Kuinka kauan sitä pitää odottaa että vaimo kiinnostuisi taas seksistä?
Olen mielestäni kiltti mies ja olen kaikin tavoin yrittänyt ja miettinyt miten seksielämämme palaisi, mutta en keksi enää mitään ratkaisua. Tuntuu että vaimo on kadottanut halunsa seksiin enkä mielestäni ole tehnyt mitään sellaista mikä siihen olisi johtanut, en vaadi/ruikuta seksiä ja siihen kutsuin vielä silloin joskus tavalla josta hän piti. Viime kerrasta on kauan. Vaimo sanoo minua ihanaksi aviomieheksi mutta seksiä ei ole. Joskus on asiasta hieman puhuttu ja hän tietää että haluaisin sitä useinkin. Lähinnä hän masentuu kun tietää että näin on. Eroaminenkin on hankalaa sillä pelkään että hän ei sitä kestä. Intohimo on suhteesta kadonnut jos sitä on nyt ollutkaan, arki sujuu hyvin. Itse olen sen verran tunteikas että kaipaisin sitä ihanaa rakastumisen tunnetta.
Jos joku ehdottaa että "puhukaa asiasta", niin ei se onnistu, aiheuttaa vain lisää masentumista eikä ainakaan paranna tilannetta. Ja ne jotka täällä valittavat kun eivät saa kuin 1-2 kertaa viikossa/kuukaudessa voivat olla vastaamatta tähän. Eikä "meillä on seksi hyvää ja sitä on usein"-pariskuntien vastaukset kauheasti lohduta.
Ajattelin että jostain etsisin itselleni rakastajattaren joka on vastaavassa tilanteessa, sillä haluaisin tunteellista, intohimoista, rakkaudellistakin seksiä. Mistäköhän sellaisen löytäisi?
Onko enää vaihtoehtoja?
Olen mielestäni kiltti mies ja olen kaikin tavoin yrittänyt ja miettinyt miten seksielämämme palaisi, mutta en keksi enää mitään ratkaisua. Tuntuu että vaimo on kadottanut halunsa seksiin enkä mielestäni ole tehnyt mitään sellaista mikä siihen olisi johtanut, en vaadi/ruikuta seksiä ja siihen kutsuin vielä silloin joskus tavalla josta hän piti. Viime kerrasta on kauan. Vaimo sanoo minua ihanaksi aviomieheksi mutta seksiä ei ole. Joskus on asiasta hieman puhuttu ja hän tietää että haluaisin sitä useinkin. Lähinnä hän masentuu kun tietää että näin on. Eroaminenkin on hankalaa sillä pelkään että hän ei sitä kestä. Intohimo on suhteesta kadonnut jos sitä on nyt ollutkaan, arki sujuu hyvin. Itse olen sen verran tunteikas että kaipaisin sitä ihanaa rakastumisen tunnetta.
Jos joku ehdottaa että "puhukaa asiasta", niin ei se onnistu, aiheuttaa vain lisää masentumista eikä ainakaan paranna tilannetta. Ja ne jotka täällä valittavat kun eivät saa kuin 1-2 kertaa viikossa/kuukaudessa voivat olla vastaamatta tähän. Eikä "meillä on seksi hyvää ja sitä on usein"-pariskuntien vastaukset kauheasti lohduta.
Ajattelin että jostain etsisin itselleni rakastajattaren joka on vastaavassa tilanteessa, sillä haluaisin tunteellista, intohimoista, rakkaudellistakin seksiä. Mistäköhän sellaisen löytäisi?
Onko enää vaihtoehtoja?
Vastaukset 57
Vanhimmat
Minulla on vähän sama ongelma kuin vaimollasi; rakastan miestäni ja meillä on hyvä olla yhdessä mutta seksi ei vain kiinnosta kuin ani harvoin, keskimäärin kerran pari kuukaudessa ja kyllä se on silloin ihanaa...
Meillä on ongelma ratkaistu (kai) niin, että harrastamme sänkypuuhia joka tapauksessa jos miehellä tekee mieli koska ei se minullekaan vastenmielista ole muttei kiinnostavaakaan. Meillä on niin pitkä ja hyvä suhde takana, että tällainenkin seksikuvio onnistuu.
En osaa sanoa mikä olisi apua tai mitä tehdä. Vaimosi varmasti kärsii itsekin. Onnistuisiko teillä kokeilla jonkun mittaista ajanjaksoa, jolloin seksiä ei ajateltaisi ollenkaan eikä mitään siihen liittyvää vain mukavaa yhdessä oloa.
Seksittömyyden rajaa ei ole, eikä kai mahdollisuuksienkaan. Minä olen odottanut muistaakseni kerran vuoden tai pari. Jälkeenpäin ajatellen olisi pitänyt häippästä aikoja sitten. Meidän tapauksessa kaikki on kiinni siitä, olenko minä aloitteellinen. Minusta olisi paljon kiinnostavampaa, jos mies tekisi joskus aloitteen. Olisi suorastaan mielenkiintoista olla haluttu. Olen kuitenkin ajatellut ruveta aloitteelliseksi muilla rintamilla olematta siltikään eroamassa. Jos vaimosi on masentunut, voisitko yrittää ehdottaa hänelle hienovaraisesti jonkinlaista hoitoa? t. Liian pitkämielinen nainen
eeten ole ainoa. Vaikka en kenellekkään tälläistä tilannetta haluaisi. oli kuin viestisi olisi ollut minun kirjoittama. Vaimoni haluaa vaan nykyään pelkkää läheisyyttä. Tänään viimeksi mietin, että jos ei olisi avioliittoa, lasta ja velkoja yhdessä, niin varmman lähtisin jo etsimään seksiä muualta.
