Hei, haluaisin erityisesti miehiltä kommentteja mieltäni askarruttavaan asiaan. Onko kukaan törmännyt vastaavaan ongelmaan?
Olemme asuneet avoliitossa vajaat kolme vuotta, ja meno on miehen puolelta ollut koko ajan samanlaista. Eli kotona käydään nukkumassa ja joskus ehkä syömässä, mutta muu aika hengaillaan ties missä...
Miksi mies ei viihdy kotona? Itse vaikka katsoisin mielelläni joskus tv:tä lämpimässä kainalossa, juttelisin niitä näitä tai edes tekisin joskus jotain kotona kahdestaan.
Mutta ei, mies tulee töiden jälkeen kotiin, saattaa syödä teksti-tv:n urheilusivuja samalla katsellen, menee päiväunille ja lähtee taas johonkin. Viikonloppuisin saattaa lähteä iltapäivällä ja tulla aamuyöllä, aamulla tai jopa seuraavana aamupäivänä vasta kotiin. Kaikista oudointa tässä on se, että mies ei juo (absolutisti), eikä petä (tästä olen 100% varma, koska mies on ujo ja nössö ;) ). Kun kysyn mihin menet tai missä olit, on vastaus yleensä jotain tyyliin "ulos" tai "ajelemassa", siis ilmeisesti autolla ympyrää? Ikää on kuitenkin kaverilla jo 26 vuotta, niin luulisi, ettei enää tarvitse p***u-rallia ajella öisin. Kun kysyn, mikset koskaan viihdy kotona, saan vastaukseksi, että "oonhan mä nytkin kotona", "ens viikonloppuna olen kotona" tai "ehkä mulla on AD/HD". Joskus saattaa sanoa, että kotona ei oo mitään tekemistä. Siis mitä, eikä aikuinen ihminen osaa keksiä itselleen mitään tekemistä kotona?
Kaikista parasta tässä on se, että kun se tulee kotiin, se aina vonkaa seksiä, eikä puhu paljon mistään muusta kuin urheilusta tai siitä että haluaa taas seksiä. Muun asian takia se ei kai kotiin tulisikaan...
Väkisinkin tässä alkaa miettimään, että pitäisikö erota ja kenties löytää jotain parempaa tilalle. Mutta mies on tiestysti muuten erittäin asiallinen, hoitaa kotia, lenkittää koiran, kuskaa mua autolla ja on tosiaan niin kunnollinen, että vanhemmat ja isovanhemmat pitävät hänestä erityisen paljon jne. Itse olen tosi huono tekemään päätöksiä, ja kun sinänsä meilläkään ei mikään ole mitenkään älyttömän huonosti. Välillä tämä tilanne vaan väsyttää niin paljon... :( Kun minun vanhemmatkin käyvät kylässä, he aina kysyvät missä mies on, ja aina saan selitellä, että töissä, lätkämatsissa, kaverin töissä tai kahvilla kaverin kanssa jne.
No niin, sainpahan avautua :)
Olemme asuneet avoliitossa vajaat kolme vuotta, ja meno on miehen puolelta ollut koko ajan samanlaista. Eli kotona käydään nukkumassa ja joskus ehkä syömässä, mutta muu aika hengaillaan ties missä...
Miksi mies ei viihdy kotona? Itse vaikka katsoisin mielelläni joskus tv:tä lämpimässä kainalossa, juttelisin niitä näitä tai edes tekisin joskus jotain kotona kahdestaan.
Mutta ei, mies tulee töiden jälkeen kotiin, saattaa syödä teksti-tv:n urheilusivuja samalla katsellen, menee päiväunille ja lähtee taas johonkin. Viikonloppuisin saattaa lähteä iltapäivällä ja tulla aamuyöllä, aamulla tai jopa seuraavana aamupäivänä vasta kotiin. Kaikista oudointa tässä on se, että mies ei juo (absolutisti), eikä petä (tästä olen 100% varma, koska mies on ujo ja nössö ;) ). Kun kysyn mihin menet tai missä olit, on vastaus yleensä jotain tyyliin "ulos" tai "ajelemassa", siis ilmeisesti autolla ympyrää? Ikää on kuitenkin kaverilla jo 26 vuotta, niin luulisi, ettei enää tarvitse p***u-rallia ajella öisin. Kun kysyn, mikset koskaan viihdy kotona, saan vastaukseksi, että "oonhan mä nytkin kotona", "ens viikonloppuna olen kotona" tai "ehkä mulla on AD/HD". Joskus saattaa sanoa, että kotona ei oo mitään tekemistä. Siis mitä, eikä aikuinen ihminen osaa keksiä itselleen mitään tekemistä kotona?
