Valtran ulosoton

mut yks ero vallussa on muihin merkkeihin....vinkkejä ongelmiin löytyy aina..mm täältä keskustelupalstoilta...toisin kuin ns tuontikoneisiin joiden myyntimäärät suomessa ovat murto-osia kotimaisen rinnalla..

näin se menee kirjoitti:

mut yks ero vallussa on muihin merkkeihin....vinkkejä ongelmiin löytyy aina..mm täältä keskustelupalstoilta...toisin kuin ns tuontikoneisiin joiden myyntimäärät suomessa ovat murto-osia kotimaisen rinnalla..

Lue lisää

Nää Mezzot on niitä suomen suosituimpia traktoreita juurikin niiden hyvyyden ja suomeen sopivuuden vuoksi. Vaikka ulkomaan merkki voisi olla hiukan halvempikin, niin moni ostaa mezzon sen kokonaisedullisuuden ja monikäyttöisyyden vuoksi.

Mezzossa on muihin merkkeihin verrattuna erittäin hiljainen ergocab ohjaamo, siis todellinen tasalattiaohjaamo. Myös metsäajo onnistuu mezzolla suuremmin varustelematta. Ohjaamossa on kaksiosainen takaikkuna, molemmat ikkunat aukeavat reilusti.

Vaihteisto näissä on edelleen, 17 vuoden jälkeenkin alansa huippua. Konstailematon suunnanvaihto helppokäyttöisellä kolmenkepin järjestelmällä, ei siis ole mikään epäluotettava MF:n advanse. Lisävarusteena saa turbiinin ja moniportaisen Deltapowershiftin. Deltapowershiftillä vaihdat vedon katkeamatta, se on planeettarakenteinen ja huoltovapaa.

Nostolaite näissä on aivan omaa luokkaansa. On voimaa ja tarkkuus erinomainen, kiitos Autocontrol B:n.

Mezzon erinomaisen soveltuvuuden moninaiseen maatalouskäyttöön takaa erinomainen 45/55 painojakauma. Raskaiden nostolaitesovitteisten työkoneiden käyttö onnistuu helposti ilman lisäpainotusta. Traktorin vetokyky on myös omaa luokkaansa painojakauman ansiosta, katsokaas, etupyörät kun eivät kauho tyhjää. Painojakauman ja lyhyen akselivälin ansiosta traktorille saadaan nelivedoksi aivan ainutlaatuinen ketteryys.

Ei siis ole ihme että mezzoja löytyy lähes joka tilalta.

näin se menee kirjoitti:

Nää Mezzot on niitä suomen suosituimpia traktoreita juurikin niiden hyvyyden ja suomeen sopivuuden vuoksi. Vaikka ulkomaan merkki voisi olla hiukan halvempikin, niin moni ostaa mezzon sen kokonaisedullisuuden ja monikäyttöisyyden vuoksi.

Mezzossa on muihin merkkeihin verrattuna erittäin hiljainen ergocab ohjaamo, siis todellinen tasalattiaohjaamo. Myös metsäajo onnistuu mezzolla suuremmin varustelematta. Ohjaamossa on kaksiosainen takaikkuna, molemmat ikkunat aukeavat reilusti.

Vaihteisto näissä on edelleen, 17 vuoden jälkeenkin alansa huippua. Konstailematon suunnanvaihto helppokäyttöisellä kolmenkepin järjestelmällä, ei siis ole mikään epäluotettava MF:n advanse. Lisävarusteena saa turbiinin ja moniportaisen Deltapowershiftin. Deltapowershiftillä vaihdat vedon katkeamatta, se on planeettarakenteinen ja huoltovapaa.

Nostolaite näissä on aivan omaa luokkaansa. On voimaa ja tarkkuus erinomainen, kiitos Autocontrol B:n.

Mezzon erinomaisen soveltuvuuden moninaiseen maatalouskäyttöön takaa erinomainen 45/55 painojakauma. Raskaiden nostolaitesovitteisten työkoneiden käyttö onnistuu helposti ilman lisäpainotusta. Traktorin vetokyky on myös omaa luokkaansa painojakauman ansiosta, katsokaas, etupyörät kun eivät kauho tyhjää. Painojakauman ja lyhyen akselivälin ansiosta traktorille saadaan nelivedoksi aivan ainutlaatuinen ketteryys.

Ei siis ole ihme että mezzoja löytyy lähes joka tilalta.

Lue lisää

On valitettavaa, että Valtra aikoo lopettaa näiden huippumallien valmistamisen vielä tämän vuoden aikana.

Saattaahan toki olla, että pitävät muutaman kuukauden tauon, ja aloittavat valmistuksen keväällä uudelleen kovan kysynnän vuoksi.

Mezzolle kun ei oikein kunnon seuraajaa ole olemassa.

näin se menee kirjoitti:

Nää Mezzot on niitä suomen suosituimpia traktoreita juurikin niiden hyvyyden ja suomeen sopivuuden vuoksi. Vaikka ulkomaan merkki voisi olla hiukan halvempikin, niin moni ostaa mezzon sen kokonaisedullisuuden ja monikäyttöisyyden vuoksi.

Mezzossa on muihin merkkeihin verrattuna erittäin hiljainen ergocab ohjaamo, siis todellinen tasalattiaohjaamo. Myös metsäajo onnistuu mezzolla suuremmin varustelematta. Ohjaamossa on kaksiosainen takaikkuna, molemmat ikkunat aukeavat reilusti.

Vaihteisto näissä on edelleen, 17 vuoden jälkeenkin alansa huippua. Konstailematon suunnanvaihto helppokäyttöisellä kolmenkepin järjestelmällä, ei siis ole mikään epäluotettava MF:n advanse. Lisävarusteena saa turbiinin ja moniportaisen Deltapowershiftin. Deltapowershiftillä vaihdat vedon katkeamatta, se on planeettarakenteinen ja huoltovapaa.

Nostolaite näissä on aivan omaa luokkaansa. On voimaa ja tarkkuus erinomainen, kiitos Autocontrol B:n.

Mezzon erinomaisen soveltuvuuden moninaiseen maatalouskäyttöön takaa erinomainen 45/55 painojakauma. Raskaiden nostolaitesovitteisten työkoneiden käyttö onnistuu helposti ilman lisäpainotusta. Traktorin vetokyky on myös omaa luokkaansa painojakauman ansiosta, katsokaas, etupyörät kun eivät kauho tyhjää. Painojakauman ja lyhyen akselivälin ansiosta traktorille saadaan nelivedoksi aivan ainutlaatuinen ketteryys.

Ei siis ole ihme että mezzoja löytyy lähes joka tilalta.

Lue lisää

Lisäksi täytyy tuoda vielä esiin Mezzon hyvä hydrauliikka.

Suurtehopumpun tuotto on 73 litraa minuutissa, ja paine 190 bar. Tästä seuraa suuri hydrauliikan nettoteho, lähes 20 kilowattia.

Venttiililohkojen hallinta on markkinoilla olevista ratkaisuista tarkin ja tunnokkain. Venttiileitä on vakiona kaksi kaksitoimista, lisävarusteena saa jopa neljä kaksitoimista ja virtauksensäädön hydraulimoottorikäyttöä varten.

tuotannon päättyminen kirjoitti:

On valitettavaa, että Valtra aikoo lopettaa näiden huippumallien valmistamisen vielä tämän vuoden aikana.

Saattaahan toki olla, että pitävät muutaman kuukauden tauon, ja aloittavat valmistuksen keväällä uudelleen kovan kysynnän vuoksi.

Mezzolle kun ei oikein kunnon seuraajaa ole olemassa.

Lue lisää

Ite ainakin uskon että Valtra aloittaa uudelleen Mezzo ja Hitech mallien valmistuksen. Voi tosin mennä jonkin aikaa.

Eipä noista N-sarjan koneista ole näiden seuraajaksi maatalouskäytössä. Ovat lähinnä maantietraktoreita ja lumiurakoijien lumenlykkyy- ja lastauskoneita.

Rungottomana koneena Ännä on heikko, onhan niitä useita katkennutkin. Siis ne menevät rungosta poikki samoin kuin C-sarjaiset.

...missäs kohi sen vaijerin alapiä tarkalleen ottaen sit on??

pestyä kirjoitti:

...missäs kohi sen vaijerin alapiä tarkalleen ottaen sit on??

Eipä siellä perässä mita vaijereita ole kuin tuo voa. Siinä oikealla puolella, koukunlaukasijan lähellä.

Helpossa paikassa sulattaa vaikkapa kuumailmapuhaltimella, sitten hiukan ohutta ölyä juotat kuoren väliin.

Vinkkinä: siinä varpin päässä on sellainen pikalukko, joten jos vaijeri jäätää vaikkapa jossain erämaassa, voi vaijerin irrottaa ja pistää ulosoton päälle sieltä ulkoa käsin.

koukuntangon vieressä kirjoitti:

Eipä siellä perässä mita vaijereita ole kuin tuo voa. Siinä oikealla puolella, koukunlaukasijan lähellä.

Helpossa paikassa sulattaa vaikkapa kuumailmapuhaltimella, sitten hiukan ohutta ölyä juotat kuoren väliin.

Vinkkinä: siinä varpin päässä on sellainen pikalukko, joten jos vaijeri jäätää vaikkapa jossain erämaassa, voi vaijerin irrottaa ja pistää ulosoton päälle sieltä ulkoa käsin.

Lue lisää

Huomaa, että tässäkin on pieni ja tärkeä yksityikohta jonka Valmetin insinööri on ottanut huomioon arktista käyttöä ajatellen.

