Sain juuri hyvän työtarjouksen 500 kilometrin päästä. Täällä missä nyt olen, minulla on huonompi ja epävarmempi työ ja poikaystävä. Tunnen, että kuolen, jos menetän hänet. Toisaalta valmistun juuri ja uusi työpaikka olisi vakituinen ja hyvä. Poikaystäväni on sidottu nykyiselle paikkakunnalle ainakin vuodeksi. En halua kaukosuhdetta, vaan asua ja elää hänen kanssaan.
Valitakko hyvä työ vai parisuhde? Kumpaa kadun enemmän, sitä että lähden tai sitä että en lähde?? Olen ymmällä ja tuskissani, itkettää.
Valitakko hyvä työ vai parisuhde? Kumpaa kadun enemmän, sitä että lähden tai sitä että en lähde?? Olen ymmällä ja tuskissani, itkettää.
Vastaukset 30
Vanhimmat
Töitä riittää
rakkauden työn edelle.
..töitä varmaan saa aina. Ei välttämättä uutta rakkautta.
olet jo saanut hyvän työtarjouksen kaukaa, sinulla on ominaisuuksia, joiden avulla saat sellaisen varmasti lähempääkin, ellet(te) nyt sitten ihan periferiassa asu.
pikkusen huonon vastakkainasettelun Työ-parisuhde.
Jos lähestyisit asiaa siltä kannalta, että asettelet vastakkain kaukosuhde-sinkkuus asian, niin ei pääse tuo työ vaikuttamaan liikaa syvempiin valintoihin.
"Täällä missä nyt olen, minulla on huonompi ja epävarmempi työ ja poikaystävä."
Kuinka paljon varmempi poikaystävä sinulla siellä toisessa paikassa on?
Minä keskustelisin asiasta mieheni kanssa ja pohtisin sitä yhdessä. Jos kyseessä olisi ainutlaatuinen työ, jollaista olisi hyvin vaikea löytää lähempää, saattaisin itse kallistua työn puoleen, jos olis mahdollisuus kuitenkin tapailla säännöllisesti. Jos suhde on vakaalla pohjalla, sen pitäisi kyllä kestää vuoden kaukoaika. Kai miehesi voisi sitten muuttaa sinun perässäsi tai voisitte löytää jonkinlaisen kompromissin. Oletko puhunut asiasta hänen kanssaan?
"Minä keskustelisin asiasta mieheni kanssa ja pohtisin sitä yhdessä."
Miten se voi keskustella sun miehes kanssa, jos et laita mitään yhteystietoja?
Voin sanoa että todennäköisesti enemmän tulet katumaan sitä ettet lähtenyt.
Miksi naiset kuvittelee että jättämällä oma elämä elämättä, se mies rakastaisi enemmän tai ettei se pettäisi tai jättäisi?
Ei elämä ole yhdestä miehestä kiinni. Se on kiinni vain sinun pelostasi että se mies jättää sut jos sä lähdet.
Tunnusta pois.
Vuosi ei ole pitkä aika jos teillä on luvassa loppuelämä yhdessä. Eihän? Ja mistä sä voit sen tietää että jos vuoden päästä miehesi saa samanlaisen tarjouksen, niin että se ei lähde?
Koska säkään et lähtenyt?
Niinpä... Että älä tee nuorena ihmisenä karhunpalvelusta itsellesi.
Se kuitenkin kostautuu.
Minä sanon että lähde ihmeessä. Minäkin oon lähtenyt, ja vaikka se koville otti, en oo katunut pätkääkään.
Koskaan.
Jos teillä on hyvä suhde, se kestää vuoden kaukorakkautta. Onhan siinä ne viikonloput ja loma-ajat.
Toinen juttu on sitten se, kestääkö miehesi menestyksesi? Ja onko se sulle ihan ok?
Jos et nyt lähde hyvän työn perään, kadut sitä aivan varmasti myöhemmin.
ei parisuhde ole hyvä parisuhde jos ei se kestä vuoden ajan vähemmällä näkemisellä.
Sitä paitsi vuosi menee yllättävän nopeasti.
Mulla on enää kolme ja puoli vuotta ennenkuin päästään saman katon alle taas... jos en sitten muuta äijän perässä, mutta tuskin.
Tosin välimatka ei ole noin pitkä.
Onhan se niinkin, että oma elämä se on elettävä. Toisaalta minulle on käynyt niin, että edellinen poikaystäväni lähti toiselle paikkakunnalle ja jätti minut tänne. Se oli elämäni kamalin kokemus ja inhoan sydämeni pohjasta kaukosuhteita. En halua matkustaa edes takaisin, ei se ole elämää.
Alan pikkuhiljaa tulla siihen päätökseen, että olen mieluiten hänen kanssa kuin ilman häntä, vaikkakin huonommassa työssä. Työ on vain työtä kuitenkin. Lähdemme sitten yhdessä etsimään töitä muualta, jos siltä tuntuu. Uskon, että yhdessä me selviämme mistä vain. Erossa asiat mutkistuu ja väärin käsitykset pilaavat koko jutun. On kokemusta.
Mitä muuten tuumitte intuitiosta? Onko se yleensä oikeassa? Minusta kun tuntuu, etten edes viihtyisi Helsingissä...
No, Helsinkiin pääsee kaikkialta suht. nopeasti, joten ei se nyt jättämistä tai jätetyksi tulemista tarkoita. Viikonloppu on kerran viikossa ja lomajaksojakin on olemassa.