Kaikista parasta tässä on se, että kun se tulee kotiin, se aina vonkaa seksiä, eikä puhu paljon mistään muusta kuin urheilusta tai siitä että haluaa taas seksiä. Muun asian takia se ei kai kotiin tulisikaan...
Väkisinkin tässä alkaa miettimään, että pitäisikö erota ja kenties löytää jotain parempaa tilalle. Mutta mies on tiestysti muuten erittäin asiallinen, hoitaa kotia, lenkittää koiran, kuskaa mua autolla ja on tosiaan niin kunnollinen, että vanhemmat ja isovanhemmat pitävät hänestä erityisen paljon jne. Itse olen tosi huono tekemään päätöksiä, ja kun sinänsä meilläkään ei mikään ole mitenkään älyttömän huonosti. Välillä tämä tilanne vaan väsyttää niin paljon... :( Kun minun vanhemmatkin käyvät kylässä, he aina kysyvät missä mies on, ja aina saan selitellä, että töissä, lätkämatsissa, kaverin töissä tai kahvilla kaverin kanssa jne.
No niin, sainpahan avautua :)
Vastaukset 12
Vanhimmat
Mitä jos ottaisit todesta kaverisi vastaukset. Sillä saattaa oikeasti olla ad/hd. On paljon ihmisiä, jotka ovat kilttejä ja huomaavaisia, mutta joiden täytyy olla koko ajan menossa ja hetken impulssit vievät. Semmoinen on niiden luonne.
Ei mikään vitsi.
sopiva harrastus, vaikka kuntosalilla käynti, jotta sinulla olisi muuta ajateltavaa.
Hämmästyttää ja kummastuttaa miksi ylipäänsä teidän pitää asua yhdessä ? Asumiskustannusten jakamiSEKSI ? Seksin saamiSEKSI?
Kuulostaapa kauhealta tuo teidän suhteenne. Teettekö te koskaan mitään yhdessä....? ja onko teillä rakkautta ollenkaan?! Vaikuttaa tosiaan siltä, että miehesi ei viihdy kotona (tai sinun kanssasi).
Mutta miksi? puhutteko koskaan asioista tai suhteenne tilasta? tuommoista voisi kuvitella olevan, jos ollaan totaalisen kyllästyneitä toisiinsa, eikä viihdytä enää ollenkaan toisen seurassa....
vai painaako miehesi mieltä joku asia, josta hän ei osaa puhua, ja siksi haahuilee ties missä päivät pitkät? jos hän lähtee "ajelemaan", niin oletko koskaan pyytänyt päästä mukaan? jos et, niin ihmettelen....
tuo ADHD on mun mielestä kans ihan varteenotettava asia, siis että miehelläsi voisi olla se. ihan totta.
kummastusta ja ihmetystä herätti tuo kirjoituksesi, siksi näin paljon kysymyksiä:) sanoit myös miestäsi nössöksi. ei kovin kauniisti sanottu....rakastatteko (tai edes tykkäättekö toisistanne)?
ei ole toista naista,ei se katso onko ujo.Hiljasissa vesissä ne kalat ui,sain karvaasti kokea nyt jo ex-ni taholta,kiltti oli ja uskoin.
En kerro siksi että sinulla olis samanlainen mutta minun ex vanno että ei ole ketää,oli kuitenkin ja ollut jo kauan.lOpulta sano että ei välitä minusta enää.