Monesti linkoamisen jälkeen, kun perä on ollut kuuma ja sulattanut lunta vaijeriin, se jäätyy. Tällöin VOAn käyttö onnistuu ulkopuolisesti, pikalukko avaamalla. Kilpailevissa merkeissä tällaista ei ole osattu ottaa huomioon, vaan hallintalaite sijaitsee monasti ohjaamon alla, näkymättömissä.

ja arktiset olot kirjoitti:

Huomaa, että tässäkin on pieni ja tärkeä yksityikohta jonka Valmetin insinööri on ottanut huomioon arktista käyttöä ajatellen.

Monesti linkoamisen jälkeen, kun perä on ollut kuuma ja sulattanut lunta vaijeriin, se jäätyy. Tällöin VOAn käyttö onnistuu ulkopuolisesti, pikalukko avaamalla. Kilpailevissa merkeissä tällaista ei ole osattu ottaa huomioon, vaan hallintalaite sijaitsee monasti ohjaamon alla, näkymättömissä.

Lue lisää

osaa! Itsellä ollut saksalais valmisteisia koneita 20 vuotta, ajettu lumitöitä, tiekuljetuksia, kalkinlevitintä ja metsäajoa. Koskaan ei ole ollut jäätymisongelmia kuin vetokoukussa. Se onkin sitten ollut vanhemmissa koneissa suomalaista tekoa.

Joten kyllä suomalainen insinööri osaa!

Finski legoingenjöör kirjoitti:

osaa! Itsellä ollut saksalais valmisteisia koneita 20 vuotta, ajettu lumitöitä, tiekuljetuksia, kalkinlevitintä ja metsäajoa. Koskaan ei ole ollut jäätymisongelmia kuin vetokoukussa. Se onkin sitten ollut vanhemmissa koneissa suomalaista tekoa.

Joten kyllä suomalainen insinööri osaa!

Lue lisää

Sinunkin esimerkissä tulee todennetuksi miten huono vaihtoehto ulkomaan merkki on arktiseen suomeen. Se on vaikeaa rakentaa toimivaa vetokoukkua erilliseksi komponentiksi.

Toisin on Valmeteissa. Vetokoukku on tehtaalla suunniteltu olennaiseksi osaksi traktoria. Kaikki lähtee vaihteisto ja peräkotelon muotoilusta. Pohjoismainen vetokoukku Valmetissa ei vie maavaraa, sen toiminta on varmaa pakkasellakin, ei ole jumiutuvia mekanismeja. Lisäksi kärrin kytkentää helpottaa nerokas mekanismi, joka tuo vetokoukkua taakkepäin koukkua laskettaessa.

Asiat eivät ole näin niissä ulkomaisissa koneissa joihin on suomessa asennettu Ylön teleskooppikoukut. Eikä siitä koukun toimimattomuudesta voi oikein ylöäkään syyttää, syylliset löytyvät sieltä Mannheimista, Neussista ja Markdoberdorfista.

huono suomeen kirjoitti:

Sinunkin esimerkissä tulee todennetuksi miten huono vaihtoehto ulkomaan merkki on arktiseen suomeen. Se on vaikeaa rakentaa toimivaa vetokoukkua erilliseksi komponentiksi.

Toisin on Valmeteissa. Vetokoukku on tehtaalla suunniteltu olennaiseksi osaksi traktoria. Kaikki lähtee vaihteisto ja peräkotelon muotoilusta. Pohjoismainen vetokoukku Valmetissa ei vie maavaraa, sen toiminta on varmaa pakkasellakin, ei ole jumiutuvia mekanismeja. Lisäksi kärrin kytkentää helpottaa nerokas mekanismi, joka tuo vetokoukkua taakkepäin koukkua laskettaessa.

Asiat eivät ole näin niissä ulkomaisissa koneissa joihin on suomessa asennettu Ylön teleskooppikoukut. Eikä siitä koukun toimimattomuudesta voi oikein ylöäkään syyttää, syylliset löytyvät sieltä Mannheimista, Neussista ja Markdoberdorfista.

Lue lisää

mutta noissa 2 uusimmassa on hydraulinen koukku, siis laukaisua myöten, tullut jo tehtaalta asti, ja ne toimii jopa suomen talvessa. Vaan ei toimi suomalaiset viritykset.

Muuten, noissa noneissa ei ole ainuttakaan vaijeria ;-) eivät jäädy, eivätkä kesällä tukkeennu hiesupölystä.

tuottaa pettymys, kirjoitti:

mutta noissa 2 uusimmassa on hydraulinen koukku, siis laukaisua myöten, tullut jo tehtaalta asti, ja ne toimii jopa suomen talvessa. Vaan ei toimi suomalaiset viritykset.

Muuten, noissa noneissa ei ole ainuttakaan vaijeria ;-) eivät jäädy, eivätkä kesällä tukkeennu hiesupölystä.

Lue lisää

Miten ihmeessä sinne Valmetiin sellaisia vaijeriviritelmiä on tehty?? Kehtaavat vielä kehua, että "passaa mennä mettähänki"!

tuottaa pettymys, kirjoitti:

mutta noissa 2 uusimmassa on hydraulinen koukku, siis laukaisua myöten, tullut jo tehtaalta asti, ja ne toimii jopa suomen talvessa. Vaan ei toimi suomalaiset viritykset.

Muuten, noissa noneissa ei ole ainuttakaan vaijeria ;-) eivät jäädy, eivätkä kesällä tukkeennu hiesupölystä.

Lue lisää

Niin. Se vetokoukkumekanismihan on hankala saada ulkomaan koneessa toimivaksi, kun se peräkotelon malli on mikä on. Eipä siihen saa sopimaan kuin semmosen teleskooppimallin, suunnitteli sen sitten Saksan tai Suomen insinööri.

Eli konetta ei ole suunniteltu vetokoukkukäyttöä varten. Voidaan todeta että kakasta ei saa konvehtia.

Kylläpä ulkomaan koneisa on paljon enemmän vaijerikäyttöjä kuin Valtrassa. Esim. NH:n surullisen kuuluisa kytkinvaijeri, epätarkat ja tunnottomat hydr. lohkojen käytöt vaijerein, ulosotonkäyttö. Siis käsittämätöntä että laitetaan lohkojen käyttö vaijereilla, myös MF:ssä ja Casessa. Caseissa vaijereita piisalle asti, joissain jopa nostolaitteen hallinta vaijerivälitteinen. Ja ne vaijerikäytöt ovat alimitoitettuja arktisiin oloihin

Toisin on Valtrassa. A-sarjalaisissa ei ole muita vaijereita kuin kaasuvaijeri, erittäin luotettavaa ja toimintavarmaa mekaanista tekniikkaa. Isoissa malleissa VOA-hallinta ja Classiceissa käsijarru. Ja todettakoon, että tuo VOA-vaijeri on reilusti ylimitoitettu, rispaantumisongelmaa ei tule. Eikä sinne kuoren väliin sitä vettäkään helpolla saa menemään, kaapelin pää kun on nerokkaasti alaspäin.

Juxu kirjoitti:

Miten ihmeessä sinne Valmetiin sellaisia vaijeriviritelmiä on tehty?? Kehtaavat vielä kehua, että "passaa mennä mettähänki"!

No eip Valmetissa ole vaijerikäyttöä kuin käsijarrulle ja tuolle VOAlle. Ja kummatkin käyttölaitteet ovat reilusti ylimitoitetut, näiden kanssa ei ole ongelmia. Kuten vaikkapa Casen käsijarruissa tai NH:n kytkimenkäytössä,,, saattaa mennä hulluna seinääpäin... Ja läpi renkien aitan!

Vaijerikäytöt ovat sellaisessa paikassa, ettei metsäajo tuota ongelmia. En nyt ala sitä rakennetta sinulle rautalangasta vääntämään, vaan katsoppas seuraavan kerran traktoriliikkeessä kyseistä asiaa niin valkenee.

Käytännössä Valmet on ainoa traktori, joka sopii sellaisenaan metsäajoon. Pohja on tasainen, ei roikkuvia letkuja, johtoja, VAIJEREITA. Ohjaamo on kunnollinen metsäkäyttöä varten, reilusti aukenevat takaikkunat, avara tasalattiaohjaamo. Painojakauma ihanteellinen metsäajoa varten, suuret pyörät joiden ansiosta etenemiskyky omaa luokkaansa, ja se tärkein: teräksinen polttoainesäiliö integroituna välirunkoon.

Myös Valmetin hydrauliikka on omiaan kourakuormainkäyttöön. A-sarjan suurtehohydrauliikalla isokin nosturi liikkuu reippaasti. Isoissa malleissa tuotto on jo vakionakin erikoisen hyvä, yli 70 L/min. Tämä yhdistettynä 190 bar paineeseen ja helppokäyttöiseen ulkopuoliseen hydrauliikkaan takaavat puutavarakuormaimen liukkaan liikehdinnän.

vaijerikäyttöjä kirjoitti:

No eip Valmetissa ole vaijerikäyttöä kuin käsijarrulle ja tuolle VOAlle. Ja kummatkin käyttölaitteet ovat reilusti ylimitoitetut, näiden kanssa ei ole ongelmia. Kuten vaikkapa Casen käsijarruissa tai NH:n kytkimenkäytössä,,, saattaa mennä hulluna seinääpäin... Ja läpi renkien aitan!