"Mitä muuten tuumitte intuitiosta? Onko se yleensä oikeassa?"
Lähes kaikki autojen peruutuskolarit johtuvat intuitiosta.
"Minusta kun tuntuu, etten edes viihtyisi Helsingissä..."
Ennakkoluulo on huono lähtökohta viihtyä yhtään missään. Negatiivinen suhtautuminen pakottaa huomioimaan ja hakemaan vain huonoja puolia paikan päälläkin. Asenteen on muututtava, ennenkuin kannattaa fyysisesti muuttaa, sitten viihtymisellekin on paljon paremmat todennäköisyydet.
huomasin ton että kerroit olevasi vastavalmistunut, saatathan saada hyvän työn lähempääkin?
Elämässä kaikki on mahdollista. Mieti myös sitä harmittaako sinua myöhemmin, jos suhteesi päättyy muusta syystä ja ajattelet että "uhrasit" tän työn sen vuoksi?
Jos ei harmita, niin silloin kannattaa jäädä.
"Lähes kaikki autojen peruutuskolarit johtuvat intuitiosta."
Ärsyttää joskus intuitiohörhöt, aionkin siteerata tuota.
voi toimiakkin. Jos miehen tarvitsee olla vain vuosi nykyisellä asuinpaikallasi, ei tuo ole aika eikä mikään. Suosittelen homman ottamista. Siinähän näkee mysö, onko suhde tarkoitettu kestäväksi.
Jos poikaystäväs rakastaa sinua niin vuos heilahtaa hyvikin helposti. Tulee sit perässä ku asiat saa kondikseen.
Onko sulla siellä seudulla missä nyt oot mahdollisuuksia tai tulevaisuutta? Entäs ystävät ja harrastukset? Viihdytkö siellä missä oot vai oisko parempi jossain muualla?
Eiku erittelemään hyviä ja huonoja puolia, nin ja poikaystävä tulee sun perässä vaikka kuuhun jos se sua oikeasti rakastaa.
nähdä ja kokea...ihmiset on korvattavissa
tosiaan, että se on One in a million Shot.
Tuskinpa vain.. eiköhän niitä samanlaisia tarjouksia sulle vielä tule ja jos valmistutkin juuri. En kyllä ite lähtis mihinkään, jos yhtään haluttais jäädä..
on niinkin, että ainakaan samaan firmaan on hankalampi sitten myöhemmin päästä, jos ei aikaisemminkaan ole työpaikka kelvannut.
Kyllä urakehityskin on syytä ottaa huomioon. Nuoren ja perheettömän ihmisen tulisi olla aika mobiili, kokeneempana on sitten helpompaa valikoida mahdollisuuksia. Poika- tai tyttöystävän asiat, niin tärkeiltä kuin ne voivat itselleen tuntuakin, ei välttämättä kuulosta työnantajalle hyvältä syyltä olla hyväksymättä hyvää tarjousta.
Mutta en mä kyllä tuota syytä niille sanoisikaan, vaan vaikka muuttuneen elämäntilanteen. Luulkoot vaikka että odotan vauvaa tai jotain. Ei minun luultavasti tarvtise heille kauheasti selitellä. Ja voinhan sanoa, että myöhemmin voisi olla paremmin mahdollista.
Kyllä urakehityskin on syytä ottaa huomioon. Nuoren ja perheettömän ihmisen tulisi olla aika mobiili, kokeneempana on sitten helpompaa valikoida mahdollisuuksia.
Niin totaalista höpöjuttua, että voivoi. Ei se ura tässä elämässä kaikkein tärkein asia ole..
näin. Fiksulta ihmiseltä kuullostat, toimi niinku parhaaksi sisälläsi tunnet, silloin et voi kun voittaa..
ettei itse tullut lähdettyä? Se vaan menee niin, että uransa voi aina lopettaa, mutta myöhemmin sitä ei voi aloittaa.
Taitaa olla aika mielipiteitä jakava juttu. Onko se nykyään oikeasti niin, että ihmiset on korvattavissa, mutta työpaikat ei??
Surullista. Mä en ole koskaan ollut erityisen uraorientoitunut, vaikka ehkä nykymaailmassa pitäisi olla. Siksi tämä ei ole helppoa. Ajatellakko tässä nyt uraa vai ihmissuhteita. Ystäviä minulla on sekä helsingissä että täällä. Ja harrastuksia saan molemmista. Mutta poikaystävää ei ole kuin täällä :)
Pelottaa että ahdistun siellä isossa kaupungissa ilman häntä ja hänen tukeaan...mutta jos jään tänne, luoko se liian isot paineet suhteen onnistumiselle. Jäinhän tänne hänen takiaan..vaikeaa.
on se poikaystävä juuri sitä varten, että hänen kanssaan teette päätökset tällaisista vaikeista asioista.
ongelmista, joita ilman häntä ei olisikaan.
Raha pilaa tän nyky-yhteiskunnan ku juostaan sen mammonan perässä! Mammonan perässä juoksemista mä en ainakaan tue. Mielummin pieni palkka ja onnellinen elämä
taloudellinen ahdinkokin voi olla este onnelliselle elämälle.
rahasta, vaan suhtautumisesta asioihin. Varmasti löytyy "onnenpekkoja", jotka eivät edes töissä käy saati ole koskaan käyneet.
Gypsy Road..
mut Suomi on kylmä maa talvella. Tuskin ap miettii, rupeaako asunnottomaksi kulkuriksi vai uraohjukseksi?