Avoin suhde ei ole sama asia kuin pettäminen, vaikka moni tuntuukin täällä niin kuvittelevan. Avoin suhde voi olla vain yksipuolisesti avoin, jolloin siis vain toisella suhteen osapuolella on oikeus muihin kumppaneihin. Pettäminen on ruma ja paha asia eikä kenenkään ikinä pitäisi joutua kokemaan sitä kumpanakaan osapuolena - ei pettäjänä eikä petettynä. Kuitenkin myös avoimessa suhteessa voi pettää!
Avoin suhde on sitä, että suhteen osapuolet yhdessä sopivat yhteiset pelisäännöt siitä, mitä saa tehdä, milloin ja kenen kanssa. Suhteen molemmilla osapuolilla voi olla muita kumppaneita, tai vain suhteen toisella osapuolella voi olla muita kumppaneita. Tärkeää kuitenkin on se, että ASIOISTA ON SOVITTU YHDESSÄ ja kumpikin tietää, millaisesta parisuhteesta on kyse.
Jotkut pariskunnat esimerkiksi sopivat, että saa tehdä aivan kaikkea kenen kanssa hyvänsä, jotkut sopivat, että varsinaisen parisuhteen rinnalla saa olla tietty määrä seksikumppaneita. Joissain parisuhteissa ulkopuolisilta kumppaneilta haetaan kokemuksia, joita muuten ei voisi saada: esim. nainen ei pidä anaaliseksistä, mutta mies kokee sen tärkeäksi voidakseen olla onnellinen, jolloin mies voi hankkia itselleen kumppanin, jonka kanssa harrastaa nyt vaikka sitä anaaliseksiä. Joillekin on tärkeää kertoa aina, kun on ollut jonkun suhteen ulkopuolisen kanssa, joillekin taas on helpompi olla kuulematta yksityiskohtia.
Tärkeintä kuitenkin on, että YHTEISISTÄ PELISÄÄNNÖISTÄ PIDETÄÄN KIINNI. Jos niitä ei noudata, on kyse pettämisestä.
Parisuhteen rinnalla olevat sivusuhteet voivat olla muutakin kuin pelkkää seksiä. Ne voivat kasvaa aivan yhtä tärkeiksi ja tasapainoisiksi kuin se "pääsuhde". Ihmiset ovat kykeneviä rakastamaan ja välittämään useammasta kuin yhdestä kerrallaan, eikä se, että rakastaa kahta tai kolmea tai useampaa tarkoita sitä, että jokainen heistä saisi vähemmän rakkautta kuin ollessaan ainoa. On typerää lukea kommentteja, jonka mukaan avoimessa suhteessa olevat ihmiset eivät ole koskaan olleet rakastuneita eivätkä edes ole kykeneviä rakastamaan.
Entä ne suhteen kolmannet tai neljännet osapuolet? Heille pitää kertoa alusta saakka, minkälaiseen kuvioon he ovat astumassa. Tai ainakin tämän katsotaan olevan yleisesti hyvää käytöstä, mutta kaikki eivät tietenkään välttämättä tätä noudata. Joissain suhteissa harrastetaan ainoastaan satunnaisia seksikumppaneita sen varsinaisen parisuhteen rinnalla, jolloin voi miettiä onko edes tarpeen kertoa tälle yhden illan panolle varsinaisesta suhteesta. Kuitenkin, jos aletaan rakentaa sivusuhdetta (seksisuhdetta tai jotain muuta) jonkun kanssa, kaikkien osapuolien on oltava avoimia ja tietoisia asioista aivan alusta asti.
Tautien riski luonnollisesti kasvaa sitä suuremmaksi, mitä useampi seksikumppani on. Aikuiset ihmiset ovat varmasti kuitenkin tietoisia kaikista riskeistä ja arvoivat oman käyttäytymisensä sen perusteella. Satunnaisia seksikumppaneita varsinaisen "pääsuhteen" rinnalla harrastavilla riski saada sukupuolitauti on korkeampi kuin niillä, joilla on esimerkiksi kolme vakikumppania, joiden kanssa luottamus ja kommunikaatio ovat kohdallaan.
Avoimia suhteita ei tietenkään voi niputtaa yhtenäiseksi geneeriseksi klöntiksi. Niissä on eroja aivan yhtä paljon kuin tavallisissakin suhteissa. Kuitenkin yhteistä toimiville avoimille suhteille on osapuolien välinen LUOTTAMUS, KUNNIOITUS JA AITO VÄLITTÄMINEN. Samat piirteet, jotka saavat suljetun suhteen kestämään vuosikymmeniä pätevät myös avoimessa suhteessa.