Vaijerikäytöt ovat sellaisessa paikassa, ettei metsäajo tuota ongelmia. En nyt ala sitä rakennetta sinulle rautalangasta vääntämään, vaan katsoppas seuraavan kerran traktoriliikkeessä kyseistä asiaa niin valkenee.

Käytännössä Valmet on ainoa traktori, joka sopii sellaisenaan metsäajoon. Pohja on tasainen, ei roikkuvia letkuja, johtoja, VAIJEREITA. Ohjaamo on kunnollinen metsäkäyttöä varten, reilusti aukenevat takaikkunat, avara tasalattiaohjaamo. Painojakauma ihanteellinen metsäajoa varten, suuret pyörät joiden ansiosta etenemiskyky omaa luokkaansa, ja se tärkein: teräksinen polttoainesäiliö integroituna välirunkoon.

Myös Valmetin hydrauliikka on omiaan kourakuormainkäyttöön. A-sarjan suurtehohydrauliikalla isokin nosturi liikkuu reippaasti. Isoissa malleissa tuotto on jo vakionakin erikoisen hyvä, yli 70 L/min. Tämä yhdistettynä 190 bar paineeseen ja helppokäyttöiseen ulkopuoliseen hydrauliikkaan takaavat puutavarakuormaimen liukkaan liikehdinnän.

Lue lisää

jos luulet, etten ole tehnyt vertailuja. Ja valintani oli metsäkärryn eteen CaseIH 885. Monet Valmet-miehen jäljet on käyty perkaamassa..

Juxu kirjoitti:

jos luulet, etten ole tehnyt vertailuja. Ja valintani oli metsäkärryn eteen CaseIH 885. Monet Valmet-miehen jäljet on käyty perkaamassa..

Engelsmanni sasella metsään..? Tarvii olla aikas kovat panssarointijutskat. Ja koukun alla maavara, hmmm... kolkytviis senttiä.

Olisit ny ostanu vaikka 705 Valmetin, jos metässä joutuu ajaa. On vakiona kunnon metsäohjaamo, iso hydepumppu, lyhyt akseliväli, tasapainoinen rakenne ja reipas maavara.

Sasella 30 sentin maavaralla joutuu kiikuttelemaan joka kannon päässä.

sase885 kirjoitti:

Engelsmanni sasella metsään..? Tarvii olla aikas kovat panssarointijutskat. Ja koukun alla maavara, hmmm... kolkytviis senttiä.

Olisit ny ostanu vaikka 705 Valmetin, jos metässä joutuu ajaa. On vakiona kunnon metsäohjaamo, iso hydepumppu, lyhyt akseliväli, tasapainoinen rakenne ja reipas maavara.

Sasella 30 sentin maavaralla joutuu kiikuttelemaan joka kannon päässä.

Lue lisää

Muuten menettelisi 705:nen metsässä, mutta ei se mahdu sinne isoine kajuuttoineen, ja ainuttakaan kertaa ei ole tarvinnut notkean Casen kanssa alustaa varoa. Eikä ole panssaria. Kärryn aisan saranakohta on ensimmäinen, mistä tilttaa, mikä sekin on suoraan kaksipalkkirungon päässä..

Juxu kirjoitti:

Muuten menettelisi 705:nen metsässä, mutta ei se mahdu sinne isoine kajuuttoineen, ja ainuttakaan kertaa ei ole tarvinnut notkean Casen kanssa alustaa varoa. Eikä ole panssaria. Kärryn aisan saranakohta on ensimmäinen, mistä tilttaa, mikä sekin on suoraan kaksipalkkirungon päässä..

Lue lisää

7745 turbo zetkulla, lisää jalkatilaa sai taakse kätevästi ja kuormain runkoon. Perässä oli vetävä 12 tonninen kärry ja pohjassa ei ollut panssarointeja. Kun on 100% lukot joka akselilla ja ketjut joka nurkassa sekä maavaraa puolisenmetriä oli meno mukavaa. Sitten ajelin 9245 ZTS:llä joka oli kans hyvä, mut vaati jo panssaroinnin. Nyt on ajokoneena peura, jossa on täys panssari, ja koukku on tiputettu veks. Ei oo ikävä valmetteja tullut, ja olen saanut ajaa senkin ajan, minkä valmettimiehet on vaihdelleet voimanotton akseleita, sylinteriputkia ja paikkailleet peltirunkoa......

Juxu kirjoitti:

Muuten menettelisi 705:nen metsässä, mutta ei se mahdu sinne isoine kajuuttoineen, ja ainuttakaan kertaa ei ole tarvinnut notkean Casen kanssa alustaa varoa. Eikä ole panssaria. Kärryn aisan saranakohta on ensimmäinen, mistä tilttaa, mikä sekin on suoraan kaksipalkkirungon päässä..

Lue lisää

Joo se on muutes hyvä mettäraksa se 705 mut pilattu kauheen leveellä ohjaamolla.

Mulla on ollu kymmenisen vuotta tuo 865 ja se on hyvä. On kertakaikkiaa ketterä kone metässä, ja ohjaamo ei kolhi puita. Ja on se suurteho hydraaliikka, ei tarvii kierroksii kuormamen kanssa ku noin tonnin.

Mitää panssarointei ei oo ollu, eikä mitään vahinkoo oo sattunu. Eikä oo tervinnu mitää putkiremonttei, voimanottoremonttei tai runkoremonttei tehä. Ainii, takaikkuna meni kerran rikki.

muoto kirjoitti:

Niin. Se vetokoukkumekanismihan on hankala saada ulkomaan koneessa toimivaksi, kun se peräkotelon malli on mikä on. Eipä siihen saa sopimaan kuin semmosen teleskooppimallin, suunnitteli sen sitten Saksan tai Suomen insinööri.

Eli konetta ei ole suunniteltu vetokoukkukäyttöä varten. Voidaan todeta että kakasta ei saa konvehtia.

Kylläpä ulkomaan koneisa on paljon enemmän vaijerikäyttöjä kuin Valtrassa. Esim. NH:n surullisen kuuluisa kytkinvaijeri, epätarkat ja tunnottomat hydr. lohkojen käytöt vaijerein, ulosotonkäyttö. Siis käsittämätöntä että laitetaan lohkojen käyttö vaijereilla, myös MF:ssä ja Casessa. Caseissa vaijereita piisalle asti, joissain jopa nostolaitteen hallinta vaijerivälitteinen. Ja ne vaijerikäytöt ovat alimitoitettuja arktisiin oloihin

Toisin on Valtrassa. A-sarjalaisissa ei ole muita vaijereita kuin kaasuvaijeri, erittäin luotettavaa ja toimintavarmaa mekaanista tekniikkaa. Isoissa malleissa VOA-hallinta ja Classiceissa käsijarru. Ja todettakoon, että tuo VOA-vaijeri on reilusti ylimitoitettu, rispaantumisongelmaa ei tule. Eikä sinne kuoren väliin sitä vettäkään helpolla saa menemään, kaapelin pää kun on nerokkaasti alaspäin.

Lue lisää

kävin tossa vasta valtran kopissa istumassa ja polkasin kytkinpoljinta niin sieltähän nurmikko alta paistoi että silleen vielä suomessa 2000 tuhatta luvulla onko muuten muissa merkeissä kopin lattiassa läpivienti reikiä kysyn vaan

helv---i kirjoitti:

kävin tossa vasta valtran kopissa istumassa ja polkasin kytkinpoljinta niin sieltähän nurmikko alta paistoi että silleen vielä suomessa 2000 tuhatta luvulla onko muuten muissa merkeissä kopin lattiassa läpivienti reikiä kysyn vaan

Lue lisää

Enpä tiä kuin kauan ku se vaihtoi vaihteistonki Valtran boxista ZF:ään

helv---i kirjoitti:

kävin tossa vasta valtran kopissa istumassa ja polkasin kytkinpoljinta niin sieltähän nurmikko alta paistoi että silleen vielä suomessa 2000 tuhatta luvulla onko muuten muissa merkeissä kopin lattiassa läpivienti reikiä kysyn vaan

Lue lisää

mut en tiä kuin kauan, ku se vaihtoi jo Valran vaihdelaatikonki ZF:n boxiin

helv---i kirjoitti:

kävin tossa vasta valtran kopissa istumassa ja polkasin kytkinpoljinta niin sieltähän nurmikko alta paistoi että silleen vielä suomessa 2000 tuhatta luvulla onko muuten muissa merkeissä kopin lattiassa läpivienti reikiä kysyn vaan

Lue lisää

Mitä haittaa on niistä lattialäpivienneistä?

Polkimien liikerata on paljon parempi näissä alanivelletyissä kuin riippupolimissa. Polkimet ovat paljon kevytkäyttöisemmät, etenkin kytkin.

Tämä Valtran lattiapoljin systeemi on niin hyvä, kevytkäyttöinen ja toimintavarma että hulluutta olisi sitä mennä muuttamaan. Eikä sieltä läpiviennistä nurmikko näy, tai sitten rotat ovat olleet asialla.

Niin, ja miksiköhän Nämä -65, 100, A-sarjan koneet ovat olleet viitisentoistavuotta suomen myydyimpiä traktoreita?

haittaa kirjoitti:

Mitä haittaa on niistä lattialäpivienneistä?

Polkimien liikerata on paljon parempi näissä alanivelletyissä kuin riippupolimissa. Polkimet ovat paljon kevytkäyttöisemmät, etenkin kytkin.

Tämä Valtran lattiapoljin systeemi on niin hyvä, kevytkäyttöinen ja toimintavarma että hulluutta olisi sitä mennä muuttamaan. Eikä sieltä läpiviennistä nurmikko näy, tai sitten rotat ovat olleet asialla.

