emme ole tunteneet vielä kahtakaan kuukautta, ja tavanneet kaiken lisäksi vain viikonloppuisin, mutta suhde vaikuttaa niin lupaavalta että olemme jo puhuneet lapsistakin! Hän sanoo rakastavansa minua, itse en oikein ole täysin varma tunteideni voimakkuudesta häntä kohtaan. Hän sanoo toivovansa lapsia minun kanssani jossain vaiheessa, ja minustakin ajatus on kiva. En tiedä, mies on 35-vuotias ja minä 29, ehkä ikä vain on sellainen että tällaiset ajatukset on aika pinnassa. Mutta pointti on, että ihan oikeasti haluaisin tulla raskaaksi nyt ja saada lapsen. Onko tämä typerää? Toisaalta, olen mielestäni elänyt itselleni ihan tarpeeksi, ja uskon ettei elämässä muutenkaan pidä varmistella ihan liikoja. Mutta ehkä mun pitäisi vielä odottaa että miten mun tunteet tätä miestä kohtaan vakiintuu?
haluaisimme mutta
epävarmaa
4861
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
vauvahan koettelee parisuhdetta oikein kunnolla. Kyllä jos tietoisesti lapsen teet, niin kannattaa olla varma, että hänen kanssaan haluat olla ja elää ja kasvattaa lapsenne. Kannattaa myös puhua kasvatusasioista, oletteko niissä samoilla linjoilla. Kyllä teidän pitäisi se arki elää yhdessä ennen kuin otatte suuren vastuun, sinähän et yhtään tiedä, millainen tuo mies on oikeasti, ihan oikeasti, koska olette tavanneet toisenne, mitä? 6-8kertaa? Elämässä ei pidä varmistella liikoja ei, mutta koita nyt varmistella edes vähän.
On todellakin elämääkin idioottimaisempi juttu. Mitä sinä tiedät tästä miehestä? historiastaan? suvustaan? käytöksestään? Voi voi, kun jo nyt käyt sääliksi.
hölömömpää asiaa tehdä ku lapsen jonkun kanssa kenet on tuntenu 2kk. hohhoi..
Asuimme eri paikkakunnilla, olimme tunteneet kuukauden kun päätimme tehdä lapsen. 'Nappasi' samantien. Nyt olemme olleet yhdessä yhdeksän vuotta joista naimisissa seitsemän, lapsia on kaksi ja monta seikkailua takana ja miksei vielä edessäkin.
Vaikka oma kokemukseni samantien 'syvään päätyyn' hyppäämisestä ovatkin varsin positiiviset, en alkaisi sitä suosittelemaan kenellekään. Jutusta pitää olla niin varma, ettei siihen tarvitse saada vahvistusta keneltäkään ulkopuoliselta. Itsetuntemuksen ja ihmistuntemuksen pitää olla erittäin hyvä. Minä 'tiesin' puolisoni sellaiseksi ihmiseksi, että vaikka suhteemme päätyisikin eroon, emme ryhtyisi mihinkään lapsellisiin valtataisteluihin, vaan pystyisimme huolehtimaan lasten hyvinvoinnista vastuullisesti vaikkemme saman katon alla asuisimmekaan.
'Tiesin' lainausmerkeissä siksi, että miten hyvin sitä koskaan voi ketään ihmistä tietää tai tuntea. Kuitenkin meillä on jonkinlainen intuitio...
En muuten rakastanut miestäni silloin alussa. En siis tehnyt suurta päätöstä missään rakkauden ensihuuumassa. Rakastumisia on tullut sitten useampia vuosien varrella ja sellaista tasaista rakastamista olemme pitäneet yllä siitä lähtien kun molemmat halusimme lapsen. Että näinkin voi ihan hyvin tehdä.