelevät naiset? Nainen sallii naisen olla nainen, mutta mies ei!
Eli menkää miehet itseenne ja korjatkaa asenteenne, niin ehkä kohta Suomenkin kamaralla kipsuttelee kauniita sääriä ja hulmuavia hiuksia :)
Olen itse huomannut saman. Laittautuneena korkokengissä ollessani miehet suhtautuvat minuun kuin pikkutyttöön joka on söpö ja ihana ja pöljä, ja kehuvat ulkonäköäni. Kuitenkaan en voi keskustella heidän kanssaan vakavista asioista, koska heidän asenteensa ("toi on tommonen nainen") lyö heti vastaan. Mökkireissuilla saunasta tullessani ilman meikkiä ja verkkarit jalassa on heti toinen ääni kellossa, ja he suostuvat uskomaan että tosiaankin tilaan ja luen sitä tieteen kuvalehteä.
Halosta ei olisi koskaan valittu presidentiksi, jos hän olisi kaunis tai edes naisellinen, yksinkertaiseksi siksi koska miehet eivät ottaisi häntä vakavasti.
"Opiskelen ja työskentelen erittäin miesvaltaisella alalla ja olen aikojen saatossa huomannut, että hameessa ja korkokengissä viihtyvää naista kohdellaan kuin aivotonta bimboa (hänelle leperellään, flirttaillaan, vitsaillaan ja annetaan muille kelpaamattomia yksinkertaisia töitä). Farkuissa ja villapaidassa viihtyvä nainen sen sijaan on "osa jätkistä" ja häntä kohdellaan sen mukaan arvostettavasti ja hänelle uskotaan vaativiakin tehtäviä."
Siis tämä on outoa.
"Farkuissa ja villapaidassa viihtyvä nainen" taas on usein sitä harmaata massaa, jota ei kuten sanoit, kohdella naisena, vaan arkisena ja vaatimattomana työntekijänä. Näitä heppuja taas ei kokemukseni mukaan ylennetä, koska hehän ovat jo alistuneet paineen edessä tai itsevarmuuden puutteen takia. Tästähän on tutkimustuloksiakin.
Itse olen töissä miesvaltaisella alalla ja kyllä siellä jotkut naiset (ilmeisesti) "uskaltavat" olla omia itsiään pukeutumalla kuten kauniit naiset tekevät. Järjestäen kaikki ulkomaalaiset naistyöntekijät ovat naisellisia ja myös pukeutuvat niin. En varmaan koskaan ole nähnyt edes neuletta heillä päällä. Ja kyllä he ainakin saavat kunnioitusta ihan työansioillaan, kuten pitääkin.
Itse olen pistänyt ikäväkseni merkille, että ainakin toistaiseksi "Suomenkin kamaralla kipsuttelee kauniita sääriä ja hulmuavia hiuksia", mutta ne ovat ulkomaalaisten maahanmuuttajien toimesta pääsääntöisesti, ainakin Helsingin alueella.
On todella outoa, että työyhteisö tai mikään muukaan asia estää naisia pukeutumasta naisellisesti. Itse en tuohon usko. Jos kerran ulkomaalaiset työntekijät siihen kykenee ja se on okei, niin miksei Suomen siskot sitten siihen kykene? Onko se korvien välistä kiinni vai mistä lie johtuu? Rohkeutta vaan, kyllä se ajan mittaan toimii!
"Sen sijaan, että suomalainen naistiikeri päästäisi kauneutensa valloilleen ja käyttäisi shoppailurahansa lyhyisiin hamosiin, hän tyytyy ostamaan kaupasta miesmäisiä housuja ja lötköttäviä takkeja. Mistä tämä sitten johtuu?"
Lyhyet hameet ovat hankalia. Asettele nyt niisä jalkojasi, niin ettei sukkahousun haarat näy. Tähän aikaan vuodesta kylmiäkin.
Tarpeeksi tilavat vaatteet ovat parhaat vuodenajasta riippumatta.
Kannatan lötköttäviä takkeja!
Ja vaatekaupoissa juokseminen on tylsää.
t. Opetyttö, jolla miehiä riittää
No jo taas, ettei opettajatason tyttö jaksa opetella kuinka hametta pidetään! Onneksi on Suomi, jossa tällaisetkin naiset pärjäävät.