Niin, ja miksiköhän Nämä -65, 100, A-sarjan koneet ovat olleet viitisentoistavuotta suomen myydyimpiä traktoreita?

Lue lisää

Mitä haittaa on niistä lattialäpivienneistä?

Polkimien liikerata on paljon parempi??(Höhöö!) näissä alanivelletyissä kuin riippupolimissa. Polkimet ovat paljon kevytkäyttöisemmät, etenkin kytkin. (Entäs ulosoton kytkin?!)

Tämä Valtran lattiapoljin systeemi on niin hyvä, kevytkäyttöinen?? ja toimintavarma että hulluutta olisi sitä mennä muuttamaan. Eikä sieltä läpiviennistä nurmikko näy, tai sitten rotat ovat olleet asialla.

Niin, ja miksiköhän Nämä -65, 100, A-sarjan koneet ovat olleet viitisentoistavuotta suomen myydyimpiä traktoreita? (Hölmö isänmaallisuus ja se, että on kaunis päältä ja on se ihmisten silmis mukavampi olla Valtra kuin Belarus)

vähä kirjoitti:

Mitä haittaa on niistä lattialäpivienneistä?

Polkimien liikerata on paljon parempi??(Höhöö!) näissä alanivelletyissä kuin riippupolimissa. Polkimet ovat paljon kevytkäyttöisemmät, etenkin kytkin. (Entäs ulosoton kytkin?!)

Tämä Valtran lattiapoljin systeemi on niin hyvä, kevytkäyttöinen?? ja toimintavarma että hulluutta olisi sitä mennä muuttamaan. Eikä sieltä läpiviennistä nurmikko näy, tai sitten rotat ovat olleet asialla.

Niin, ja miksiköhän Nämä -65, 100, A-sarjan koneet ovat olleet viitisentoistavuotta suomen myydyimpiä traktoreita? (Hölmö isänmaallisuus ja se, että on kaunis päältä ja on se ihmisten silmis mukavampi olla Valtra kuin Belarus)

Lue lisää

Mitä haittaa on niistä lattialäpivienneistä? Niin, voitko yksilöidä?

Polkimien liikerata on paljon parempi näissä alanivelletyissä kuin riippupolkimissa. Poljenta ei kuormita polviniveltä samoin kuin riipputyyppisessä.

Polkimet ovat paljon kevytkäyttöisemmät, etenkin kytkin. Voimanoton kytkin on niinikään mieluisa käyttää, tosin vanhoissa keltaisissa valmeteissa se on jäykähkö. Voimanoton kytkin on erinomainen etenkin niittomurskaintyöskentelyssä. Voimanoton käyttö on paljon tarkempaa kuin kilpailevissa merkeissä, tämä korostuu kasvinsuojeluruiskun tai perävetokärryn kanssa työskenneltäessä.

Tämä Valtran lattiapoljin systeemi on niin hyvä, kevytkäyttöinen ja toimintavarma että hulluutta olisi sitä mennä muuttamaan. Eikä sieltä läpiviennistä nurmikko näy, tai sitten rotat ovat olleet asialla.

Niin, ja miksiköhän Nämä -65, 100, A-sarjan koneet ovat olleet viitisentoistavuotta suomen myydyimpiä traktoreita? Suurimmat syyt lienevät yksinkertainen ja vankka perusrakenne, henkilöautomainen ajettavuus ja mukavuus, hyvä hiljainen ohjaamo ja metsäkäyttöön soveltuvuus sellaisenaan.

Myös hydrauliikka ja vaihteisto näissä 100 ja A-sarjan malleissa on käytettävyydeltään vertaansa vailla. Lisävarusteisen suurtehohydrauliikan ansiosta kourakuormaintyöskentely luonnistuu tarvittaessa lähes joutokäynnilla. Nostolaitteen tarkkuus on ennennäkemätön, oli sitten kyseessä mekaanishydraulinen säätöautomatiikka tai maailmanmestaruusmaineen saavuttanut kilpakyntöhydrauliikka Autocontrol 2.

lainaamaan kommenttia kirjoitti:

Mitä haittaa on niistä lattialäpivienneistä? Niin, voitko yksilöidä?

Polkimien liikerata on paljon parempi näissä alanivelletyissä kuin riippupolkimissa. Poljenta ei kuormita polviniveltä samoin kuin riipputyyppisessä.

Polkimet ovat paljon kevytkäyttöisemmät, etenkin kytkin. Voimanoton kytkin on niinikään mieluisa käyttää, tosin vanhoissa keltaisissa valmeteissa se on jäykähkö. Voimanoton kytkin on erinomainen etenkin niittomurskaintyöskentelyssä. Voimanoton käyttö on paljon tarkempaa kuin kilpailevissa merkeissä, tämä korostuu kasvinsuojeluruiskun tai perävetokärryn kanssa työskenneltäessä.

Tämä Valtran lattiapoljin systeemi on niin hyvä, kevytkäyttöinen ja toimintavarma että hulluutta olisi sitä mennä muuttamaan. Eikä sieltä läpiviennistä nurmikko näy, tai sitten rotat ovat olleet asialla.

Niin, ja miksiköhän Nämä -65, 100, A-sarjan koneet ovat olleet viitisentoistavuotta suomen myydyimpiä traktoreita? Suurimmat syyt lienevät yksinkertainen ja vankka perusrakenne, henkilöautomainen ajettavuus ja mukavuus, hyvä hiljainen ohjaamo ja metsäkäyttöön soveltuvuus sellaisenaan.

Myös hydrauliikka ja vaihteisto näissä 100 ja A-sarjan malleissa on käytettävyydeltään vertaansa vailla. Lisävarusteisen suurtehohydrauliikan ansiosta kourakuormaintyöskentely luonnistuu tarvittaessa lähes joutokäynnilla. Nostolaitteen tarkkuus on ennennäkemätön, oli sitten kyseessä mekaanishydraulinen säätöautomatiikka tai maailmanmestaruusmaineen saavuttanut kilpakyntöhydrauliikka Autocontrol 2.

Lue lisää

sä sitten sillä Valametillas. Onneksi mun ei oo pakko!

vaan kirjoitti:

sä sitten sillä Valametillas. Onneksi mun ei oo pakko!

Olet oikeassa, että hinta ja traktorin hyvyys kulkevat käsikädessä. Suositussa 90 - 100 hevosvoiman luokassa Valtra on jonkinverran kalliimpi kuin esim NewHolland, JohnDeere tai Case. MF on ymmärrettävistä syistä johtuen jokseenkin samanhintainen....

Myös käytetyissä koneissa Valtra on tuossa kokoluokassa jonkinverran kalliimpi kuin muut merkit, mutta silti tuollainen vaihtokone ei kauan kaupassa seiso.

Onkin muun merkin edustajalle, kuten sinulle, ihan järkevä vaihtoehto katsella tuollaista noin viisi vuotta vanhaa Valtraa kun traktorin vaihto ilmentyy ajankohtaiseksi. Sellaiseen pääsee jo kiinni jokseenkin samalla rahalla kuin kilpaileviin länsimerkkeihin uutena. Tai siis eihän -65, 100, tai A-sarjan Valtralle oikein järkevää kilpailijaa olekaan...

Itse olen ollut erittäin tyytyväinen 865 Valmettiini, vaikka siihen aikanaan piti hieman enempi väliä tehdä kuin Caseen tai Nyykkäriin. Kone on pelittänyt moitteetta nämä vuodet, ainoastaan takaikkuna on tapaturmaisesti rikkoutunut. Ja kone on niin monikäyttöinen ja miellyttävä laite, kaikki työt käyvät huoletta metsätöistä viljelystoimiin.

Vaihteisto on kertakaikkiaan mahtava! Käytettävyys on parempi kuin monessa henkilöautossa. Kytkin on erittäin kevytkäyttöinen ja tunnokas, tämän ansiosta vaihteenvaihto on varsin ripeää. Pikavaihdetta ei kaipaa! Jälkiasennetun DualSplit Overdrive ylivaihteen ansiosta kone saavuttaa viidenkympin matkanopeuden, eli menohalut ovat liikennetraktoriluokassa vaikka tämä ei liikennemalli olekaan.

koukuntangon vieressä kirjoitti:

Eipä siellä perässä mita vaijereita ole kuin tuo voa. Siinä oikealla puolella, koukunlaukasijan lähellä.

Helpossa paikassa sulattaa vaikkapa kuumailmapuhaltimella, sitten hiukan ohutta ölyä juotat kuoren väliin.

Vinkkinä: siinä varpin päässä on sellainen pikalukko, joten jos vaijeri jäätää vaikkapa jossain erämaassa, voi vaijerin irrottaa ja pistää ulosoton päälle sieltä ulkoa käsin.

Lue lisää

Miten ois jos sen VOA kytkennän rakentais mekaaniseksi? Siis samoin kuin siin vieressä on se koukunlaukaisu. Mekaaninen tanko siitä vipusesta ohjaamoon, ohjaamon lattiaan läpiviennin reikä ja nuppi vivun päähän. Ei ainakaan jäätäis ja olis mekaanisena tunnokas käyttää.

hyvyys kirjoitti:

Olet oikeassa, että hinta ja traktorin hyvyys kulkevat käsikädessä. Suositussa 90 - 100 hevosvoiman luokassa Valtra on jonkinverran kalliimpi kuin esim NewHolland, JohnDeere tai Case. MF on ymmärrettävistä syistä johtuen jokseenkin samanhintainen....

