??????????????????????
Valehteletko
puolisollesi
201551
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Mä saisin pahan omantunnon jos valehtelisin puolisolleni. Mielummin kerron hälle totuuden ja hän suuttuu - siitä seuraa pienempi tuska ku siitä jos valehtelen ja saatan hänet väärään rauhaan.
syytä sellaiseen.
En valehtele. Tällä palstalla sen sijaan ei aina tule pysyttyä totuudessa. HTH.
/Nev
Ei ole reilua valehdella, en edes pystyisi.
Etko edes pienen pienta valkoista valhetta koskaan kerro ?
Jokainen kai haluaa suojella itseaan ja laheisiaan, se on vain inhimillista, ajattelppa sita.
Ei ole olemassa valkoista valhetta, ei hätävalhetta mitä voisin käyttää. Sydän sanoo toisin ja olen aina kertomassa vaimolleni kaikki, koska koskaan ei ole mitään salattavaa.
Siis perusrehellinen, uskollinen mies vaimolleen ja himoitsen vaimoani vielä yli kolmenkymmenen vuoden jälkeenkin. Teen suurimman osan kotitöistä ja ihan mielelläni, silloin vaimokin jaksaa arvostaa ja huomaa tarpeeni aviovuoteessa.
Jos minulle taas valehdellaan ja tiedän, huomaan, vaistoan sen, ovat vlit heti poikki. En kertakaikkiaan siedä epärehellisyyttä.
Kerran valehtelija, aina valehtelija. Näin se vaan menee.
Hyva ! Jatka samaan tahtiin. silla rehellisyys maan perii ! Olisipa sinunlaisiasi enmman...
Ei ole hyvä narrailla senhän tietää kalekin no joo
Seuraava kysymys...
valehtelu? Vai puhutko rehellisyydestä?
Onko asioiden salaa tekeminen valehtelua? Vai onko se valehtelua vasta sitten, jos puoliso kysyy asiasta, ja kiellät tehneesi?
Minä olen valehdellut muutaman kerran tupakan poltosta, eli olen polttanut salaa savukkeen ja jos mies on kysynyt, olen kieltänyt. Ylipäänsä minusta mieheni ei saisi kontrolloida minun polttamistani, saati muita tekemisiäni, mutta jos häneltä kärähtää käämit tuollaisten takia, niin mieluumin teen sen salaa kuin kuuntelen sitä kiukkuamista.
Minusta parisuhteessa saa olla pikkuisen omiakin juttuja. Täytyy vain tietää ne soveliaat rajat..
Valehtelu on yhtä kun, että on myös epärehellinen itselleen. On parempi myöntää poltelleensa kun kieltää. Haistaahan sen tupakan tuoksun vielä pitkään jälkeenkin päin. Varsinkin semmoinen joka ei itse sauhuttele.
Eli koetatko pettää itseäsi vai kumppaniasi vai molempia. Parempi myöntää olevansa heikko ja pyytää kumppania kannustamaan savujen lopettamista.
Valheella kun on lyhyet, mutta kauaskantoiset jäljet.
Mitä, jos ei kerro kaikkea eikä puoliso edes hoksaa kysyä. Onko se valehtelua? Jos hiukan värittää ja kaunistelee asioita, onko se valehtelua? Olis hyvä tietää millä tasolla tässä nyt liikutaan. Kertokaa te nk. umpirehelliset. Minä ainakin olen niin rehellinen itselleni, että myönnän auliisti valehtelevani tietyissä tilanteissa. Vai mitä vastaatte vaimoillenne, jos tämä kysyy juhliin lähdettäessä, että näytänkö hyvältä. Teidän mielestänne asu on mauton, tukka ja meikki ihan sopimaton. Sanotteko, että et näytä hyvältä vaan lähinnä hutsulta? Taikka, jos miehenne kysyy, että olenko hyvä rakastaja ja viime aikoina on ollut aika tylsää sillä sektorilla. Vastaatteko rehellisesti, että mielestäni olet huono sängyssä?
No, ehkä tuo tupakointi oli huono esimerkki. Mies nimittäin polttaa, ja "antaa" minun polttaa rajatun määrän savukkeita valvonnassaan. Että eikö avioliitto voikin olla ihanaa :D
Minä en valehtele, en edes niitä pieniä valkoisia valheita.