Puhuttu on ja se auttaa aina hetkeksi, mutta kun siitäkään ei halua jankata, ettei loukkaisi liikaa koska en halua tilannetta jossa vaimo joutuu antaa velvollisuudesta ei oikeen tuo velvollisuusseksikään kiinnoista. Vituttaa vaan aika ankarasti, eikä tiedä mitä tekis.
jos rahkeita riittää, mutta älä valita, nyt, äläkä sitten. Omaa tyhmyyttäsi on tilanne nyt, samoin sitten.
Kukaan ei tuollaista miestä halua, munaton, selkärangaton, järjetön. Taidat itse kuvitella olevasi hyväkin saalis?
molemmille, ja hankit itsellesi rakastajattaren, mieluummin varatun naisen.
"Eroaminenkin on hankalaa sillä pelkään että hän ei sitä kestä. Intohimo on suhteesta kadonnut jos sitä on nyt ollutkaan, arki sujuu hyvin. Itse olen sen verran tunteikas että kaipaisin sitä ihanaa rakastumisen tunnetta."
Luulitko, että avioliitossa ollaan koko ajan rakastuneita?
Vai on eroaminen hankalaa. Et siis rakasta enää vaimoasi, koska haluat erota.
Ehkä avioliitostanne puuttuu hellyys. Naiset haluavat mieheltä hellyyttä, mikä ei johda seksiin. Jos sellaista hellyyttä ei liitossa ole, niin naisen seksihalut katoavat.
Taidat olla oikeasssa ja hyvä että sanoit suoraan.
Pidän suorasta puheesta.
Rakastan vaimoani mutta en voi elää ilman seksiäkään. Onko ero seksin puutteen takia oikein? Musta ei.
Hellyys (tai siis sen puute) voi olla syy, mutta en ole siitä varma. Olen sitäkin miettinyt, oikeastaan sitä ei ole alusta alkaen ollutkaan, joten tilanne ei ole siinä mielessä muuttunut.
Voihan se olla että olen munaton jota ei kukaan halua kuten yksi kirjoittaja sanoi ... en kuvittele itsestäni mitään, tiedoksi vaan. On ilmeisesti väärin olla kiltti ja tyytyä tilanteeseen?
Kiitoksia kaikille vastauksista!
enää kanssasi olla seksissä?
Toiset naiset on hyvin vanhanaikaisa heillä on hyvä kotikasvatus.Olet pilannut ilmeisesti itsesi? Oletteko jo eronneet?
Jospa vaimollasi on tekopenis hän salaa sillä rakastelee itseään ja ei sinua tarvii enää?
On näköjään muitakin odottelijoita kuin minun mieheni. Hänkin odottaa että haluni palaisivat. En ymmärrä sitä odottelutaktiikka. Jäättekin odottamaan. Pitäisi toimia. Luulen että vaimosi kyllä haluaisi seksiäkin mutta ei pysty siihen sun kanssa, teiltä puuttuu henkinen läheisyys. Sen saavuttaa nimenomaan sillä hellyydellä (sellaisella mikä osoittaa rakkauden). Pidemmässä suhteessa se on tärkein pohja siihen että nainen haluaa seksiä sinun kanssasi. Vaikka sanot että teillä ei ole ehkä koskaan ollut sellaista niin alussahan on muuta jännitystä ja uutuuden viehätystä.
Nyt sinun pitää todellakin heittää omat estosi nurkkaan ja näyttää aidosti vaimollesi miten paljon hänestä välität ja rakastat. Pitää uskaltaa sanoa nämä asiat ja katso häntä silmiin. Katso häntä silmiin niin että siitä voi lukea miten paljon häntä haluat. Tiedän että monille miehille on vaikeata olla huomaavainen mutta yritä kuitenkin huomata asioita niin paljon kuin mahdollista. Ja on tärkeätä päästä puhumaan rehellisesti kaikista asioista, ilman pelkoa että toinen loukkaantuu. Itselläni on paljon kokemusta siitä että en voi puhua jostain mua vaivaavasta asiasta suoraan koska mieheni loukkantui heti...Ja jos olen saanut jotenkin sanottua niin hän kuuntelee kyllä mutta hän ei kuitenkaan ymmärrä mikä se ongelma olikaan, eli asiat jatkuu samaan malliin. Siitä johtuen en pääse yli vanhoista pettymyksistä, vihasta ja turhautuneisuudesta. Ja naisella on pitkä tunnemuisti, jos hän ei koe tulevansa täysin ymmärretyksi hän ei pääse "parantumaan", ei voi unohtaa. Minulla ainakin tämä vaikuttaa suoraan siihen että en halua seksiä mieheni kanssa, jopa kosketus tuntuu pahalta.
Kunpa voisin jotenkin auttaa sinua ja hukuttaa hellyyteen....