Myös käytetyissä koneissa Valtra on tuossa kokoluokassa jonkinverran kalliimpi kuin muut merkit, mutta silti tuollainen vaihtokone ei kauan kaupassa seiso.

Onkin muun merkin edustajalle, kuten sinulle, ihan järkevä vaihtoehto katsella tuollaista noin viisi vuotta vanhaa Valtraa kun traktorin vaihto ilmentyy ajankohtaiseksi. Sellaiseen pääsee jo kiinni jokseenkin samalla rahalla kuin kilpaileviin länsimerkkeihin uutena. Tai siis eihän -65, 100, tai A-sarjan Valtralle oikein järkevää kilpailijaa olekaan...

Itse olen ollut erittäin tyytyväinen 865 Valmettiini, vaikka siihen aikanaan piti hieman enempi väliä tehdä kuin Caseen tai Nyykkäriin. Kone on pelittänyt moitteetta nämä vuodet, ainoastaan takaikkuna on tapaturmaisesti rikkoutunut. Ja kone on niin monikäyttöinen ja miellyttävä laite, kaikki työt käyvät huoletta metsätöistä viljelystoimiin.

Vaihteisto on kertakaikkiaan mahtava! Käytettävyys on parempi kuin monessa henkilöautossa. Kytkin on erittäin kevytkäyttöinen ja tunnokas, tämän ansiosta vaihteenvaihto on varsin ripeää. Pikavaihdetta ei kaipaa! Jälkiasennetun DualSplit Overdrive ylivaihteen ansiosta kone saavuttaa viidenkympin matkanopeuden, eli menohalut ovat liikennetraktoriluokassa vaikka tämä ei liikennemalli olekaan.

Lue lisää

tein vertailuja, ku vaihdoin traktorin.. Olisin tosissani halunnut vaihtaa suomalaisen, mutta ei! Eikä se jääny hinnasta kii

vuosi sitten kirjoitti:

tein vertailuja, ku vaihdoin traktorin.. Olisin tosissani halunnut vaihtaa suomalaisen, mutta ei! Eikä se jääny hinnasta kii

On meinaan muutamat Valtran myyjät tosi töykeitä ja omahyväsiä!

Miulla samaten jäi rakkori vaihtamatta, vaikka ite koneessa ei ois ollu moitteen sijaa, päinvastoin. No hinta ny toki hiukka korkee...

Ei sais noin nousta pissi päähän vaik markkinajohtajaa myyväkkin.

häär kirjoitti:

On meinaan muutamat Valtran myyjät tosi töykeitä ja omahyväsiä!

Miulla samaten jäi rakkori vaihtamatta, vaikka ite koneessa ei ois ollu moitteen sijaa, päinvastoin. No hinta ny toki hiukka korkee...

Ei sais noin nousta pissi päähän vaik markkinajohtajaa myyväkkin.

Lue lisää

Mikä myyntipiste missä näin toimitaan?

Mulla samansuuntasia kokemuksia. Myyjä on täysi k.y.r.p.ä.

Belarukses! kirjoitti:

Enpä tiä kuin kauan ku se vaihtoi vaihteistonki Valtran boxista ZF:ään

Mut peralus se pistää vaan jotta öyöyöyöyöyöyöyöyöy...iuviuviuviuviuvivuvivuvivu...

hyvyys kirjoitti:

Olet oikeassa, että hinta ja traktorin hyvyys kulkevat käsikädessä. Suositussa 90 - 100 hevosvoiman luokassa Valtra on jonkinverran kalliimpi kuin esim NewHolland, JohnDeere tai Case. MF on ymmärrettävistä syistä johtuen jokseenkin samanhintainen....

Myös käytetyissä koneissa Valtra on tuossa kokoluokassa jonkinverran kalliimpi kuin muut merkit, mutta silti tuollainen vaihtokone ei kauan kaupassa seiso.

Onkin muun merkin edustajalle, kuten sinulle, ihan järkevä vaihtoehto katsella tuollaista noin viisi vuotta vanhaa Valtraa kun traktorin vaihto ilmentyy ajankohtaiseksi. Sellaiseen pääsee jo kiinni jokseenkin samalla rahalla kuin kilpaileviin länsimerkkeihin uutena. Tai siis eihän -65, 100, tai A-sarjan Valtralle oikein järkevää kilpailijaa olekaan...

Itse olen ollut erittäin tyytyväinen 865 Valmettiini, vaikka siihen aikanaan piti hieman enempi väliä tehdä kuin Caseen tai Nyykkäriin. Kone on pelittänyt moitteetta nämä vuodet, ainoastaan takaikkuna on tapaturmaisesti rikkoutunut. Ja kone on niin monikäyttöinen ja miellyttävä laite, kaikki työt käyvät huoletta metsätöistä viljelystoimiin.

Vaihteisto on kertakaikkiaan mahtava! Käytettävyys on parempi kuin monessa henkilöautossa. Kytkin on erittäin kevytkäyttöinen ja tunnokas, tämän ansiosta vaihteenvaihto on varsin ripeää. Pikavaihdetta ei kaipaa! Jälkiasennetun DualSplit Overdrive ylivaihteen ansiosta kone saavuttaa viidenkympin matkanopeuden, eli menohalut ovat liikennetraktoriluokassa vaikka tämä ei liikennemalli olekaan.

Lue lisää

Komppaan sun kommentit täysin! Mulla on kaa 865 ja on sit käteenkäypänen peli.

Oon aatellu vaihtaa uuteen A-82 malliin, minkälaisia nämä uudet aakkoset mahtaa olla? Onko yhtä ylivoimaisia luokassaan kui oli tää 865 vuonna -96?

helv---i kirjoitti:

kävin tossa vasta valtran kopissa istumassa ja polkasin kytkinpoljinta niin sieltähän nurmikko alta paistoi että silleen vielä suomessa 2000 tuhatta luvulla onko muuten muissa merkeissä kopin lattiassa läpivienti reikiä kysyn vaan

Lue lisää

No ei varmasti näy nurmikko Valtrassa jos kytkintä polkaisee! On ne läpiviennit senverta tiiviit.

Mikä kumma siinä on että jotku kammoksuu nivelpolkimia, niin hyvät kun ne on? Onko se kammo jäänyt jostain 10 sarjan Fordien ajoilta, niissähän oli aika epäonnistuneet poljinkäytöt.

mekaaninen kirjoitti:

Miten ois jos sen VOA kytkennän rakentais mekaaniseksi? Siis samoin kuin siin vieressä on se koukunlaukaisu. Mekaaninen tanko siitä vipusesta ohjaamoon, ohjaamon lattiaan läpiviennin reikä ja nuppi vivun päähän. Ei ainakaan jäätäis ja olis mekaanisena tunnokas käyttää.

Lue lisää

tulee erinomaisia vasenjalkasia jalkapallon pelaajia lihakset kui kengurulla koska valtran kytkin tuntuu muka kepiältä,voia ei nääs kuvia palvele. ja pitää olla vähintää puoli sokee jos ei lattian raosta ulos näe

miehistä kirjoitti:

tulee erinomaisia vasenjalkasia jalkapallon pelaajia lihakset kui kengurulla koska valtran kytkin tuntuu muka kepiältä,voia ei nääs kuvia palvele. ja pitää olla vähintää puoli sokee jos ei lattian raosta ulos näe

Lue lisää

että ihmettelen miten tänä päivänä vielä tehdään tuollaista "lattiasta persreiän läpi tulevaa" kytkinpoljinta. Sitä painellessa jalka on ihan luonnottomassa asennossa, ja sitä ei voi mitenkään lepuuttaa kytkintä käytyttäessä.

Kun parina talvena aurailin 865 vallulla oli 18 tunnin päivän jälkeen jalka invaliditeetti tilassa. Ja siitä helvetinmoisesta ujelluksesta mikä hytissä oli tuli piä kipiäksi. No luulin sitten että jotain edistystä olis tapahtunut ja katselin vallun a 95;sta kun olis tarvittu itselle tuollainen "mopo" luokan traktori. Vaan sama oli meininki. Loppujen lopuksi vertailu johti siihen, että ostin uuden Zetor Proximan sen omalla etukuormaajalla. Hinta oli hieman kalliimpi kuin vallussa, mut ergonomia, vaihteisto, ja moottori on valluun verrattuna deluxea! Miten jotkut vielä kehtaavat valluja kehua??? Ja vielä myyjistä, kun en vallua niiltä ostanut, vittuuntuivat niin etteivät enää edes tervehdi. Huonoja häviäjiä!!

hguhkölåä kirjoitti:

Mikä myyntipiste missä näin toimitaan?

Mulla samansuuntasia kokemuksia. Myyjä on täysi k.y.r.p.ä.

...mennähän naapuripiirin myyjän luokse ja ostetahan kones.Näin ainakin Kurikas teki yksi isäntä kun tämän myyntipiirin myyjä oli täysi mulkvist.No monoa sai myyntimies Valtralta sittemmin.Mutta sai isäntäkin Valtransa.

kans samaa kirjoitti:

että ihmettelen miten tänä päivänä vielä tehdään tuollaista "lattiasta persreiän läpi tulevaa" kytkinpoljinta. Sitä painellessa jalka on ihan luonnottomassa asennossa, ja sitä ei voi mitenkään lepuuttaa kytkintä käytyttäessä.