Minun mielestä kaikki totuuden kierely ja muuntelu on myös valehtelua, samoin asioiden salaaminen. Mieheni harrastaa näitä kaikkia ja luulee, etten minä huomaa.
Olen myös joskus testannut tuota "onko tukka hyvin" tai "miltä vaatteet näyttää" ja vaikka olisi hame väärinpäin ja tulkka sekasin, niin vastaus on aina, että kaikki on hyvin. Voitte vaan arvailla kuinka paljon ottaa päähän tuollainen valehtelu.
Olen myös sanonut miehelleni suoraan, jos hän on ollut huono sänkypuuhissa...
Minä koitan pitäytyä tuollaisissa arvostelutilanteissa rehellisyyden puolella, mutta en silti ole suorasukainen.
Koitan siis aina keksiä jotain hyvää sanottavaa, siis nähdä edes jotain hyvää arvosteltavassa. Pahatkin kommentit voi itseasiassa verhota kauniiksi, jos oikein yrittää. Se ei minusta ole valehtelua..
Mutta umpirehellinen minä en ole. En tiedä onko se tosiasiassa suotavaakaan? Turha rehellisyys voi todellakin olla loukkaavaa. Ja "tieto lisää tuskaa": rehellisyyden nimissä voidaan suoda itselle puhdas omatunto, mutta loukataan toista.
Jos kerrottava on arkipäiväinen asia, sillä tuskin on merkitystä kerrotaanko sitä ollenkaan. Mutta jos asia koskettaa molempia on sitä turha yrittää värittää ja kaunistella. Kaunistellessa (en mä mut ne toiset..) ei kerrota koko totuutta, siis ei osata olla rehellisiä ja ottaa vastuuta teoistansa.
Jos et ole rehellinen niin valehtelet.
Eipä sitä heti tarvi hutsulta näyttää, jos asukokonaisuus ei jostain syystä istu. Siis mielummin kommentteja rakentavassa mielessä. Usein vaimo pukeutuessaan ainakin meillä kysyy sopisko tää vai tää paremmin.
Ainakin pitkässä suhteessa tunnetaan toisemme seksitarpeet ja parannellaan jotakin osa-aluetta, jos tuntuu tylsältä tai riittämättömältä.
Jopa kun valehtelen, puhun totta !
Valehtelu nousee joskus vaikeasta tilanteesta.
Eräs esimerkki:
Lähtökohdat: Mies on mustasukkainen jos vaimo puhuu jonku muun miehen kanssa. Vaimolla on jokin tarve jota mies ei ymmärrä.
Toimenpiteet: Vaimo jatkaa juttelemista toisen miehen kanssa vaikka siihen ei seksi liitykään. Hän salaa sen mieheltään koska mies muuten suuttuisi. Vaimo valehtelee miehelleen että ei ole jutellut, koska mies ei voisi ymmärtää miksi oma vaimo juttelee toisen miehen kanssa. Valhe on syntynyt.
Tämä oli eräs esimerkki siitä millä tavalla valheesta haetaan apua suhteen ylläpitämiseen. Kyseinen avioliitto on tosin ollut nurin jo 7 vuotta. Vaimo ei lähtenyt toisen miehen mukaan kuten mies luuli. Vaimo elää yksin.
Ei ole mitään sellaista asiaa mistä joutuisin valehtelemaan. Ja toisaalta, jos joutuisin sellaiseen tilanteeseen, en valehtelisi.
Miksi valehdella, mikä on tarkoitusperä. Onko se jonkin asian salaaminen sellainen joka vahingoittaisi parisuhdetta, vai onko se salaisuus jota puoliso ei saisi tietää koska....?
Salaaminen vain tuottaa pahaa oloa molemmille. Jos puolisot eivät voi kertoa kaikkea toisilleen niin onko se yhteistä liittoa johon on sitouduttu papin aamenella.
Parisuhteen tulee olla avoin ilman salaisuuksia, miksi salaisuuksia pitäisi olla jos kerran ollaan yhdessä.