Meillä ei toimi kommunikointi. Olen vuosia sanonut miehelleni joistain asioista, joiden pitäisi muuttua. "Joo joo, myöhemmin" on vastaus. Eikä mikään ole muuttunut. Seksi oli ainoa asia, joka jotenkin toimi liitossamme. Lopulta ei toiminut sekään. Minua ei vain huvita enää "puurtaa" vielä seksiäkin. Eli ts. en enää jaksa olla kiltti ja tyytyä tilanteeseen, jossa tunnen antavani kaikkeni saamatta itse mitään. Sanonpa tämän sinulle - meillä kaikilla on vain yksi elämä elettävänä. Ellei se tyydytä, niin sitä on kehitettävä tyydyttävämpään suuntaan. Sinulla on kaksi vaihtoehtoa. Joko eroat heti tai alat viettää seksielämääsi toisaalla - ja eroat myöhemmin.
Vaimosi vaistoaa, että ajattelet hänestä näin ja ketä silloin seksi kiinnostaisi, ei nainen mikään kone ole! Vaimosi ansaitsee paremman miehen, ero on teille paras ratkaisu!
Väärin on itse pedata tilanne tähän jamaan, ja sitten ruikuttaa siitä kuin keskenkasvuinen.
Toi oli maailman huonoin tekosyy, ettei hellyyttä ole milloinkaan ollut, joten tilanne ei ole muuttunut. = alusta asti olet idiootti ollut, ja nyt koitat kaataa vastuun puolisosi harteille.
Sinä olet tilanteen munannut, joten SINUN VELVOLLISUUTESI on korjata se puolisosi kanssa, ei eroaminen ole kuin ongelman peittelyä.
Olen nainen, enkä todellakaan kaipaa koko ajan hellyyttä, joka ei johda seksiin. Kaipaan omaa reviiriä. Välillä haluaisin seksiä ilman mitään pitkiä esileikkejä ja hellyyttä. Mies taas pitää pitkistä esileikeistä. Minulla lisääntyisivät halut, jos välillä jätettäisiin liiallinen läheisyys pois ja mentäisiin suoraan asiaan.
klikkaa nimimerkkiäni, niin näet selityksen galleria -sivultani. Huomaa myös testi, joka löytyy linkit -kohdasta. Se kannattaa ehkä teettää miehelläsi. Ja itselläsi myös.
Teillä voi olla iso ero pistemäärissä, kuten myös minulla ja vaimollani on (36 pisteen ero). Mitä isompi ero pistemäärissä niin sen suurempia kommunikointiongelmia esiintyy, luulisin.
Minä olin ennen juuri tuollainen vaimo, seksi ei juurikaan kiinnostanut vaikka miehessäni ei mitään vikaa ollutkaan, hän on huomaavainen ja hellä ja vielä komeakin. Tuntui vain, että mun naisellisuus oli hukkunut äitiyteen ja jatkuvaan arkielämän pyörittämiseen ja olin niin kyllästynyt siihen kaikkeen.
Kohtasin kesällä ravintolassa aamuyön tunteina aivan ihanan miehen, jonka sanat saivat minut tuntemaan itseni ensi kertaa vuosiin haluttavaksi naiseksi. Välillämme ei tapahtunut mitään muuta kuin tuo keskustelu, olimme molemmat perheellisiä ja halusimme olla uskollisia puolisoillemme. En itsekään ymmärrä miksi tuo mies ja hänen sanansa saivat minun lukkoni aukeamaan, ensimmäistä kertaa vuosiin tunsin itseni viehättäväksi naiseksi enkä vain äidiksi. Siitä lähtien olen halunnut seksiä mieheni kanssa melkeinpä jokaikinen päivä, tunnen oloni todella seksikkääksi ja seksielämämme on kokenut aivan valtavan muutoksen. Tuskin maltamme odottaa, että lapsemme käy yöunille ja pääsemme uppoutumaan toisiimme...
Olen itse ajatellut näin jälkeenpäin, etten juuri koskaan kuullut mieheni suusta sanoja, kuinka haluttava tai kaunis hänen mielestään olen. Hän jotenkin oletti minun tietävän sen, kun oli niin sanonut joskus vuosia sitten. Mutta nyt hän sanoo sen ääneen ja minusta tuntuu hyvältä kun hän edelleen haluaa minua. Tietysti tämä toimii vastavuoroisesti, kehun häntä seksikkääksi ja hyvännäköiseksi, lähettelemme päivällä härnääviä tekstiviestejä toisillemme. Tämä syksy on ollut aivan ihanaa aikaa, olen vasta nyt tajunnut miten ihanaa seksi on!
häntä.Kaikki eivät vain anna anteeksi.
Eihän tota kukaan usko että UKKOS on oppinut puhumaan, tai että sinä olisit muuttunut jonkun ravintola illan jälkeen kuin taikaiskusta
Siis nainen voi todellakin muuttua ihan hetkessä ja pelkän yhden viattoman kohtaamisen aikana pihtarista nautiskelijaksi. Saman olen minä kokenut. Ja se osoittaa muuten sen, että miehessä ei välttämättä ole vikaa, vaan naisen korvien välissä (anteeksi vain, naiset).