Juu, ensinnäkin, minulla on myös omia harrastuksia, töitä ja opiskelua joskus hyvinkin paljon, ettei avokin kanssa muutenkaan nähdä joka päivä, vaikka samassa osoitteessa asutaan. Eli en kaipaa mitään "hanki harrastus, jotta saat muutaa ajateltavaa" -tyylisiä vastauksia ;)
Toiseksi, vikaa tässä suhteessa on varmaan itsessänikin, kun mies on kyllä toisinaan pyytänyt minua mukaansakin, kun hän lähtee ajelemaan, istumaan yöksi kahville tai vapaaviikonloppuna ajamaan rekkaa toiseen kaupunkiin huvikseen, mutten koskaan ehdi tai jaksa lähteä mukaan (jonka hän tietää itsekin), kun lähes joka aamu on herätys kouluun tai töihin. Hän siis tekee vuorotyötä, ja siksi pystyy elelemään vähän epäsäännöllisemmin. Itselläni on myös kaksi koiraa, joiden takia joudun olemaan enemmän kotona ja elämään ihan tavallista kotielämää ja käymään lenkillä yms. Joskus, siis edes pari kertaa kuukaudessa olisi kiva, kun "parisuhteen" toinen osapuoli osallisuisi ihan tähän arkielämäänkin. Välillä tässä tietysti tuntuu, että ehkä itselläkin on niin paljon muuta kuin parisuhde mielessä, että olisi fiksumpi erota... Ja ehkä jos en enää olisi täysipäiväinen opiskelija, uskaltaisin muuttaakin omilleni. Yhteinen asunto, talous ja koirat ovat varmaankin tällä hetkellä meidän avoliittoa koossapitävät tekijät. Kun olen puhunut miehelle erosta, ja siitä että jos hankkisimme omat asunnot, hän alkaa joko raivoamaan tai itkemään, eikä hän kuulemma ainakaan suostu etsimään itsellensä asuntoa (nykyinen on opiskelija-asunto, johon hän ei työssäkäyvänä voi yksin jäädä asumaan) ja on uhkaillut muuttavansa perässäni uuteen asuntooni vaikka se olisi kuinka pieni yksiö tahansa :/ . Tämä reaktio ei omasta mielestäni vaikuta siltä, mitä ainakaan pettävältä ihmiseltä odottaisi... ja lisäksi se, että hän aina sitten haluaa seksiä heti kotiin tultuaan. En siis edelleenkään usko petämisteoriaan.
Ehkä ongelma onkin vaan yksinkertaisesti se, että meillä ei ole enää mitään yhteistä (silloin 6 vuotta sitten kun aloimme seurustella, meillä oli yhteinen kaveriporukka, joka sittemmin on vähitellen hajonnut joka suuntaan). Toiseksi olin silloin nuori... Nyt olen kohta valmistuva insinööri, ja mies edelleen tekee samoja hanttihommia kuin silloin nuorenakin... Tuntuu että yhteiset puheenaiheetkin ovat kadonneet johonkin. Miestä eivät nykyään kiinnosta mitkään muut ajankohtaisetkaan keskustelunaiheet kuin urheilutulokset.
Niin, ja vielä siihen, että tehdäänkö koskaan mitään yhdessä.. Eipä juurikaan :( Hän ei lähde mukaan, jos lähden kaveriporukkani kanssa johonkin. Ei vaikka joka kerta kysyn häntä mukaan. Samoin minäkään en oikein viihdy hänen kaveriporukassaan, jossa minut aina istutetaan samaan pöytään pinkkeihin liian pieniin toppeihin pukeutuneiden 30-vuotiaiden ikiteinityttöjen kanssa. Ja kun hän ei juo, ei hän myöskään voi koskaan tulla mukaani, jos lähdetään kaveriporukalla baariin. Tosin hän tulee aina sulkemisaikaan baarin oven edestä hakemaan kotiin (ehkä hän pelkää että saattaisin lähteä jonkun muun matkaan?). Hän ei myöskään lähde mukaani lenkille (vaikka tietää että se olisi silloin tällöin todella mieluisa yllätys minulle), mutta pakonomaisesti käy kotona lenkkeilyttämässsä koirat silloin kun minulla on pitkä työpäivä.
Näin sanoiksi muotoiltuna meidän tilanne kuulostaa ihan kauhealta, mutta itse jotenkin välillä toivoisin, että voisimme jatkaa yhdessä. Mies jopa joskus välillä puhuu lapsista, ja väittää muuttuvansa kotona viihtyväksi, jos saisimme joskus lapsia (tätä minä en kyllä usko ollenkaan). Toisaalta pelkään juuri sitä, että mikään ei muutu, enkä osaa lähteä tästä suhteestä ja löydän itseni viisikymppisenä vielä tästä samasta tilanteesta... :/
Oli ja on hauska lukea kuinka erilaisia näkökulmia teillä muilla onkaan tähän tilanteeseen, kiitos että jaksoitte lukea ja vastata :)
Ja tämän kaiken kun olisit kertonut heti alussa...niin olisit saanut paljon vähemmän vastauksia;)
Se on iso riski parisuhteelle, jos ei nähdä koskaan. Se on tyypillistä, että alkaa tuntua ettei ole mitään yhteistä. Kannattaisi mainita miehelle siitä, että sinä olisit valmis lähtemään suhteesta nimenomaan siitä syystä, että te elätte kumpikin täysin omaa elämäänne ja sinusta tuntuu ettei teillä ole enää mitään yhteistä. Mies voisi vielä yrittää kohentaa tilannetta, jos haluaisi.