Avoin suhde - lyhyt oppimäärä
15
8099
Vastaukset
- Totuus usein surullisempi
Noinhan se ideaalitilanteessa menisi, eli molemmat osapuolet
ovat sopimukseen tyytyväisiä.
On kuitenkin monia naisia (ja miehiäkin), jotka "alentuvat"
avoimeen suhteeseen vain siksi, että ovat kenties niin rakastuneita
tai muuten kiintyneitä mieheen, eivätkä halua menettää häntä.
Siis nainen haluaisi että hän olisi miehelle se ainoa nainen, mutta
antaa ennemmin miehen käydä panemassa muita kuin menettää miehen
kokonaan. Melko nöyryyttävää naista kohtaan.
Ideaalitilanne olisi se, että kaksi tasapainoista ja itsetuntoa
omaavaa ihmistä sopivat keskenään pelisäännöt, joita molemmat
myös noudattavat. Totuus vain on usein ihan muuta. - Tasavertainen
Olipa harvinaisen tyhjentävä ja fiksu vastaus ko. oppimäärän kirjoittajalta. Jäi harmittamaan kirjoittajan ikä ja sukupuoli. Tokihan se minulle selvisi että hieman vanhemmasta ja samalla tasapainoisemmasta ihmisestä on kyse. Itse kun en ole moiselle palstalle viitsinyt enää kirjoittaa...Ei siis viitsi teinien kanssa alkaa väittelemään!!
Periaatteena pitäisin kaiken kaikkiaan -Elä ja anna toisten elää omaa elämää. Se mihin kristillinen moraali on hyvin pystynyt vastaamaan etiikallaan, on vähäinen sukupuolitautien määrä ja mustasukkaisuus. Ei tietenkään ennenkään näitä asioita ole pystytty täysin pysäyttää, mutta tänä päivänä asialla on suuremmat mittakaavat: Ihmiset pystyvät liikkumaan nopeammin ajassa ja paikasta toiseen ja näinollen solmimaan enemmän ja nopeammin henkilösuhteita, joten ei tarvitse ihmetellä miksi me toimimme nykyään niin kuin me toimimme. Olemme pystyneet selvittämään ihmisen alkuperää n. 2 milj. vuoden taakse, josta viimeiset 4000-6000 vuotta on ollut kaupungistumista. Jo siltä pohjalta meidän ei tarvitse ihmetellä, miksi ihminen toimii sukupuoliviettiensä voimalla. Meihin kaikkiin lyötyä geneettistä tarvetta ei pystytä tukahduttamaan muutoin kuin kirjoitettujen sääntöjen kanssa tai riittävän ajan myötä. Se on kuin suomalainen kansantauti, joka ei lähde pois kahden tai useamman sukupolven myötä.
Mikä tässä asiassa aiheuttaa närää kanssaihmisissä on se, että Avoin suhde on kulttuurisidonnainen asia. Me olemme tottuneet kristinuskoon kasvaneina, että monogaminen yhteisö on ainoa ja sallittu tapa elää, kasvaa ja kuolla. Vaikka en uskonnosta kauheasti piittaakaan, olen vakuuttunut siitä ettei polygamiankin sulattava islamilaisuus ole yhtään huonompi uskontona kuin mikään muukaan. Pidän todellisessa Avoimessa Suhteessa olevia ihmisiä (jos siis noudattavat ylläkin mainittuja asioita) yhtä vakaumuksellisena kuin harrasta uskovaistakin. Se että elää omien sääntöjen mukaan... kuitenkin: Kunnoittaen toisia (kanssa-)ihmisiä, noudattaen yhteiskunnan sääntöjä; pitää huolta perheestä,sen hyvinvoinnista, sukulaisistaan ja maksaa veronsa ajallaan...ei tee huonompaa ihmistä kuin sen joka "elää" kuin muutkin ihmiset.
Kuten jo aiemmin sanoin, en viitsi asiaan enää kovinkaan ottaa kantaa. Internetin keskustelupalstoista on muutenkin tullut joko viihteen tai pahimmillaan moraalisaarnan alttareita. Se että ottaa kantaa ja kykenee perustelemaan tämänkin asian rappiollisuuden järkevästi saa minulta pisteitä. Kovin moni osallistuu "Kyläkäräjille" jossa saa huudella mitä mieleen juolahtaa, periaatteella:"..Mutta tärkeintähän parisuhteessa on se että asuu yksiavioisesti vaimonsa ja lasten kanssa. Mies juoden talot ja autot, hakaten lapset ja vaimonsa viinahöyryissään perjantai-iltana, pelaten raveissa tai pokerissa perheen tienestit annetaan anteeksi ja unohdetaan, muuta että toiseen naiseen ei kajota saati puhuta sen kanssa..." Leikiä ja jopa sarkasmiakin ymmärrän, mutta en tyhjän nauramista. Olisin kiitollinen yli 25-vuotiaiden vastauksista. Kiitos!!- Avoimen suhteen partaalla
Itse olen muutamankin kerran etsiytynyt tälle palstalle siinä toivossa, että löytäisin täältä elämäntilanteeseemme sopivaa keskustelua, ihmisten kokemuksia jne. Masentavaa törmätä kerta toisensa jälkeen moraalisaarnoihin. Ilahduttavaa löytää tämän ketjun kaltaisia pohdintoja.