Alkuperäiselle kirjoittajalle täydet sympatiani. Kun minä "pihtasin", eniten ahdisti miehen kömpelöt, liian läpinäkyvät lähestymisyritykset. Toivoin, että hän olisi vain heittänyt minut selälleni ja alkanut hommiin, turhia kyselemättä. Mutta miten vaikeaa omista toiveista olikaan hänelle suoraan kertoa.. Onni on, että sain omat lukkoni avattua.
Seksuaalinen haluttomuus naisella liittyy usein itsetuntoon. Tottakai toisen osapuolen toiminta on myös oleellista.
Naisena olemisen vaikeus liittyy rooliin äitinä ja vaimona ja omiin ja puolison odotuksiin eri tilanteissa.
Tunnistan naisena kaikki eri olomuodot pihtarista nautiskelijaan. Jos yhdessäolo miehen kanssa muuttuu liian "veljelliseksi" tai oma ulkomuoto esim. tuntee itsensä liian lihavaksi voi ratkaisevasti vaikuttaa seksielämään.
Haluttomuus parisuhteessa on yleensäkin molempien ongelma. Harvoin syytä on vain toisessa. Mieheni entisen liiton ongelma oli seksin vähyys. Seksin määrä ei kuitenkaan miehelleni tällä hetkellä ole ratkaisevaa yhdessäolon kannalta. Seksin määrä tai puute on kovin suhteellista. Nuorempana se hallitsee enemmän tunteita mutta ajan mittaan sen merkitys vähenee. Aina kumman tahansa kokemana seksivaikeudet on suhdetta vaarantava asia.
Anyways, seksi on ihanaa, lisää.. Oma mies on paras!
Tämä oli ehdottomasti paras vastaus! Kiitos siitä!
Osuit asian ytimeen todellakin. Mutta en osaa tätä solmua ratkaista ... vikaa on todellakin varmasti molemmissa, sen myönnän.
Uskaltaako naiselle sanoa ulkomuodosta?
Seksin puute on akuutti ongelma, se kalvaa pahasti, varsinkin kun sitä on ollut elämän aikana suhteellisen vähän ja siksi jokainen kuukausi ilman sitä saa tuntemaan että elämä menee hukkaan vaikka tiedän että se ei ole tärkein asia suhteessa. Lisäksi normaalia suuremmalla vietillä varustettuna puute haittaa normaalia elämää... enkä saa sitäkään aivoistani purettua pois. Järki ja tunne eivät nyt toimi yhdessä tässäkään asiassa.
Älä mene sanomaan hänelle ainakaan tässä tilanteessa ulkoisiin seikkoihin liittyvistä vajaavuuksista.
Mitähän ne mahtaisivat ollakaan, jos oma mies avaisi sanaisen arkkunsa.. En halua edes tietää! :D
(Voit sinä toki avautua täällä, jos siltä tuntuu.)
Seksin puute on järkyttävä ongelma. Muistan omasta menneisyydestä suhteen, jossa mies piti sitä ihan normaalina, että arki-iltaisin rojahdetaan sänkyyn puolikuolleena ja aletaan kuorsata n. minuutin kuluttua.
Makasin monesti tämän vierellä halut hyrräten, yritin saada hereille ja kiihottaa. Mutta ei. Oli järkyttävä tunne tajuta tulleensa torjutuksi.
Keskustelimme asiasta sen käytyä liian akuutiksi, ja mies oli lähinnä hämmästynyt kokemastani puutteesta. Hän ei ollut tarkoittanut sitä torjunnaksi, vaan yksinkertaisesti toisti samaa kaavaa, kuin edellisessä elämässäänkin.
Erosimme ns. muista syistä, mutta jälkikäteen ajateltuna tuo kokemani puute ja jatkuva torjunta alkoivat nakertaa suhdettamme pala palalta. Jos mies olisi ollut viriili rakastaja, olisin kestänyt nekin viat, joiden takia hänet jätin.
Toivottavasti tästä sai jotain irti.. Ei tuo tunne ole outo naisillekaan.
eihän se seksi oo hyvänen aika sitä että toinen henkilö on itsetyydytysväline. Jos niin on, niin ei oo kumma että sitä ei saa. Yleensäkin ajatus että "rakoo on saatava" haiskahtaa nykyajan kuluttajayhteiskunnan poikimalta hedonismiltä. Ja "pitää mennä polvilleen ja silti rako on kii"... Ongelma on jossain muualla. Sekä naisella että miehellä voi olla seksittömiä jaksoja ja niihin voi löytyä selitys muualtakin kuin siitä että "siinä toisessa osapuolessa on vika".
Seksi on ja toimii kun oivaltaa sen merkityksen. Mies etsiköön naisen tarpeita ja nainen miehensä, sit se toimii silloin kun sen aika on. Molemmat ovat toisiaan varten, eikä itseään varten.
Jokaisen seksuaalisuus on erilainen voimakas tai heikko, ja vaihtelee elämänkaaren mukaan. Olen nauttinut seksistä paljonkin, ollessani rakastunut. Ensimmäisen suhde hiipui n. kuudessa vuodessa koska en pystynyt enää nauttimaan seksistä lainkaan. Mies oli ihan mukava mutta ihan ärsytti se vonkaaminen ja suutelu muuttui vastenmieliseksi.