Kun parina talvena aurailin 865 vallulla oli 18 tunnin päivän jälkeen jalka invaliditeetti tilassa. Ja siitä helvetinmoisesta ujelluksesta mikä hytissä oli tuli piä kipiäksi. No luulin sitten että jotain edistystä olis tapahtunut ja katselin vallun a 95;sta kun olis tarvittu itselle tuollainen "mopo" luokan traktori. Vaan sama oli meininki. Loppujen lopuksi vertailu johti siihen, että ostin uuden Zetor Proximan sen omalla etukuormaajalla. Hinta oli hieman kalliimpi kuin vallussa, mut ergonomia, vaihteisto, ja moottori on valluun verrattuna deluxea! Miten jotkut vielä kehtaavat valluja kehua??? Ja vielä myyjistä, kun en vallua niiltä ostanut, vittuuntuivat niin etteivät enää edes tervehdi. Huonoja häviäjiä!!

Lue lisää

Perustat väitteesi nivelpolkimen huonosta liikeradasta johonkin 10 sarjan foordiin.

Asiat eivät ole Valtrassa noin. Kytkin on erittäin miellyttävä käyttää, paljon kevyempi kuin riippupoljin.

Ja ohjaamo on hiljainen ja kone todella automainen ajettava, mm. vaihteisto on vertaansa vailla. Eikä ujelluksesta tietoakaan, elät ilmeisesti väärää vuosikymmentä...

Nämä -65, 100, A-sarjan Valtrat ovat suomen ostetuipmpia traktoreita, eikai traktorinkäyttäjien ehdoton enemmistö ja eliitti voi olla väärässä? Älä nyt ole hölmö.

On totta että jotkut ulkomaan traktoreilla ajavat eivät vaihda Valtraan sillä väliraha on varmasti hiukan pidempi. Mutta kerran se vain kirpaisee, seuraavassa vaihdossa uuteen Valtraan väliraha onkin sitten käsittämättömän pieni. Valtran vaihto ja jälleenmyyntiarvo on omaa luokkaansa, etenkin 65 ja 100 sarjassa.

Hei, onhan olemassa tietysti käytettyjä loistovaihtoehtoja, mikäli valuuttatilanne on tiukahko. Jos uusi tuntuu liian kalliilta niin harkitse vaikkapa tätä:

http://www.nettikone.com/637510

On kaikkien maataloustraktoreiden aatelia, todellinen huippuyksilö ja erittäin suosittua vuosimallisarjaa. Huomaa myös juhlamallin erikoismaalaus. Ja koneen hinta jo kuitenkin 3500 euroa halvempi kuin on uutena ollut. Mielestäni erikoisenkin halpa, normaalisti näistä pyydetään samaa kuin ovat maksaneet silloin uutena.

miehistä kirjoitti:

tulee erinomaisia vasenjalkasia jalkapallon pelaajia lihakset kui kengurulla koska valtran kytkin tuntuu muka kepiältä,voia ei nääs kuvia palvele. ja pitää olla vähintää puoli sokee jos ei lattian raosta ulos näe

Lue lisää

Jaaha, naapurisi on sitten ilmeisesti laittanut uuden A82 Valtran metallivärillä, sisätilanlämmittimellä ym. herkuilla. Oireesi ovat niin selvät.

Onhan se selvää että ahdistaa jos ite joutuu ajaa jollain ulkomaan tuliaisella, ja naapurilla tallissa uusi Aakkonen.

Keero nyt, mikä niissä polkimissa noin ahdistaa jos kaikki on tosiaan siitä kiinni. Ei käsitä...

kans samaa kirjoitti:

että ihmettelen miten tänä päivänä vielä tehdään tuollaista "lattiasta persreiän läpi tulevaa" kytkinpoljinta. Sitä painellessa jalka on ihan luonnottomassa asennossa, ja sitä ei voi mitenkään lepuuttaa kytkintä käytyttäessä.

Kun parina talvena aurailin 865 vallulla oli 18 tunnin päivän jälkeen jalka invaliditeetti tilassa. Ja siitä helvetinmoisesta ujelluksesta mikä hytissä oli tuli piä kipiäksi. No luulin sitten että jotain edistystä olis tapahtunut ja katselin vallun a 95;sta kun olis tarvittu itselle tuollainen "mopo" luokan traktori. Vaan sama oli meininki. Loppujen lopuksi vertailu johti siihen, että ostin uuden Zetor Proximan sen omalla etukuormaajalla. Hinta oli hieman kalliimpi kuin vallussa, mut ergonomia, vaihteisto, ja moottori on valluun verrattuna deluxea! Miten jotkut vielä kehtaavat valluja kehua??? Ja vielä myyjistä, kun en vallua niiltä ostanut, vittuuntuivat niin etteivät enää edes tervehdi. Huonoja häviäjiä!!

Lue lisää

Toi on ihna skeidaa jos väität et jossain muussa mallis on paree moottori kui 865:ssä.

865 moottori o ominaisuuksiltaa ehottomast kokoluokkansa paras, jaa no näis uusis 4000 ferguis on jo vastusta Valtrallekin.

Jaa, mut mikäs sinne 4000 sarjalais ferkkun pelteihin onkaa puetettuna?

sontaa kirjoitti:

No ei varmasti näy nurmikko Valtrassa jos kytkintä polkaisee! On ne läpiviennit senverta tiiviit.

Mikä kumma siinä on että jotku kammoksuu nivelpolkimia, niin hyvät kun ne on? Onko se kammo jäänyt jostain 10 sarjan Fordien ajoilta, niissähän oli aika epäonnistuneet poljinkäytöt.

Lue lisää

A-sarjan/865 Valtran hyvyys ja ylivoimasuus kokoluokassaan tuntuu olevan kilpailevilla merkeillä ajaville kova pala nieltäväksi.

Ykskin kaiffari kehtas verrata 4230 Casea 865 Valtraan, voi tekniikantuntemuksen tasoa!

tapaus tämä kirjoitti:

Jaaha, naapurisi on sitten ilmeisesti laittanut uuden A82 Valtran metallivärillä, sisätilanlämmittimellä ym. herkuilla. Oireesi ovat niin selvät.

Onhan se selvää että ahdistaa jos ite joutuu ajaa jollain ulkomaan tuliaisella, ja naapurilla tallissa uusi Aakkonen.

Keero nyt, mikä niissä polkimissa noin ahdistaa jos kaikki on tosiaan siitä kiinni. Ei käsitä...

Lue lisää

ole väärässä jotta paska ei olis hyvää, vaan soon kärpästen mielipire, ei mun. Mä olen tottunut parempaan kun kärpäset.

Valtran moottorista... se on ollut ja on edelleen yks surkeimmista kapistuksista mitä koskaan on tehty. Syö paljon, antaa paljon... melua, vaan ei tehoa. Vanha 611ds oli hyvä moottori sovelluksissa, joissa tarvittiin tehot korkeilla kierroksilla, eikä edellytetty hirveitä vääntöjä. Tosin juoppo sekin oli.

Valtran askista... se ei todellakaan ole mitenkään loistava. Sunnuntai ajelulla se on jopa loistava vaihdettava, mutta kun kone laitetaan töihin, ja vaihdetta on vaihdettava pikavaihdetyyliin nopeasti vedossa, on valtran aski syvältä perseestä. Sitä alkaa kaivata äkkiä Fendtin lootaa, tai vaikka edes vanhaa urkin synkrotonta kytkinholkki askia.

Tuon takia valtramiehet vaihtaa ylämäessä aina jo mäen alla ekaa kertaa, kun ei mäessä saa vaihdettua, vai puutuuks se "mainio" moottori jo mäen nähdessään? On se meinaan aika noloo, kun vallumiehet vaihtaa meidän kylällä 3 kertaa tyhjällä kärrillä ylämäkeen, kun fentti menee kuorman kanssa yhdellä tiputuksella! Ja fentissä on 50 aski......

Noh toinen tykkää äireestä ja toinen tyttärestä. Pääasia on jotta molemmat saa. Vaan kyllä mä itte mieluummin sitä tytärtä laitan kun vanhaa äiteetä. Noh onhan niinkin hulluja ihmisiä, jotka jaksaavat vieläkin kehua valmet 502:ta, vaikka on yleinen totuus jottei sillä o koskaan mitään tehny. Huvittavinta on ergonomia perustelut... Tierättekö mistä se valmetin hytti on kopioitu? No saksalaisista oppikirjoista, siellä kun on hallintalaitteiren sijoittelu osattu jo paljon ennen valmetin insinöörejä (riippupolkimet mm...) ja esikuvana on toiminut Tsekkoslovakialainen Zetor Chrystalin ohjaamo, jota on hieman pienennetty 502 sopivaksi.....

tapaus tämä kirjoitti:

Jaaha, naapurisi on sitten ilmeisesti laittanut uuden A82 Valtran metallivärillä, sisätilanlämmittimellä ym. herkuilla. Oireesi ovat niin selvät.

Onhan se selvää että ahdistaa jos ite joutuu ajaa jollain ulkomaan tuliaisella, ja naapurilla tallissa uusi Aakkonen.

Keero nyt, mikä niissä polkimissa noin ahdistaa jos kaikki on tosiaan siitä kiinni. Ei käsitä...

Lue lisää

Tässä klipissä korostuu 865 ja 900 Valtrojen ainutlaatuiset ominaisuudet.

Koneen hallinta on helppoa tiukassakin tilanteessa, vaihteenvaihto on aina ripeää ja suurtehohydrauliikka mahdollistaa supernopean ohjauksen. Ja moottorissa on räjähtävää voimaa saamaan traktorille ainutlaatuinen kiihtyvyys.

http://www.youtube.com/watch?v=LnveXxTLtUc

Valtrabest kirjoitti:

Tässä klipissä korostuu 865 ja 900 Valtrojen ainutlaatuiset ominaisuudet.