Jos asiallisista jutuista on jollekin hyötyä, niin ainakin ihmisille, joilla on kiinnostusta avoimeen suhteeseen, mutta ei vielä kokemusta. Keskenään voi jutella, mutta esimerkiksi tuttavien kanssa aika varovaisesti. Siinä saa äkkiä huomata, että avarakatseisenakin pidetyllä ystävällä voi olla hyvin tiukka käsitys siitä, miten parisuhde on elettävä. (Ja tämä siis tilanteessa, jossa ei suinkaan pyydetä ko. ystävää suhteeseen, vaan jutellaan asiasta ihan yleisellä tasolla.) - fghjk
Avoimen suhteen partaalla kirjoitti:
Itse olen muutamankin kerran etsiytynyt tälle palstalle siinä toivossa, että löytäisin täältä elämäntilanteeseemme sopivaa keskustelua, ihmisten kokemuksia jne. Masentavaa törmätä kerta toisensa jälkeen moraalisaarnoihin. Ilahduttavaa löytää tämän ketjun kaltaisia pohdintoja.
Jos asiallisista jutuista on jollekin hyötyä, niin ainakin ihmisille, joilla on kiinnostusta avoimeen suhteeseen, mutta ei vielä kokemusta. Keskenään voi jutella, mutta esimerkiksi tuttavien kanssa aika varovaisesti. Siinä saa äkkiä huomata, että avarakatseisenakin pidetyllä ystävällä voi olla hyvin tiukka käsitys siitä, miten parisuhde on elettävä. (Ja tämä siis tilanteessa, jossa ei suinkaan pyydetä ko. ystävää suhteeseen, vaan jutellaan asiasta ihan yleisellä tasolla.)On ihan ymmärrettävää, että avarakatseisillakin ihmisillä on ne omat kapeat kohtansa, mutta silti liian harva osaa keskustella asioista tuomatta omia ennakkoluulojaan liian vahvasti mukaan kommentteihinsa. Useimmat normeista poikkeavat asiat ja ilmiöt herättävät vahvoja tunteita suuntaan ja toiseen, joten sitä taustaa vasten on helppo ymmärtää, miksi tämä(kin) palsta valuu yleiseksi parjaamiseksi ja toisaalta moraaliseksi pätemiseksi asiallisen keskustelun sijaan.
Monesti avointa suhdetta koskevat keskustelut ajautuvat pisteeseen, jossa monogamisuuden puolustajat pitävät kynsin ja hampain kiinni omista näkemyksistään ja polysuhteiden kannalla olevat taas omistaan. Omasta mielestäni kyseisenlainen kahtiajakautuminen on surullisempaa kuin pelkkien moraalisaarnojen lukeminen: tilanteessa olisi kaikki ainekset keskusteluun, mutta ihmisiltä loppuvat joko kyvyt tai halut. Useimmiten kai molemmat.
Eihän avoin suhde ole kaikkia varten, vaikka ehkä biologisista lähtökohdista arvioituna se saattaisikin olla ihmisille "luonnollisin" vaihtoehto. Kaikki eivät sitä halua, ja välillä avoimen suhteen puolustajatkin sortuvat tyrkyttämään omaa tapaansa toimia. Ongelma on juuri se, jonka Tasavertainenkin kommentissaan kirjoitti: jokaisen pitäisi antaa elää omaa elämäänsä niin kauan kuin se ei ole lainvastaista. Se on hyvä kohde, johon suunnata. Siihen pääseminen vain on hankalaa. Ihan jokaiselle.
Tasavertaiselle vielä. Olen alle 25-vuotias. Sopiiko silti osallistua vielä keskusteluun? :) - Tasavertainen
fghjk kirjoitti:
On ihan ymmärrettävää, että avarakatseisillakin ihmisillä on ne omat kapeat kohtansa, mutta silti liian harva osaa keskustella asioista tuomatta omia ennakkoluulojaan liian vahvasti mukaan kommentteihinsa. Useimmat normeista poikkeavat asiat ja ilmiöt herättävät vahvoja tunteita suuntaan ja toiseen, joten sitä taustaa vasten on helppo ymmärtää, miksi tämä(kin) palsta valuu yleiseksi parjaamiseksi ja toisaalta moraaliseksi pätemiseksi asiallisen keskustelun sijaan.