Eron jälkeen rakastuin uudestaan ja seksi tuntui entistä paremmalta. Sain ensimmäiset orgasmini miehen kanssa. Avioiduin ja sain kaksi lasta. Taas libido sammui enkä kestänyt miehen tunkeilua ja haukkumista kun en syttynyt millään.
Tästä viisastuneena olen elänyt jo 13 vuotta ilman parisuhdeseksiä. (yhden yön juttuja en harrasta lainkaan) Olen helpottunut ja onnellinen. Nukun suuressa sängyssäni rauhassa, ei tarvitse pelätä miehen ilmestymistä huoneeseen ja kopeloivia käsiä. Saan nukkua makeasti rauhassa. Joskus harvoin näen seksuaalisen unen, laukean voimakkaammin kuin hereillä edes voi. Olen tyytyväinen. En kiusaa ketään "pihtaamisella". Ongelmat ovat poistuneet.
Miten ois pikku piristys?
Tässä muutamia ehdotuksia saada rutiiniin ja olematonkin seksielämä heräämään:
1. Hae rautakaupasta ns. kiinnitysliinoja (tai aikuisten lelukaupasta oikeat) ranne ja nilkkakahleet. Sido nainen sänkyyn ja kiusaa orgasmeilla niin kauan kun anelee sua yhtymään.
2. Kirjoita unelmailtasi käsikirjoitukseksi ja anna se joululahjaksi ja näytelkää osat repliikkeineen ja eleineen ja ilmeineen. Harjoitus tekee mestarin ja kohta alkaa jo improvisointi sujua.
3. Sopikaa kolmannesta pyörästä. Olisiko toinen mies tai nainen houkutus?
4. Sopikaa uuden yhteisen harrastuksen hankkimisesta. Esim. KamaSutran asentojen harjoittelu ja opettelu.
5. Kerro että työkaverin muija yritti iskeä ja viittä vaille ettet menny suoraan sänkyyn... haluat kuitenkin olla uskollinen jne. jne. mutta panettaa nyt niin vietävästi.
6. Huumoria vaan peliin. Anna palaa vaikka toinen ei heti olekaan mukana. Jos ei pillua anna, niin kysypä toisia reikiä. Kyllä se B-rappukin on ihan hyvä. Suusta nyt puhumattakaan.
7. Lue ahkerasti esim. seksitarinoita ja kerro lempikohtaukset kumppanillesi. OIh, jos tämmöistä olisi meilläkin. Kuunteles nyt kun tämäkin saa vaimonsa laukeamaan 10 kertaa illassa. Annas kun mäkin yritän :)
8. Paketoi itsesi joululahjaksi ja laita korttiin teksti että sänkyhirmu. Ole suloinen ja hellyyttävä. Kunnes olette sängyssä.. sitten hyökkää hirmuisesti.
Iloista harjoittelua
Tulihan sieltä Suomen sivistyneeltä kansalta oikein jokin konkreettinenkin neuvo tälle elämän murjomalle veljellemme !Kiitos ;) Oli ilahduttavaa lukea kaikki positiiviset viestit - mieshän kyselee neuvoja ihan tosissaan !!! Ei kaikki ihmiset ole niin leväperäisiä, että kun jokin ongelma tulee eteen niin heti haetaan kapakasta tai jostain muualta uusi heila! Eihän ne ongelmat muuksi muutu uuden kanssa, jos ei ole sinut itsensä kanssa! Kuinka paljon onkaan tarinoita sekä miehistä että naisista, jotka tositavat toistamasta päästyään samoja keskenkasvuisen virheitään joka ainoassa "viidessä" liitossaan !!! Ei ero ole mikään ratkaisu - joskus/usein se on myös ns. vastuun pakoilua. Jos jotakuta rakastaa, se on myötä- ja vastamäessä - ei kukaan järkevä ihminen luulekaan että liitto olisi koko ajan jotakin rakastumisen huumaa ja ruusuilla tanssimista. Noudata hyvä mies noita edellisiä hyviä vinkkejä - viettele vaimosi uudestaan - se kyllä onnistuu, jos maltat siirtää painopisteen halusta rakkauden ja läheisyyden suuntaan - se tulee uudestaan se intohimokin... Tsemppiä ;)
Toi on niin "helppo" heitto!!! Jotkut ei sitte enää koskaan syty, kun kerran on liekki sammunu!!!
Minullakin on kiltti, huomaavainen ja erittäin hyvä mies. Ongelma onkin se, hän on liian kiltti.
Aluksi tietenkin tuntuu ihanalta, että mies on kiltti ja lempeä - ja toki tiedän järjellä ajatellessani, että kiltti ja moitteeton mies on parasta mitä nainen voi saada ja toivoa - mutta myöhemmin kuitenkin alkaa tuntua, että intohimoiseen suhteeseen tarvitaan myös miehistä itsevarmuutta ja temperamenttia.
Tiedän, että minulla on käynyt tuuri saadessani niin ihanan mieheni kuin omani on, mutta en voi sille mitään, että hän minulle enemmänkin sydänystävä ja elämänkumppani kuin seksikumppani - en vain tunne häntä kohtaan seksuaalista vetoa.