Joskus miesten kanssa riisutaan.
En muuten ole käynyt mannekiinikoulua.
t. Opetyttö
Sinulle vielä Rosvo Rudolf:
Minusta sekoitat nyt pahasti kaksi asiaa keskenään: Se, miten nainen pukeutuu, ei nimittäin välttämättä mitenkään ole verrannollinen siihen, minkälainen itsetunto hänellä on. Nainen voi työyhteisössään pukeutua normaalia harmaammin joko viedäkseen huomiota pois vaatteistaan ja korostaakseen ammatillisia pätevyyksiiän tai yksinkertaisesti sen takia, että ei ole kiinnostunut laittautumisesta yleensä. Tätä ei kuitenkaan mielestäni millään tasolla pidä sotkea tarkoittamaan sen enempää huonoa kuin hyvääkään itsetuntoa.
Sanot, että harmaa hiirulainen on alistunut työn paineessa ja tyytynyt alempiarvoisen asemaan. Pidätkö farkuissa ja rennossa kauluspaidassa, ilman solmiota työpaikalle päivä toisensa jälkeen saapuvaa miespuolista ystävääsi lytättynä ja nöyryytettynä maanmatosena? Vai arvioisitko sittenkin häntä mielummin luonteen ja saavutusten perusteella? Ei pitäisi sekoittaa niin pinnalista asiaa, kuin ulkonäkö, niin syvällisiin asioihin kuin luonne ja tavoitteet (tätä yritin sanoa jo edellisessä kirjoituksessani). Ikävä kyllä miehillä, sinut mukaan lukien, on näköjään taipumus tehdä sitä jatkuvasti!
Mielestäni sinun tulisi avata silmiesi lisäksi myös korvasi ja tarkkailla ihmisiä myös muiden ominaisuuksien, kuin ulkonäön perusteella. Ja vaikka tämä ei varmastikaan saa keski-ikäistä toimistotätiä näyttämään parikymppiseltä alusvaatemallilta, niin ainakin se tekee elämästä huomattavasti miellekäämpää.
En voi olla kuitenkaan yhtymättä siihen mielipiteeseesi, että työyhteisössä suomalaisen ja ulkomaalaisen naisen erottaa jo kaukaa. Työpaikallamme liikkuu paljon yhtiömme ruotsin toimipisteen henkilökuntaa. Naiset tosiaan ovat meikattuja ja pukeutuvat kadehdittavan tyylikkäästi. Siinä vieressä tuntee itsensä lähes poikkeuksetta muumimammaksi. Toisaalta vähintäänkin yhtä suuri ero on myös tämän rakkaan naapurimaamme miespuolisilla komistuksilla ja vanhoilla tutuilla suomalaispullukoillamme. En ole rehellisesti sanottuna vielä yhdelläkään ruotsalaisella, vähän vanhemmallakaan, yhtiömme mieshenkilöllä ole nähnyt pullottavaa kaljamahaa tai kuluneita vaatteita. Heillä on aina siisti, tumma ja hyvin istuva puku. Kalju ei paista, henki haise tai kainalot hikoile. He kohtelevat naisia (myös suomalaisia harmaita hiirulaisia)aina erittäin kohteliaasti, avaavat oven, ojentavat takin, kehuvat ja kyselevät kuulumisia. Tätä on turha suurimmalta osalta suomipoikia odottaa. Sen enempää suomalaista miestä haukkumatta, ero ruotsalaiseen mieheen on valovuosien mittainen. Enkä varmastikaan puhu ohi suuni kun sanon, että suomalainen nainen valitsisi ilomielin rinnalleen mielummin tämän James Bond tyyppisen uroksen nuhriintuneen suomipojan sijaan (aivan kuin myös suomalainen mies valitsisi mielummin Itä-Eurooppalaisen naisen).
Yksi asia mikä tässä keskustelussa hiukan ihmetyttää. Kyse on pukeutumisesta jne ja nyt on jatkuvasti puhuttu vain naisten TYÖpukeutumisesta. Ovatko ihmiset nykyään duunissa 24 h/vrk vai minne se vapaa-aika oikein on jäänyt?