Monesti avointa suhdetta koskevat keskustelut ajautuvat pisteeseen, jossa monogamisuuden puolustajat pitävät kynsin ja hampain kiinni omista näkemyksistään ja polysuhteiden kannalla olevat taas omistaan. Omasta mielestäni kyseisenlainen kahtiajakautuminen on surullisempaa kuin pelkkien moraalisaarnojen lukeminen: tilanteessa olisi kaikki ainekset keskusteluun, mutta ihmisiltä loppuvat joko kyvyt tai halut. Useimmiten kai molemmat.
Eihän avoin suhde ole kaikkia varten, vaikka ehkä biologisista lähtökohdista arvioituna se saattaisikin olla ihmisille "luonnollisin" vaihtoehto. Kaikki eivät sitä halua, ja välillä avoimen suhteen puolustajatkin sortuvat tyrkyttämään omaa tapaansa toimia. Ongelma on juuri se, jonka Tasavertainenkin kommentissaan kirjoitti: jokaisen pitäisi antaa elää omaa elämäänsä niin kauan kuin se ei ole lainvastaista. Se on hyvä kohde, johon suunnata. Siihen pääseminen vain on hankalaa. Ihan jokaiselle.
Tasavertaiselle vielä. Olen alle 25-vuotias. Sopiiko silti osallistua vielä keskusteluun? :)...ne kaikki naiset sanoo olevansa alle 25-vuotiaita...No joo,nippa nappa. Edellyttäen että asut jo poissa vanhempiesi nurkista, elätät itsesi tai perheesi sekä äänestät muissakin asioissa kuin BB-asukkaiden poislähtemisestä ;)
Toki voi osallistua ja pitääkin keskustella jos näkee asian tarpeelliseksi. Eikä ikä itsessään ole mikään este asioiden esittämiseen. Tosin vain tänä päivänä nuorten ihmisten "harrastuksiin" kuuluu jonninjoutavilla kommenteilla kuluttaa elämäänsä. Se että näkee elämän elämisen arvoiseksi ja pitää kiinni arvoistaan, on mielestäni paljon tärkeämpää kuin uusi auto tai parempi palkka. Enkä pelkästään syyllistä nuoria aikuisia. Ei tarvitse katsella kuin ympärilleen ja vilkuilla tilastoja, niin näkee keski-ikäistenkin ihmisten parissa käytävän keskustelua elämän sisällöstä. Väitän että avioerotilastot olisivat hieman toisenlaiset, jos laitettaisiin oman ja yhteinenkin elämän sisältö uuteen järjestykseen.
On mielestäni sanomattakin selvää ettei avoin suhde sovi kaikille, ja hyvä niin. Laki ja moraali on yhteiskunnan tärkein pysyvyyttä ja säilyvyyttä säätelevä tekijä. Ilman näitä tekijöitä ei olisi yhteiskuntaakaan. Se että ne liikkuvat ja mukautuvat yleiseen mielipiteeseen, vaikuttaa miten ihmiset toimivat kunakin aikana. Tähän taasen vaikuttaa kärjistettynä ihmisen itsekkyys eli miten ihminen toimii kunakin aikana ja mikä on heidän motiivinsa ympäristöön. Hieman kaunopuheisesti sanottuna, mutta periaatteellisesti ihminen toimii luolamiehen tavoin kun kysytään moraaliin- oikeaan ja väärään -liittyvissä asioissa. Ehkä lukemalla linkki avartuu ajatukseni enemmän... http://www.yle.fi/punainenlanka/juttu.php?tunnus=221
Avoimen suhteen vastustamisen näen aika pitkälti moraaliin liittyvä asiana. Kovin moni yltyy asian vastustamiseen vain siksi ettei halua tulla leimatuksi,siis naurunalaiseksi. Aivan kuten ennen eivät pariskunnat eronneet siitä syystä, että pelkäsivät leimautua yhteisönsä silmissä. Kuinka ollakaan...tänä päivänä avioeromäärät ovat suurempia kuin koskaan, eikä kukaan ajattele avioeron kokenutta ihmistä huonompana kuin liitossakaan ollutta. Pyrin katsomaan asioita toisessa valossa...