Olen onneksi kynennyt puhumaan tästä aiheesta miehelleni, ja hän ymmärtää minua. Hän on myös tajunnut, ettei hänen aina tarvitse olla niin äärimmäisen kiltti, vaan että hän voi myös suuttua kun suututtaa ja pitää kiinni omista mielipiteistään. Ei se ole suurta muutosta tilanteeseen tuonut, mutta on hetkiäkin, kun mieheni tuntuu Mieheltä ja haluan häntä. Se vain vaatii sitä, että hän vaikuttaa maskuliiniselta Mieheltä eikä tossulta.
Kuten joku sanoikin, on parempi jos mies vain ottaa ohjakset käsiinsä ja toimii itsevarmasti, ei vonkaamalla. Sitä minäkin toivoisin; että miehessäni olisi temperamenttia ja että hän ottaisi minut eikä vain odottelisi että annan säälistä - sitä päivää kun ei tule. Toinen tärkeä asia on se, että mieheni saa minut tuntemaan itseni himoituksi. Ei se tuota tulosta, jos hän ei tee mitään edistääkseen seksielämäämme tai vain vonkaa - hänen pitäisi näyttää se "miehen himo" ja ottaa sitä seksiä.
No, näin minä tunnen. Mutta sekin on varmaa, että joissain tapauksissa ongelmana on se hellyyden puute - ei monikaan nainen halua seksiä, ellei koe itseään rakastetuksi muidenkin kuin alapääavujensa vuoksi. Niissä suhteissa taas, joissa on liikaakin nössöttelyä, voisi se rajumpi toiminta purra.
Minä olen sitä mieltä, että sinun kannattaisi testata, miten vaikuttaisi vaimoosi, jos vain lopettaisit sen kiltteilyn ja nöyristelyn. Se ei tietenkään tarkoita sitä, että sinun tulisi alkaa rentuksi ja olla ilkeä vaimollesi - ei, vaan että olisit jämpti ja voimakas mies.
...oikeassa olet tässä asiassa kyllä ! Tuntuu, että samalla kun miehet on jotenkin totaalisesti "hukassa" siinä millaisia me naiset haluttais niiden olevan, niin kyllä se myös on antanut miehillekin mahdollisuuksia olla ihan sitä mitä ovat.... nyt myös naisilla on lupa todeta lakonisesti, että "toinen tykkää isästä ja toinen pojasta " - eli makunsa kullakin. Jos haluaa pomotella miestään - hyvä niin - siinä on vaan sitten otettava vinkumatta koko "nössö" paketti! Mutta kyllä minä luulen, että suurin osa naisista ainakin näitten sänkypuuhien alueella edelleen odottaa, että mies on se karju joka kaataa sänkyyn... Vai olenko hakoteillä? Muutenhan me halutaan kaikin puolin tasa-arvoista ja kohteliasta huomiota. Mistä miehekäs mies joka arvostaa naistaan,kunnioittaa mutta silti vie eikä vikise...? Hups... tais mennä nyt haaveilun puolelle. Mutta näin.
monilla ole enää jäljelläkään!! Miksi ei kukaan nainen koskaan selitä miehille mistä on kyse?? On siis niin vaikea juttu!! Auttais tosissaan tuhansia miehiä, jos joku nainen tosissaan selittäis mitä pitäis tehdä/mikä on mennyt pieleen???
Viet vaimosi makuuhuoneeseen ja näytät kuka on mies!
Sitä jokainen nainen viime kädessä haluaa ja sitä hän ei koskaan sano ääneen, ettei vaikuttaisi tahdottomalta.
Pelasta suhteesi olemalla mies !
Nimenomaan:
määrätietoinen, suoraryhtinen, mies-mies vetää naisen polvet veteläksi!
Virittelyksi sopii muuten erityisen tulinen pusu vaikka ennen töihin lähtöä, niin että nainen jää posket punaisena miettimään, että mitä tapahtui ;)
vanhan miehen.
miehen neuvo, nainen ei koskaan vastaisi näin!"!"!
...neuvoa.
aika jännä että aihe olikin näin suosittu.
Hyviä ja onnettomia ehdotuksiakin tullut.
Kokemuksen perusteella "ole mies ja ota kiihkeästi vaimosi" tyyppinen lähestymistapa ei toimi. Itse olisin tosiaan enemmän spontaanin seksin kannalla aina, mutta vaimo ei ikinä ole ollut.
Voihan se olla että ero on paras ratkaisu ja että olen nössö, mutta kuulostaa epäreilulta erota vain seksin takia, vaimo ainakin väittää että olen hyvä mies ja piti seksistä paljon silloin kun sitä vielä oli. Tunnen vastuuta tästä suhteesta ja rakastan vaimoani enkä syytä häntä tästä mitenkään.
Stressi voi olla syynä tietysti.
Luulisin että tuo hellyyden luominen voisi olla paras ratkaisu. Ja stressin vähentäminen. Ja on tietysti itsessänikin vikaa, en ollenkaan sano niin. Ratkaisun pitää olla kuitenkin oikea tunteisiin perustuva eikä mikään "kikka" tai "piristys".
Tosin täytyy myöntää (vaikka tästä kirpoaa taas muutama säie lisää) että rakastajar tuntuisi tässä vaiheessa parhaalta vaihtoehdolta. Tosin kuka nainen haluaisi "epätoivoisen rakkaussuhteen" varattuun mieheen joka kaipaa alastoman vartalon intohimoista läheisyyttä?
Eikös näitä ole kaikki palstat täynnä?