Koneen hallinta on helppoa tiukassakin tilanteessa, vaihteenvaihto on aina ripeää ja suurtehohydrauliikka mahdollistaa supernopean ohjauksen. Ja moottorissa on räjähtävää voimaa saamaan traktorille ainutlaatuinen kiihtyvyys.

http://www.youtube.com/watch?v=LnveXxTLtUc

Lue lisää

toisenlaisilla koneilla, paljon muorokkaammilla ja pehmeemmillä.

Nuihin lasten leikkeihin toi valumötti lienee ihan käypänen, oppiihan nöösit siinä samalla tekeen remonttia.... Ja sitten se kehitää vitutuksen sietokykyä vanhempaa ikää varten.

miljoona kärpästäkään kirjoitti:

ole väärässä jotta paska ei olis hyvää, vaan soon kärpästen mielipire, ei mun. Mä olen tottunut parempaan kun kärpäset.

Valtran moottorista... se on ollut ja on edelleen yks surkeimmista kapistuksista mitä koskaan on tehty. Syö paljon, antaa paljon... melua, vaan ei tehoa. Vanha 611ds oli hyvä moottori sovelluksissa, joissa tarvittiin tehot korkeilla kierroksilla, eikä edellytetty hirveitä vääntöjä. Tosin juoppo sekin oli.

Valtran askista... se ei todellakaan ole mitenkään loistava. Sunnuntai ajelulla se on jopa loistava vaihdettava, mutta kun kone laitetaan töihin, ja vaihdetta on vaihdettava pikavaihdetyyliin nopeasti vedossa, on valtran aski syvältä perseestä. Sitä alkaa kaivata äkkiä Fendtin lootaa, tai vaikka edes vanhaa urkin synkrotonta kytkinholkki askia.

Tuon takia valtramiehet vaihtaa ylämäessä aina jo mäen alla ekaa kertaa, kun ei mäessä saa vaihdettua, vai puutuuks se "mainio" moottori jo mäen nähdessään? On se meinaan aika noloo, kun vallumiehet vaihtaa meidän kylällä 3 kertaa tyhjällä kärrillä ylämäkeen, kun fentti menee kuorman kanssa yhdellä tiputuksella! Ja fentissä on 50 aski......

Noh toinen tykkää äireestä ja toinen tyttärestä. Pääasia on jotta molemmat saa. Vaan kyllä mä itte mieluummin sitä tytärtä laitan kun vanhaa äiteetä. Noh onhan niinkin hulluja ihmisiä, jotka jaksaavat vieläkin kehua valmet 502:ta, vaikka on yleinen totuus jottei sillä o koskaan mitään tehny. Huvittavinta on ergonomia perustelut... Tierättekö mistä se valmetin hytti on kopioitu? No saksalaisista oppikirjoista, siellä kun on hallintalaitteiren sijoittelu osattu jo paljon ennen valmetin insinöörejä (riippupolkimet mm...) ja esikuvana on toiminut Tsekkoslovakialainen Zetor Chrystalin ohjaamo, jota on hieman pienennetty 502 sopivaksi.....

Lue lisää

Minä en ota kantaa tuohon Valtran ylivoimaisuuteen, kun en siitä mitään tiedä. Paljon niitä toki meilläpäin on, muttei ainakaan vielä itsellä. Ehkä seuraavassa vaihdossa sitten. Olen ajatellut NH:ta vaihtaa Valtraan juuri sen vuoksi kun niitä kaikilla on.

Mutta missä nämä Fendtit ovat? Eikö tuollaista marginaalimerkkiä ole melkoisen turha ottaa tällaiseen keskusteluun vertailuun, kun ei niitä juuri kellään ole. Meidän kunnassa on noin 400 maatilaa, ja tietääkseni yksi Fendt 309 löytyy Tukon myymänä. Yrma ei ole myynyt yhtään, ainoastaan pari MC Cormickia. Urakoitsijat ajavat pääosin Valtralla NH:lla ja JD:llä.

Fendtit kirjoitti:

Minä en ota kantaa tuohon Valtran ylivoimaisuuteen, kun en siitä mitään tiedä. Paljon niitä toki meilläpäin on, muttei ainakaan vielä itsellä. Ehkä seuraavassa vaihdossa sitten. Olen ajatellut NH:ta vaihtaa Valtraan juuri sen vuoksi kun niitä kaikilla on.

Mutta missä nämä Fendtit ovat? Eikö tuollaista marginaalimerkkiä ole melkoisen turha ottaa tällaiseen keskusteluun vertailuun, kun ei niitä juuri kellään ole. Meidän kunnassa on noin 400 maatilaa, ja tietääkseni yksi Fendt 309 löytyy Tukon myymänä. Yrma ei ole myynyt yhtään, ainoastaan pari MC Cormickia. Urakoitsijat ajavat pääosin Valtralla NH:lla ja JD:llä.

Lue lisää

ottanut, koska se mielestäni edustaa tämän hetken traktorimaailman kärkeä. Meillä ajetaan koneella noin 10 000- 12000 MOOTTORI työtuntia ennen vaihtoa, ja sen koneen tulee säännöllisesti huollettuna kestää ilman remontteja. Käytössämme on olleet merkit MF, Valmet, Zetor/ZTS, Case 1455 ja magnum, JohnDeere 7000srj ja nyt Fendt. Tarkat seurannat ja kirjanpito osoittaa että huonoin valinta urakointiin on ollut Valmet ja MF parhaat Zetor ja Fendt. Ensiksimainituilla on ollut paljon pitkiä seisokkeja ja kalliita korjauksia, jälkimmäisillä on ollut vähiten pitkiä seisokkeja ja korjauksia.

Kustannustehokkain ehdottomasti on ollut Zetor, pienimmät ylläpitokustannukset Deeressä. Kalleimmat ollut Valmet ja Fendt. Polttoainekustannuksissa edullisin ollut Zetor, kallein valmet.

Koska luotettavuus on tärkein tekijä töissämme, valinta on tulevaisuudessa Fendt. Aina kuitenkin vertaillaan muihinkin merkkeihin.

Niin että tässä perusteet....

sen esimerkiksi kirjoitti:

ottanut, koska se mielestäni edustaa tämän hetken traktorimaailman kärkeä. Meillä ajetaan koneella noin 10 000- 12000 MOOTTORI työtuntia ennen vaihtoa, ja sen koneen tulee säännöllisesti huollettuna kestää ilman remontteja. Käytössämme on olleet merkit MF, Valmet, Zetor/ZTS, Case 1455 ja magnum, JohnDeere 7000srj ja nyt Fendt. Tarkat seurannat ja kirjanpito osoittaa että huonoin valinta urakointiin on ollut Valmet ja MF parhaat Zetor ja Fendt. Ensiksimainituilla on ollut paljon pitkiä seisokkeja ja kalliita korjauksia, jälkimmäisillä on ollut vähiten pitkiä seisokkeja ja korjauksia.

Kustannustehokkain ehdottomasti on ollut Zetor, pienimmät ylläpitokustannukset Deeressä. Kalleimmat ollut Valmet ja Fendt. Polttoainekustannuksissa edullisin ollut Zetor, kallein valmet.

Koska luotettavuus on tärkein tekijä töissämme, valinta on tulevaisuudessa Fendt. Aina kuitenkin vertaillaan muihinkin merkkeihin.

Niin että tässä perusteet....

Lue lisää

Jotain spesiaalihommaa teet ilmeisesti noilla koneilla.

Maataloustyöhön on vaikea kuvitella jotain Fendtiä, Valtra sillä saralla aivan ylivoimainen. Monipuolisuudessa ja maatalouskäytön kustannustehokkuudessa Valtra pesee Fendtin 10 - 0. Vahvimpina malleina juurikin nuo 65, 100 ja A-sarjalaiset. Tietysti myös pienemmän pään Mezzot.

Edellämainitut koneet ovat helppoja hankkia ja ylläpitää, huolto on halpaa, perustekniikka niin lujaa ettei maatalouskäytössä remontintarvetta tule. Ei mitään rakenneheikkouksia. Valtran taloudellisuus tulee vastaan vaihdettaessa sitä uuteen. Kymmenen vuotta vanhan Valmetin saa vaihtaa uuteen vastaavaan muutaman tuhannen euron välirahalla.

Lopuksi voin todeta saman kuin edellisen kommentin jättäjä; Fendtejä ei täälläkään käytännössä ole. Voi olla huipputekniikkaa sitä en kiellä, mutta niin kovin soveltumatonta normaaliin maatalouskäyttöön.

Fendtit kirjoitti:

Minä en ota kantaa tuohon Valtran ylivoimaisuuteen, kun en siitä mitään tiedä. Paljon niitä toki meilläpäin on, muttei ainakaan vielä itsellä. Ehkä seuraavassa vaihdossa sitten. Olen ajatellut NH:ta vaihtaa Valtraan juuri sen vuoksi kun niitä kaikilla on.

Mutta missä nämä Fendtit ovat? Eikö tuollaista marginaalimerkkiä ole melkoisen turha ottaa tällaiseen keskusteluun vertailuun, kun ei niitä juuri kellään ole. Meidän kunnassa on noin 400 maatilaa, ja tietääkseni yksi Fendt 309 löytyy Tukon myymänä. Yrma ei ole myynyt yhtään, ainoastaan pari MC Cormickia. Urakoitsijat ajavat pääosin Valtralla NH:lla ja JD:llä.