Ajattelen niin, että parisuhde on elämää ja sen sisältöä koossa pitävä voima. Jo niinkin yksinkertaisesta syystä, ettemme ilman sitä pysty lisääntymään ja samaan siihen sisältöä. Sinkkukin täyttää sosiaaliset ja tarvittaessa seksuaalisetkin tarpeensa ystävillä jne. Väittäisin että parisuhteen tärkein voima on turvallisuus ja juuri sen puutteesta kärsii petetty ihminen. Se tarkoitetaanko sillä seksuaalista tai muuta pettämistä ei ole niinkään oleellista. Kun pettyy eli kyllästyy oman elämänsä sisällöstä tai tulee petetyksi omassa avioliitossa, moni alkaa korjata tilannetta jopa avioerolla. Lähinnä sen helppouden vuoksi ja tällä en tarkoita pelkästään juridista seikkaa, vaan myös moraalista. Kun usein kysytään avioeron syitä, esitetään usein pettäminen tai avioliiton "harmaantuminen" syyksi. Se joka aloittaa uuden suhteen nopeasti, tulee samaan vaiheeseen muutamien vuosien jälkeen, kun suhde tasaantuu ja "harmaantuu". Se että suhteeseen on ehtinyt tulla lapsia, varmasti vaikuttaa avioeron tullessa heihinkin. Edelleenkin viittaan turvallisuuden puutteeseen...
Auttaisiko perhesuhteiden säilymiseen ja avioerojen vähenemiseen avoin suhde? -Ei varmasti,ainakaan kaikkien osalta. Tähän vaikuttaa ihmisen perisyntikin kateus/mustasukkaisuus. Mutta jos se ihmisten moraaliselta kannalta olisi hyväksyttävämpää, moni liitto saattaisi säästyä avioerolta. Jos siis toisen "virheet" tai mieltymykset hyväksyttäisiin liittoa särkemättömänä asiana. Tulisiko sitä julkisesti mainostaa? -Ei, koska siihen vaikuttaa ihmisten moraalinen suhtautuminen ja kateus. Aivan kuten itseänikin raivostuttaa kaikenmaailman uskonlahkojen maailmanparantaminen, samoin ihminen joka esittäisi julkisesti avointa suhdettaan, aiheuttaisi närää kanssaihmisten suhtautumisessa. Ei itsensä "paremmuutta" pidä koskaan toiselle liiaksi tyrkyttää, mutta molemminpuolinen kuunteleminen olisi aina paikallaan. En tee itsestäni sen parempaa ihmistä kuin muutkaan,sillä ajatukseni voivat yhtä hyvin olla vääränlaiset, mutta tuomitsemalla heti ja jyrkästi avoin suhde, teemme saman virheen kuin niin monet sukupolvet aiemmin: Tarttumalla aseeseen kynän sijasta. Tärkeämpää olisi selvittää avoimen suhteen periaate ja sen eri variaatiot omaan suhteeseen sopivaksi. Pallo on siis heitetty... - klökö
Veikkaan, että lyhyen oppimäärän kirjoittaja on eräs 25v nainen Sörnäisistä.
- Tasavertainen
klökö kirjoitti:
Veikkaan, että lyhyen oppimäärän kirjoittaja on eräs 25v nainen Sörnäisistä.
,sillä etsinkin heti tämän 25-vuotiaan neitosen käsiini.Minulla kyllä kävi mielessä, että hän olisi Laajasalon brunette, mutta hyvä että korjasit! ;)
Se mistä päin ihminen on tai mitä sukupuolta, uskontokuntaa hän edustaa, EI mielestäni ole kuitenkaan se Pointti...vaan SE että esittää tai kykenee esittämään asiansa siinä muodossa, että syntyy keskustelu/keskustelua. Kiitos sille ihmiselle, joka "siisti" tätäkin ketjua. Se ei haittaa jos laittaa asiatontakin tekstiä tälle(kin) palstalle, mutta jos TÄMÄ ketju edes pidettäisiin puhtaana "virinneelle" keskustelulle, niin hyvä olisi. Kiitos siitä.
Itseäni vain harmittaa palstassa se, että ihmiset virittäytyvät keskusteluun, joko pyytäen apua parisuhteeseen tai kysymykseen pettämisestä. Ei se itseäni haittaa jos ihmiset ovat kiinnostuneita siitä- Antaako naapurin Ville A-rapun Tiinalle tai pitäisikö minun kertoa fantasiani omalle kullalle vaiko kenties työkaveri Teemulle jota olen himoinnut. (Ja tähän EI mitään typeriä sarkastisuus kommentteja,kiitos.)- Vaan lähinnä se ettei ihmiset joko tiedä avoimesta suhteesta, ole kiinnostunut keskustelemaan tai harrastavat härnäämistä.