Mitä on rakkaus?
Tässä olisi eräs linkkivinkki hellyysharjoitteluun:
http://www.sexpo.fi/?hellyysharjoitus
Minusta tuo kuulosti aikoinaan hyvältä, ja se sitten toimikin.. ;)
Mieheni totesi, etta seksia pitaisi saada lisaa. Lisasi viela, etta rakastajatarkin tulisi kysymykseen, jos ei kotoa saa.
Jostain mukaan tuli viela sellainen toteamus, etta han rakastaa minua aina vaan vahemman ja etta hanen rakkautensa minuun on kuihtumassa.
Tasta on jo aikaa ja nyt ei ymmarra miksi olen niin surullinen ja haluton mihinkaan.
Sanoin hanelle, etta siita vaan hankkimaan tyttoystava. Eipa tuohon mitaan vastannut.
Mita te miehet luulette tietavanne naisten seksuaalisuudesta?
"Mitä on rakkaus? "
Rakkaus on ikuista, kohde vaan vaihtuu.
Kanssasi samanlaisessa tilanteessa olevia naisia on vaikka kuinka paljon. Kyllä ne parisuhteen seksihalut voivat loppua ihan yhtä lailla mieheltä kuin naiseltakin, eivätkä kaikki laita suhdetta poikki sen takia.
Se kannattaa myös muistaa, että sivusuhde ei ole rakkaussuhde. Kun "suuret tunteet" tulevat mukaan peliin, se mutkistuu kovasti. Usein ne nimittäin tulevat. Ja usein on kyse ihastumisesta, kun sitä hellyyttä ja seksiä vihdoin saa.
Itse kadun syvästi etten ole luonut sivusuhdetta, pannut halukkaita joita on väkisinkin matkan varrelle osunut ja olen odottanut toivonut että vaimossani ja vaimon
käsityksissä tulisi selvä tuulahdus parempaan. Seksi kuuluu mielestäni suhteeseen , ja mitä pidempikestoinen se on sitä rennommin pitäisi
kaiken tapahtua... mutta ei...
itse en ainakaan alaa mielistelemään enkä kerjamaan jotta antaisi..olen surun viinan hukuttanut ja perheen taloudesta huolehtiessa
itseni laiminlyönyt . Olen päättänyt odottaa vuoden loppuun asti ja sen jälkeen selvästi eri tavalla toimia. Sanaani voi luottaa ja on ollut
suorastaan tyrmistyttävä huomata että ihmiset joilla on yhteisiä lapsia ja yhteinen elämä yks kaks vieraantuvat , ja sen vielä anteeksi antaisin koska kaikki sen oman tilansa tarvitsevat mutta että valtaa ja neuvotteluasemaa vahvistetään seksittömyyttä ja kaiken maailman leperryksiä kertomalla niin ei tuu onnisttumaan.
Olisi kiva kuulla, että mikä tilanne on tällä hetkellä. Ketjun aloituksesta on jo jonkin verran aikaa.Onko mieli muuttunut suuntaan tai toiseen?
Onko teillä lainkaan minkäänlaista seksiä, esim teettekö esim edes käsillänne joskus toisenne tyytyväisiksi?
Onko lainkaan arjen hellyyttä: syliinottoa, suukottelua koskaan? Onko välillänne jo jopa kenties vihaa?
Tietenkään syy ei ole vaimosi, eikä yksin sinun. Ei kukaan kieltäydy tahaallaan ko nautinnosta, jos siitä vaan voi nauttia.
on aavistanut alusta alkaen kunnes on saanut varmuuden niin seksi loppui kuin seinään vain.
En kaipaa seksiin syvällistä yhteyttä tai läheisyyttä tms. Useinkin haluan pitää oman reviirin. Seksiä haluaisin mieluummin useammin ilman pitkiä esileikkejä ja hellyyttä. Toki on hyvä, että parisuhteessa osoitetaan myös rakkautta ja hellyyttä, mutta en itse ainakaan kaipaa jatkuvaa "rapsutusta". Mies on juuri toisenlainen tässä asiassa. Eivät nämä liity aina sukupuoleen. Voi toki olla, että vaimosi kaipaa hellyyttä. Voi myös olla, että hän on väsynyt, stressaantunut, masentunut, ihastunut toiseen...?
Kuin että, Tervetuloa kerhoon! Samassa jamassa ollaan. Muijalta seksihalut menny tyystin, jo vuosia sitten. Yksin saan runkkailla kaiket yöt. Ei tähän tilanteeseen koskaan saa muuta ohjetta, kuin eroamisen.
Mutta mun tilanteessa sekin on aika heikko optio, koska olen jaloistani halvaantunut. Ei sitä seksiä tippuisi enää mistään muualtakaan tällaiselle. Jotenka, aivan sama sitte, vaikka tuhlaan loppuelämäni tässä. Elämä on perseestä. Naiset on sellasia, ei niitä oikeasti kiinnosta muu kuin mammailu! Ne saa lapset ja kodin, niin niitä ei pornoilut enää kiinnosta. Näin se on.
No jos 40 nainen on jo seksiin kyllästynyt niin eipä ihme jo 40 - 50 v mies vaihtaa nuorempaan.
