Elikkäs tuossa oikeastaan tulikin jo kysymys. Olemme seurustelleet tämän ihanan miehen kanssa jo kolmisen kuukautta ja viimeisen kuukauden olemme käytännössä asuneet yhdessä. Mies puhuu jatkuvasti yhteisestä tulevaisuudesta ja sanoo rakastavansa minua. Mutta milloin on toivoa tavata miehen lähipiiriä???
Milloin mies esittelee
ystävilleen/perheelleen??
16940
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
kahden viikon päästä.
kun teline on pamahtanut paksuksi
Ei kai se niin vaikeaa voi olla.
esittelemään. Ehkä se viel oottelee ja kattoo tuleeko jutusta mitään. Porukoille esitteleminen on aika iso juttu ja sit ei tehä ku vasta silloin ku tietää varmaks, että haluaa toisen kanssa olla ja uskoo jutun toimivan.
Ystäviä ei pahemmin ole ja vanhempien kanssa on niin huonot välit, että tuskin heitä edes kiinnosta mitä ja missä teen. Ja muita sukulaisia ei ole.
kuukaus. Varmaan puolisen vuotta seurustelua näyttää jo suunnan. Sen jälkeen voi morsianta esitellä avoimesti mummolle ja sukulaisille. Siinä vaiheessa alkaa jo olla jo pysyvyyttä ilmassa sen verran että uskaltaa esitellä vanhemmille tyttöystävänä.
Mä vein exäni tapaamaan perhettäni kahden viikon päästä tutustumisesta ja se siitä viikon päästä mut omalle perheelleen. Kummassakaan tapauksessa minä en painostanut, hän ei painostanut, se vain meni niin. Mulla tietty on nyt hyvinkin rajallinen tieto tästä kun ei ole kuin muutama oikeaksi suhteeksi luokiteltavaa ehtinyt olemaan mutta viimeistään parin kuukauden sisällä on aina esitelty.
en esittele kumppania vanhemmilleni ennen ku uskallan sanoo rakastuneeni. Se tulee sit luonnostaan eteen, ku aika koittaa.
esitellään monesti nykyiset nais-/tyttöystävät entisten nimillä, kun vaihtuu nii usein, ni ei kaikki pysy perässä.
Noh, isä ja äiti on aika hyvin vielä toistaseksi selvillä.
Tarkotin lähinnä muita tuttavia ja sukulaisia, jotkei niin aina muista.
Noin mäkin sen ajattelen. Riippuu silti paljon monista asioista, miten kauan siihen menee. Jonkin verran tarvii jo tuntee toista ja hiukan olla selvillä miten varmaa on et tulevaisuus jatkuu yhdessä.
Mä olen ollut nykyisen poikaystävän kanssa kaksi vuotta, enkä ole vienyt häntä kotiini. Sinne on pitkä matka ja tuskin hän viihtyisi, pilaisi vain minunkin viikonloppuni, kun harvoin pääsen käymään. En ole tavannut hänen vanhempiaan tai muuta perhettään, enkä haluakaan ennen kuin on ihan pakko. En tiedä tietävätkö he olemassaolostani. Jos joskus tulen raskaaksi tai muutetaan yhteen, niin kai sitten on pakko. Kavereita tietysti väkisinkin tapaa, kun emme me suhdettamme mitenkään piilottele.
En minäkään mitään sellasia "kattellaan nyt mitä tästä tulee"-juttuja oo kotiin vieny eikä ne oo vieny mua mutta mun kokemukset tuosta on tosiaan vähän rajalliset. Ei meidän suhde exän kanssa muutenkaan tainnut lähteä liikkeelle ihan tavanomaisesti... :)
Nämähän on sellaisia asioita että pääasia on kunhan pariskunta itse on tilanteeseen tyytyväinen. En minäkään väkisin ketään kotiini veis mutta jos ei pitkänkään ajan jälkeen osoita mitään mielenkiintoa tutustua mun perheeseen, niin kyllä sekin tuntuis mun mielestä aika pahalta. Perhe on kuitenkin iso osa mun elämää ja mä toivoisin että mun kumppani tulis myös toimeen mun perheen kanssa.
Itsekin tosin asun kaukana perheestäni joten tapaamisen järjesteäminen ei aina ole ihan helppoa mutta kyläillään puolin ja toisin perheeni kanssa silti niin usein kuin mahdollista.
menee oma aikansa, mutta omat kaveripiirit on hyvä olla.
Jos kaikki on niin sairaan ihanasti..
Perhe nähdään ku nähdään, ei siitä mitään numeroa pidä tehdä.
Mitä omalle kohdalle tulee niin tuntuu hölmöltä "viedä näytille" ja sitten saa odottaa sitä tuomiota =)..