Se että tällä palstalla ihmiset ovat kiinnostuneet moisista em. asioista, ei niinkään yllätä. Eikä kyllä yllätä sekään, ettei ihmiset kommentoi asioita liittyen avoimeen suhteeseen. Se nyt vaan menee niin, että (historiaakin lukeneena) suurin osa ihmisistä menee siitä mistä aita on matalin- itse ehkä myöskin menisin jos kovassa paikassa olisi minun tahto maailman tahtoa vastaan. Opportunismilla kuitenkin on vain historiastakin tuttuja ikäviäkin piirteitä...
Tämän hetkinen "opportunismia" ilmentää hyvin tv-maailman tosi-tv sarjat. Ihmisiä on tähän mennessä joko kiinnostanut porno tai sitten ei. Big Brotherin kaltaiset sarjat antavat meille "mahdollisuuden" tirkistellä ilman ns. omia tappioita, kuinka nuoret ihmiset käyttäytyvät kalustetussa huoneessa. Sarjan ensimmäisessä osassa nähtiin jo seksiä...ja suuret otsikot keltaisessa lehdistössä. Kuinka moni syyllistyi kauhisteluun tai moraaliseen sättimiseen, riippui kenties iästä ja kasvatuksesta. Joukossa on helpompi samaistua näkemyksiin tai sitten olla hiljaa.
Toista ääripäätä ilmentää se minkä keltainenkin lehdistö on oivaltanut: Seksi myy!! Kerrotaan parisuhteiden kokemuksista avoimesti (tarvittaessa lehdistön avustamana), ollaan homoja, biseksuaaleja, vaihdetaan parittelukumppania kuin käyntikorttia japanilaisessa yritysmaailmassa. Ollaan joka puolelle suvaitsevaisia kun suvaitsevaisuus on pop. Jonain päivänä suuren yrityksen johtajakin yltyy edistääkseen myyntiään "avautumaan suhteessaan". Toivon ettei tätä kuitenkaan tapahdu (tarkoitan siis avointa suhdetta).
Kuten niin monesti olen sanonut etten tiedä, olenko oikeassa "omalla tielläni", tiedänkö edes itsekään mitä ON avoin suhde? Suorastaan kadehdin niitä vanhoja sukupolvia, jotka kaikesta huolimatta rakastivat puoliskoaan AINA KUOLEMAAN SAAKKA ja haluaisin itsekin toimia samoin. Olen kuitenkin fyysisesti niin heikko etten voi olla katselematta hyvännäköisiä naisia...puhumattakaan ajatusleikistä tai muustakaan. Tilanteen taju vaatii luonteen lujuutta ja sitä minulla tarvittaessa löytyykin. Vaimoni, joka on tässä mielestäni paljon vartija, onneksi ymmärtää asian ja häntä arvostan juuri siksi yli kaiken.
- sad21
Kokemuksella voin sanoa että ihmisen psyyke on sen verran monimutkainen asia, puhumattakaan hormonaalisista toiminnoista että seksiä ja tunteita on hyvin vaikea pitää erillään.
Näin ainakin itsellä kun on tullut noita kokemuksia keräiltyä.
Olin ensimmäisen kerran avoimessa suhteessa joskus vuoden 2000 tienoilla jolloin olin tyttöön niin rakastunut ja koin itseni niin luuseriksi että annoin hänelle vapaat "kädet" kunhan vain pysyisi mun kanssa. Eiitä ei kuitenkaan seurannut mitään hyvää.
Ko. suhteen loputtua ajauduin seksisuhteeseen erään kauniin tytön kanssa ja homma toimi jollain lailla vuoden päivät kasvaen seksistä avoimeksi suhteeksi.
Lopulta homman kannatin oli pelkästään se että seksi toistemme kanssa oli parempaa kuin muiden kanssa, eli nämä muut suhteet alkoivat menettää järkensä.
Erään myöhemmän suhteen loppupäässä kokeiltin tällaista avointa menettelyä yksipuolisena, jolloin mull aoli vapaat "kädet", mutta ei se kyllä oikein toiminut. Tasapaino ei säily jos toinen saa enemmän kuin toinen.
Hän oli minuun niin rakastunut että halusi pitää itsensä koskemattomana mua varten, vähän kuin itse aiemmin.
.....
Summa summarum:
Jos seksi ei toimi, ei toimi suhdekaan. Jos seksiä pitää hakea muualta, niin parisuhdetta ei kannata jatkaa.
Erityistapaus voisi olla ehkä sellainen että puoliso on halvaantunut vyötäröstä alaspäin. Silloin voisi olla ihan ok. käyttää prostituoitujen palveluja, mutta kyllä henkisen yhteyden muodostaminen toisen kanssa olisi silti aika epäreilua.