Itse miehenä sama mielessä kun tämä alituinen seksikeskustelu saa vain vaimon "ahdistuneeksi", puhuminen ei siis auta kun vaimo hermostuu... ja kysehän olisi vain 15 minuutista kerran-pari viikossa.. ja kuinka paljon minuuteja viikkoon mahtuukaan... siis 15 min on siitä vain ehkä jotain 0,02% eli ei paljon mitään
Mutta ku ei
ja sitten ääneen päivitellään lehtien ja tv:n juttuja että mitenhän tuokin mies on vaihtanut nuorempaan... saa siinä ihmetellä
joihin ei yleensä saa vastauksia. Itse olen odotellut jo kaksi vuotta, josko se vaimo lämpeäisi, mutta saattaa tosiaan olla niin, että kun 40 menee yli, ei naisen tosiaan enää koskaan tee mieli. Kumma juttu! Mistäköhän johtunee?? Osaako kukaan nainen valaista asiaa?? Muuten kaikki menee ok ja harrastuksetkin pelaa yhteen, mutta sitä yhtä puuttuu. Vaihtamiseen en usko.
Ilman täälläkin oon jo vuosia ollut, kun vaimoa EI kiinnosta. En ole vaihtamaankaan alkanut, kun tiedän, että ei se ketään muutakaan naista kiinnosta.
Sitten jaksavat vinkua ero-osatolla, "kun mies lähti ja jättti.."
Meillä taas aviomiestä ei seksi kiinnosta pätkääkään. En tiedä syytä.
Kaikkeni olen yrittänyt, mutta mikään ei auta.
Todennäköisesti haen eron.
Aiemmissa suhteissa on ollut paljon ja hyvää seksiä, ja sitä todellakin kaipaan.....
että voiko ollla olemassa miehiä joille ei seksi maistu. Luultavasti ko. miehet ihan munattomia. Naisista sen jotenkin vielä voi uskoa. Vai tuntuuko se vaan siltä, kun itelläni on niin tärkeä asia tuo sukupuolivietti. Ja mulla kanssa aikaisemmissa suhteissa rajusti mukavaa seksiä, valitettavasti vain pitäisi saada järkevä kunnollisella ajatusmaailmalla varustettu nainen samaan pakettiin, miksi tuo yhdistelmä niin harvinainen.
yhdistelmä, tääl mie oon...
Mitäs sinä siis haluat vastaukseksi? Jutteleminen avoimesti ei siis auta.
No tee niin kuin haluat eli etsi reikä joka helpottaa.
Ei se välttämättä ole niin kivaa kuin luulet se pettäminen.
Parasta olis kuin eroaisitte jos ei kerran homma toimi.
Itselläni ollut sama tilanne niin että olen ollut se haluton vaimo. Päätin sitten yrittää parantaa parisuhdetta ja oikein paneutua neuvoon "tartu miestä munista, niin sydän seuraa perästä" -tyyliin.
Ja se toimii.
En tiedä mikä vaimoasi vaivaa, se on hänen itsensä selvitettävä syy, miksei halua.
Mut jos et jaksa, niin lähde menemään. Se on parempi kuin pettää vaimoas.
vaan löytää ratkaisu! Se voi olla vaikeaa, ellei peräti mahdotonta, mutta voi sitä silti yrittää. Seksiä varmaan löytyy, mutta pelkkä "pano" ei kiinnosta!!! Voiko tilanteen pelastaa???
v90 hommaa itsellesi tyttöystävä.meillä oli kaksi poikaa alle 5v.pidin sitä vitsinä,mutta
siitä oli huumori kaukana.toiseen huoneeseen asumaan.lama iski, olin ja olen edelleen yrittäjä.seuraavat 6v laman kourissa ovat aikaa
josta en muista mitään.työtä 8 päivää viikossa
no vaimo ja lapset matkusteli ulkomailla,minä
paahdoin töissä.joskus sain,joskus en.hommasin han minä sen tyttöystävän,mutta kun käry kävi
siitä se vasta helvetti aukeni.ei koskaan enää
sanoi vaimo.hauskintahan tässä on se ,että olemme edelleen yhdessä ja tuntuu siltä,että
hän katsoo minua kaipaus silmissään.minä rakastan häntä edelleen.pitäisiköhän kertoa se
hänelle.ei taida kannatta enää.me vanhat äijät
taidamme rakastaa yksinäisyyttä.no jäikö elämä
elämättä,ei vaan eikös tämä juuri ole elämää.sitä
ei voi ennalta järjestää.!!!
En tiedä teistä, mutta itse olen nainen pidemmässä suhteessa jossa sama ongelma. Itselläni on halut kadonneet, ja niitä etsin paraikaa. Pääepäiltynä tällä hetkellä ovat e-pillerit, joita olen syönyt n. vuosi suhteen alun jälkeen. Lopetin pillerit äskettäin, ja halut tuntuvat pikkuhiljaa palailevan.
Jos naisesta välität, et edes mieti syrjähyppyjä. Ne voivat ehkä helpottaa hetkeksi, mutta eivät loputtomiin. Ja vaikkei hän haluakaan keskustella ongelmastanne, niin keskustele väkisin. Eiköhän asia ratkea tavalla tai toisella.
olekkaan intohimoa puolin eikä toisin.. mutta kannattaskos erota jos niin on? eikä mennä pettämään?