Sitten lainaus yhdestä viestistä:
"He kohtelevat naisia (myös suomalaisia harmaita hiirulaisia)aina erittäin kohteliaasti, avaavat oven, ojentavat takin, kehuvat ja kyselevät kuulumisia. Tätä on turha suurimmalta osalta suomipoikia odottaa. Sen enempää suomalaista miestä haukkumatta, ero ruotsalaiseen mieheen on valovuosien mittainen. Enkä varmastikaan puhu ohi suuni kun sanon, että suomalainen nainen valitsisi ilomielin rinnalleen mielummin tämän James Bond tyyppisen uroksen nuhriintuneen suomipojan sijaan."
Varmaan valitsisi, mutta kun asia ei ole noin yksinkertainen. Juttu kun on niin että naiset itsekin kohtelevat ulkomaisia miehiä eri tavalla kuin kotimaisia. Suomalainen nainen vaatii saada olla suomalaisen miehen kanssa tasa-arvoinen ja hyvä jätkä, eikä hän suvaitse suomipojalta yllämainitun kaltaista käytöstä. Sellaistahan pidetään naisen alistamisena ja vähättelynä jne.
Ja tarkoitus ei missään nimessä nyt ole syyllistää jompaa kumpaa sukupuolta sillä me kaikki suomalaiset, niin miehet kuin naisetkin, olemme tasa-arvoajattelun vankeja. Ja siitä oikeastaan tämäkin keskustelu johtuu.
Joku mies tuossa ylempänä kertoi pukeutuvansa hyvin ulkomailla mutta laskevansa tasoa koti-Suomessa. Itsekin voin allekirjoittaa tämän. Ulkomaan reissuilla voi pukeutua ykkösiin ja huoletta lausua kohteliaisuuksia naisille ilman riskiä korvapuustista tai ahdistelusyytteestä. Sekin on kivaa kun hymyyn vastataan hymyllä, sen sijaan että painetaan katse alas tai käännetään pää ihan muualle. Kotimaassa nimittäin pätevät juuri jälkimmäiset vaihtoehdot. Se on vuosien mittaan huomattu.
Tutkimuksilla on Ruotsissa todettu, että ulospäin suuntautuneet pärjäävät paremmin työelämässä. Saavat ylennyksiä ja palkankorotuksia paremmin, koska heidät huomataan. Ja se nimenomaan korostaa heidän hyvää itsetuntoa. Ja se myös näkyy naisissa, jotka haluavat olla kauniita. Se näkyy siis päällepäin kaikilla tavoilla, ilman että kukaan edes sanoo mitään, sellainen kunnioitus syntyy heti. Huomaa vanha ideologia "ensivaikutelmasta".
Se, että joku sitten ei vain halua pukeutua hyvin on ihan eri asia. Itse aina ihmettelen "aina-villapaita-päällä" miehiä jotenkin saamattomaksi myös. Samaa patee "harmaisiin" naisiin. Mielestäni he vain haluavat jotenkin vain olla rauhassa ja todennäköisesti eivät edes kaipaa seuraa. Sillä ei ole mitään tekemsitä hei8dän työpanoksen kanssa.
Olen itse tehnyt paljon töitä Ruotsissa ja Ruotsalaisten kanssa. Totta aki, kun mennään vierailemaan niin päälle laitet5aan hienot vaatteet. Oikeastaan se on aina jos mennään vaikka asiakkaalle. Toi on universaalitapa ja siinä ei suomalaiset poikkea. Myös Suomalaiset naiset ovat huoliteltuja työmatkalla useimmiten.
En tiedä missä firmassa työskentelet, mutta itse en ainakaan näe kaljamahaisia päälliköitä tai johtajia kovin usein. Ne ovat sitä vanhaa sukupolvea ja siten poistuva luonnonvara. Mutta tosi on, että monella miehellä on turhat vanhat vaatteet päällä ja varmaan reikiä sukanpohjissakin.
Olen itse avannut ovia suomalaislle naisille vaikka kuinka usein ja tehnyt muitakin kohteliaisuuksia. Sanat kiitos tai hymy tulevat vain vaivalloisesti, monesti ollaan vaan ettei edes huomata. Siis miksi edes tehdä sitä sitten, sitä monesti miettii? Jos olisin ulkomaalainen, niin saisinko silloin kiitos sanoja tai hymyilyä? Jotenkin epäilen.
Olen suunnitellut reissua Puolaan. Kävikö flaksi, mitä duunailit siellä?.