---
Mutta kuten sanoin. Ei sovi kaikille. Silti ainakin väliaikaisesti voidaan elää multisuhteessakin yhteisymmärryksessä.- suurien kysymyksien edessä
On mielenkiintoista lukea tätä keskustelua. Entinen poikaystäväni lopetti 5-vuotisen suhteemme sanoen, että ei kykene rakastamaan vain minua, vaan haluaa olla nimen omaan rakkaussuhteessa muihinkin naisiin. Oli myös pettänyt (tämän suhteen sääntöjen mukaan). Se kolahti pahasti, koska se tuli niin yllätyksenä eikä yhteisen keskustelun pohjalta. Itse näen itseni ainakin tällä hetkellä ns. vanhan koulun ihmisenä, eli haluan elää parisuhteessa, jossa ei olla tekemisissä ulkopuolisten kanssa. Minulle seksi seuraa keskinäisestä syvällisestä rakkaudesta ja sielunkumppanuudesta. En ole koskaan kokenut tarvetta harrastaa yhden illan juttuja jne random seksiä. Ajattelen myös, että perhettä perustettaessa jakamaton läsnäolo on minulle tärkeää. Vaikka tämä arvoeromme onkin minulle järkytys ja edessä on pitkä toipumisaika ennenkuin muut ihmiset voi kiinnostaa, ymmärrän silti että jotkut haluavat elää näin. Mutta en myöskään suostu tuntemaan huonommuutta siitä, että olisin ns. itsekäs ja omistushaluinen, kun en halua jakaa itseäni enkä kumppaniani. Ymmärrän myös, että kasvuympäristö ja lapsuudessa saadut roolimallit voivat muokata tätä suuntautumista. Itse olen kasvanut sellaisessa ympäristössä, jossa parisuhteet ovat kestäviä. Vanhempieni ystäväpiirissä ei ole erotapauksia. Kaikenlaisia ongelmia toki on varmasti ollut, mutta sitoutuminen on niin voimakasta, että niistä on selvitty. Entinen poikaystäväni puolestaan tuli rikkonaisesta perheestä, jossa oli paljon kitkaa (pahoinpitelyä jne). Lisäksi hänen äitinsä muutti pois kotoa ja tavallaan hylkäsi hänet, kun hän oli 9-vuotias. Mietinkin, onko hän jotenkin riippuvainen naisten huomiosta ja rakkaudesta. Mutta, ihmiset ovat erilaisia ja jokaisen on etsittävä rauha sielulleen omasta elämäntavastaan. On vain niin tärkeää määritellä ne yhteiset säännöt ja mietittävä mikä on itselle oikeasti tärkeää.
"Summa summarum:
Jos seksi ei toimi, ei toimi suhdekaan. Jos seksiä pitää hakea muualta, niin parisuhdetta ei kannata jatkaa."´
Se on vaan helkkarin pskamaista, ettei homma toimi toisinkin päin: seksin toimiminen ei takaa suhteen toimimista.. :( Eikö ole aivan sama, mitä siinä suhteessa haetaan muualta? Eikai seksi nyt niin erityisessä asemassa suhteessa kuitenkaan ole? Aivan samoin näkisin esim. luottamuksen kanssa.
Se onko syy sitten pohjimmiltaan liian korkeissa odotuksissa vai jossain muualla, onkin sitten eri juttu.
- Pelkopeikkoko syynä ?
Minua jäi askarruttamaan avoimen suhteen toteumisessa yksi
meille ihmisille ominainen piirre nimittäin mustasukkaisuus?
Onko kahdenkeskeiset sopimikset seksisuhteista etukäteen riittävä tae
etteikö mustasukkaisuus kärvennä toisen mieltä ?
Kuinka tällaiset tilanteet jos niitä ilmenee käsitellään vai onko mustasukkaisuus
tavallaan eliminoitu pois suhteesta tällä seksuaalisella käyttäytymisellä.
Onko seksaalinen laajeneminen juuri mustasukkaisten ihmisten tapa
käsitellä ongelmaansa kohtaamalla luvan kera pelkonsa ja tavallaan sallimalla
pelkokäyttäytyminen itselle ja toiselle ?
Onko tällainen moniseksuaalinen kontrolli nimenomaan laajemmassa
muodossa konrollikäyttäytymistä?- Hmmm...
Toimivan avoimen suhteen yksi tärkeimmistä ehdoista on sopimus muista suhteista; mikä niissä on sallittua ja mikä ei.
Ihmisillä mustasukkaisuus laukeaa eri asioista ja sopimuksessa rajataan nuo asiat, jolloin molemmat osapuolet voivat luottaa toisiinsa näissä asioissa.
Ja jos jostain syystä mustasukkaisuutta alkaa ilmetä, niin elinehtona on että niistä puhutaan ja selvitetään asia molemmille sopivalla lopputuloksella.