Vaikka toinen itkisi tai uhkailisi, ei se ole syy jatkaa huonoa parisuhdetta. Sitten se vasta sattuukin, kun on eletty 20 vuotta intohimotonta ja tylsää suhdetta, on lapset, koirat ja omaisuutta ja niistä täytyy tapella.
joo meillä on aivan sama juttu. ollaan oltu myös 3 vuotta yhes ja koko ajan meillä on samaa rataa menty. kotona ei viihdy vaikka mitä sitten tekis. musta tuntuu että koti on hotelli ja voi tulla ja mennä niinku ite tykkää. mä oon aivan loppu tilanteeseen ja mietin juuri josko olis parempi erota.... Meillä voi mennä parikin päivää ennen kuin tulee edes käymään kotona. Mä saan myös aina keksiä kaikille missä mun mun mies on kun en kehtaa sanoa että en oikeesti tiedä missä se on milloinkin.
Miksi alun perin muutitte yhteen? Ajauduitte yhteen, kun miehesi löysi jonkun, jonka kanssa uskalsi alkaa suhteeseen ja sinä otit miehesi, että olisi joku, jonka kanssa leikkiä kotia? Mainintasi siitä, ettei mies löytäisi ketään muuta, antaa sellaisen kuvan, että mies on sinun kanssasi vain olosuhteiden pakosta, ei rakkaudesta. Saitko silloin mieheltäsi huomiota, oliko hän kiinnostunut sinun jutuistasi ja tekemisistäsi? Viihdyittekö silloin yhdessä ja teitte asioita yhdessä?
Ja noin ylipäänsä; rakastatko miestäsi tai rakastaako hän sinua? Rakkauteen kuuluu, että haluaa tehdä kumppaninsa onnelliseksi, mitä avosi ei näytä haluavan (tai sitten hänellä on tosi paha ongelma, kun ei pysty tuon parempaan). Samoin haluaa viettää aikaa toisen kanssa ja tykkää tehdä asioita yhdessä (tietenkin välillä myös olla ystäviensäkin kanssa).
Oma elämä on tietenkin hyvä olla kummallakin parisuhteessa, mutta jos toinen haluaa viettää vapaa-aikansa pääasiassa muiden ihmisten seurassa, niin suhde kovin hääppöiseltä vaikuta. Onko tämä ensimmäinen parisuhteesi? Olet varmaan tosi nuori. Kannustan sinua olemaan tyytymättä moiseen. Pidä pieni tauko ja mieti kaikessa rauhassa mitä rakkaus sinulle merkitsee ja mitä hyvään parisuhteeseen kuuluu. On aivan eri asia elää yhdessä rakastamansa ihmisen kanssa, kuin elellä yksinolemisen pelon, sosiaalisen paineen tms. takia jonkun välttävän tyypin kanssa. Kunnollisuus on kunnollisuutta, mutta ei minusta hääppöinen peruste elää jonkun kanssa...
pettää... anteeks vaa, jätä koko mies
Siis ensin kysyn, oletko aivan täysjärkinen nainen? Se kyllä ei voi olla mahdollista sillä jos olette normaali pariskunta yhteistä elämää rakentamassa se ei mene noin! Mies elää "yksin" ja sinä ilmeisesti toimit kodin huoltajana. Paras oli tuo "mies ei petä" on ujo ja nössö, hohhoijaa sanon minä. Oletko perskärpäsenä mukana niillä yöllisillä reissuilla vai? Suora vastaus kysymykseesi on: hän ei viihdy kotona siksi lähtee muualle oli sitten minne hyvänsä. Lähtisin saman tien tollasesta suhteesta, sillä eihän tuo lopulta ole kahden rakastavan ihmisen suhde vaan yhden miehen joka ei ole vielä kasvanut aikuiseksi. Tee nyt hyvä ihminen päätös pikaisesti tai pian huomaat olevasi 50v. ja vieläkin samassa tilanteessa.
Niin...Heti nousee haloo,jos mies käy jossain,kuten kavereitaan moikkamassa...Miksi herää hirvee haloo,jos mies käy jossain kavereittensa kanssa,tms...Ajelemassa,jne...Hyväksykää että miehet ovat miehiä saatana!On teillä naisillakin omat juttunne helvetti.Haluatteko miehen,joka on jokin saatanan nössö,joka kyhjöttää keittiön nurkassa ja odottaa että annatte käskyn mitä tehdä saatana???Sekö on sitten tosi mies?Ja vitut.Antakaa äijille ilmaa hengittää.Mitä tuohon eroamiseen tulee,niin tee sille miehelle palvelus ja häivy.