- avoin suhde
Juupa juu, sanoja voi käännellä ja väännellä.
"Yksipuolinen" avoin suhde on samaa kuin pettäminen. Jos suhteen toinen osapuoli päättää jättämisen uhalla (tietoisesti tai tiedostamattomasti) haluta sivusuhteita, hän käytännössä vain oikeuttaa epäeettisen toimintansa. Hyvänä esimerkkinä tämä BB-Marjanna: hän halusi nusautella muitakin miehiä, vaikkei hänen "avoimen suhteen poikaystävänsä" tätä halunnutkaan. Tällainen on kiristystä tai pettämistä Marjannan kohdalta. - Kontrollisuhde
Samalle luottamuksen, kunnioittamisen aidon suhteen perustalle avioelämäkin
ensialkuun rakennetaan Tällaisiin avoimiin suhteisiin pyritään rakentamaan
turvaverkko ettei yhteiselämä kaadu vain pettämiseen. Varmistetaan yhteisellä
kontrollilla seksuaalikäyttäytyminen kuten avioliitossa ,solmitaan ikäänkuin
elämän kestävä yhtenäinen kahden ihmisen välille perustuva luottamuksen
verkosto ja luodaan harha parisuhteen ikuisuudesta ja pysyvyydestä
sopimusten avulla.Mutta kuten hyvin tiedetään se sopimus mikä laaditaan tänään
ei pädekkään enää vuosien,vuosikymmenten saatossa
Kuten ei muillakaan aviopareilla yhtälailla tuulisella paikalla on ihminen
teki mitä hyvänsä seksuaalikontrollisopimuksiaan.
Samankaltaiseen pysyvyyteen tässä pyritään mitä avioliitossakin siis pitämään
suhde kontrollissa, omana kontrolli ja reviirirajat.
Yhtälailla toimiva kuten avioelämäkin kunnes jompikumpi rikkoo yhteistä sopimusta
vaikkapa rakastumalla tulisesti eipä siinä sopimukset ole enää kuin suullista
löpinää.
Avointa suhdetta voi harrastaa aviossa tai missä tahansa suhteessa
sehän on vain kiinni kahdenkeskeisestä sopimuksesta .
Mutta tämä meille niin inhimmillinen omistushalu joka ilmenee juuri kontrollina
toiseen ihmiseen on yhtälailla laajennetussa seksuaalisuudessa mukana .Mustasukkaisuuttahan tässä mielestäni yritetään poistaa
juuri rajaamaalla ja aitaamalla reviirikäyttäytyminen.
Mielestäni tällaiset ovat mitä suuressa määrin kontrollisuhteita.
Samat ihmisten väliset ongelmat ovat kyseessä näissäkin suhteissa kuten kahden ihmisen välisessä
seksuaalisopimisessa Ulkoistetuissa suhteissa myös kamppaillaan ns.kontrollivapaudesta oikeudesta
toisiin miehiin /naisiin seksuaalisessa mielessä sopimusten avulla. Mutta taasen saako muihin
osapuoliin kiintyä ja viettää aikaansa toisen luona jne.vaikeuttavat suhteen laatua, mustasukkaisuus ,omistushalu näyttelee joka reviirissä suurta
osaa.
Vaikka ihminen pyrkii rakentamaan systeemeitä turvaverkostoja ympärilleen ovat suhteet niissä yhtä haavoittuvaisia mitä elämän yleensä? - ............
Näin nuorena henkilönä voisin todeta oman mielipiteeni. Eli jos on tarvettä käydä vieraissa niin silloin on yhdessä väärän ihmisen kanssa. Olen kokeillut avoimia suhteita, mutta en enää suostuisi sellaiseen. Tietysti monet miehet käy vieraissa ja jos haluaa jatkaa suhdetta se pitää hyväksyä tai sitten hakea ero.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Jos yhdistät nimikirjaimet
Jos yhdistät sinun ja kaivattusi ensimmäisten nimien alkukirjaimet mitkä nimikirjaimet tulee? Sinun ensin ja sitten häne1076904- 954431
Mies vinkkinä sulle
Jos pyytäisit kahville tai ihan mihin vaan, niin lähtisin varmasti välittämättä muista483806Kyllä se taitaa olla nyt näin
Minusta tuntuu et joku lyö nyt kapuloita rattaisiin että meidän välit menisi lopullisesti. Sinä halusit että tämä menee483502- 513498
- 1883445
Odotan että sanot
Sitten siinä että haluaisit vielä jutella kahdestaan kanssani ja sitten kerrot hellästi että sinulla on ollut vaikea san242949- 672654
- 462491
- 131854