Lue lisää

Juuh, eip näy täälläkään päin suomee noit venttejä tiloilla. Ja aikas kaheli pitää olla jos semmosen ostaa. Samalla rahalla saap kaks muuta merkkiä mitä yks ventti maksaa. Ja kuka niitä huoltaa/osaa huoltaa..? Ja mites soveltuu töihin suomen oloissa, kun on täynnä semmosii omituisii ratkaisui vissii jostai DDR:n ajoilta..?

Kyl ne maapojat aikalail näyttää Valmettia suosivan. Toki jonninverran Jonnua myös.

spesiaalihommaa kirjoitti:

Jotain spesiaalihommaa teet ilmeisesti noilla koneilla.

Maataloustyöhön on vaikea kuvitella jotain Fendtiä, Valtra sillä saralla aivan ylivoimainen. Monipuolisuudessa ja maatalouskäytön kustannustehokkuudessa Valtra pesee Fendtin 10 - 0. Vahvimpina malleina juurikin nuo 65, 100 ja A-sarjalaiset. Tietysti myös pienemmän pään Mezzot.

Edellämainitut koneet ovat helppoja hankkia ja ylläpitää, huolto on halpaa, perustekniikka niin lujaa ettei maatalouskäytössä remontintarvetta tule. Ei mitään rakenneheikkouksia. Valtran taloudellisuus tulee vastaan vaihdettaessa sitä uuteen. Kymmenen vuotta vanhan Valmetin saa vaihtaa uuteen vastaavaan muutaman tuhannen euron välirahalla.

Lopuksi voin todeta saman kuin edellisen kommentin jättäjä; Fendtejä ei täälläkään käytännössä ole. Voi olla huipputekniikkaa sitä en kiellä, mutta niin kovin soveltumatonta normaaliin maatalouskäyttöön.

Lue lisää

kaikkiin töihin soveltuu, no metsäajoon ehkä hieman liian kalliita raiskattavaksi. Pääasiallinen yleistymisen este on se hinta. En itsekään kuuna päivänä ostaisi sellaista, ellei niihin tulisi riittävästi tunteja (meillä n. 3000/vuosi).

Ja se huono puoli Fendtissä on, että kun sellaisen ostaa, sillä todellakin pitää ajaa, ainakin tuo 10000 moottorituntia. Jos sitä ennemmin alkaa vaihteleen, tulee kovallekin jätkälle konkurssi. Eikä se ole kovin "seksikästä" jos tulee vaan esim 600 tuntia vuodessa niin naapuri on jo vaihtanut monta kertaa traktorin uuteen, ja itse joutuu vaan ajaan sillä vanhalla. Mut jos noi reunaehdot täyttyy, ei se Fendt tuu sen kalliimmaksi kuin valtrakaan tuntia kohden, ja seisokkeja on kyllä huomattavasti vähemmän.

Huollosta: Kyllä niitä huoltomiehiä löytyy, ja loppujen lopuksi Fendt on yksinkertainen, jos jotain hieman ymmärtää elektroniikan ja tekniikan päälle. Oskilloskooppi täytyy löytyä ja hyvä yleismittari. Tosin nuo korjaukset melko harvinaisia.

OK, on myönnettävä, nyt kun on 3 vario konetta ajossa, tuo voimansiirron kestävyys suomen oloissa on vielä kysymys. Se toimii hienosti, hyötysuhde hyvä ja saksalaiset ajaneet niillä jotain 20 000 tuntiakin, mut täällä kun on noi pakkaset ja kaikki.... No sen aika näyttää. Hinta jonka kone uutena maksaa, ei kyllä saa tulla askiremontteja...

Fendtit kirjoitti:

kaikkiin töihin soveltuu, no metsäajoon ehkä hieman liian kalliita raiskattavaksi. Pääasiallinen yleistymisen este on se hinta. En itsekään kuuna päivänä ostaisi sellaista, ellei niihin tulisi riittävästi tunteja (meillä n. 3000/vuosi).

Ja se huono puoli Fendtissä on, että kun sellaisen ostaa, sillä todellakin pitää ajaa, ainakin tuo 10000 moottorituntia. Jos sitä ennemmin alkaa vaihteleen, tulee kovallekin jätkälle konkurssi. Eikä se ole kovin "seksikästä" jos tulee vaan esim 600 tuntia vuodessa niin naapuri on jo vaihtanut monta kertaa traktorin uuteen, ja itse joutuu vaan ajaan sillä vanhalla. Mut jos noi reunaehdot täyttyy, ei se Fendt tuu sen kalliimmaksi kuin valtrakaan tuntia kohden, ja seisokkeja on kyllä huomattavasti vähemmän.

Huollosta: Kyllä niitä huoltomiehiä löytyy, ja loppujen lopuksi Fendt on yksinkertainen, jos jotain hieman ymmärtää elektroniikan ja tekniikan päälle. Oskilloskooppi täytyy löytyä ja hyvä yleismittari. Tosin nuo korjaukset melko harvinaisia.

OK, on myönnettävä, nyt kun on 3 vario konetta ajossa, tuo voimansiirron kestävyys suomen oloissa on vielä kysymys. Se toimii hienosti, hyötysuhde hyvä ja saksalaiset ajaneet niillä jotain 20 000 tuntiakin, mut täällä kun on noi pakkaset ja kaikki.... No sen aika näyttää. Hinta jonka kone uutena maksaa, ei kyllä saa tulla askiremontteja...

Lue lisää

Eli ei ihme ettei näitä Fenttejä maatiloilla ole. Joku erikoistoimi urakointipuolella voi olla sellainen missä Vario on hyvä, maataloustyössä tuskin muussa saadaan merkittävää hyötyä kuin paalikoneen vedossa.

Se on tosiasia, että harvalla maatilalla tulee tuota 600h/traktori vuoteen. Varmasti totuus on lähempänä 300 tuntia. Toisaalta tällätavoin kone pysyy aktiivikäytössä sen 30 - 40 vuotta.

Niin, kuka Fenttiä huoltaa? Machinery?? Tuo oskilloskoopin käyttö onnistuu erittäinerittäin harvalta maajussilta. Yleismittarikin monelle hepreaa...

aikamiehet leikkii kirjoitti:

toisenlaisilla koneilla, paljon muorokkaammilla ja pehmeemmillä.

Nuihin lasten leikkeihin toi valumötti lienee ihan käypänen, oppiihan nöösit siinä samalla tekeen remonttia.... Ja sitten se kehitää vitutuksen sietokykyä vanhempaa ikää varten.

Lue lisää

Onhan noi videol niit poikosten leikkei juu, mut viteosta käy kyl ilmi Valtran ylivoimanen käsiteltävyys.

Koitappa tuollasta pyörityst jollai Kasella nii eip onnistu noin mallikkaast. Ohjaus on nii raskas ettei paljun eroo vanhast Majurist.

Vatran ohjaus on kevyt ja supernopee: "Tartu rattiin se ei tärise"

Juxu kirjoitti:

Muuten menettelisi 705:nen metsässä, mutta ei se mahdu sinne isoine kajuuttoineen, ja ainuttakaan kertaa ei ole tarvinnut notkean Casen kanssa alustaa varoa. Eikä ole panssaria. Kärryn aisan saranakohta on ensimmäinen, mistä tilttaa, mikä sekin on suoraan kaksipalkkirungon päässä..

Lue lisää

Tästä Juxulle aivan huippu Valmetti kohtuullisella ajomäärällä. Paras mahdollinen kone maatalouden töihin yleistraktoriksi ja metsäkäyttökin onnistuu mainiosti.

On viimeisen päälle hieno peli!!!

http://www.valtra.com/Com/Commonfiles/ScandicExM/tracpic/358/473-RAR_1.jpg

jouluvalmet kirjoitti:

Tästä Juxulle aivan huippu Valmetti kohtuullisella ajomäärällä. Paras mahdollinen kone maatalouden töihin yleistraktoriksi ja metsäkäyttökin onnistuu mainiosti.

On viimeisen päälle hieno peli!!!

http://www.valtra.com/Com/Commonfiles/ScandicExM/tracpic/358/473-RAR_1.jpg

Lue lisää

Aivan hieno pelihän se olisi, mutta en minä nyt joka jouluksi uutta traktoria osta. Enkä tuota Valtraa voisikaan sen liian kankeuden vuoksi, työt kun ovat suurelta osin sellaisia, että tarvitsen koneen, joka kääntyy pienessä tilassa. Käyntiäänen on myös syytä olla pieni, häiritsemätön,eikä karski rytistin, niinkuin Valtrassa. Ajelen niin paljon pihoisssa .. ja puutarhoissakin. Tuo vanha, uskollinen 885 on minulla sellaisena passarina ja metsäkaluna.
Kiitos vain tarjouksesta ja Hyvää Joulua!

Juxu kirjoitti:

Aivan hieno pelihän se olisi, mutta en minä nyt joka jouluksi uutta traktoria osta. Enkä tuota Valtraa voisikaan sen liian kankeuden vuoksi, työt kun ovat suurelta osin sellaisia, että tarvitsen koneen, joka kääntyy pienessä tilassa. Käyntiäänen on myös syytä olla pieni, häiritsemätön,eikä karski rytistin, niinkuin Valtrassa. Ajelen niin paljon pihoisssa .. ja puutarhoissakin. Tuo vanha, uskollinen 885 on minulla sellaisena passarina ja metsäkaluna.
Kiitos vain tarjouksesta ja Hyvää Joulua!

Lue lisää

Katsoinkin vasta jälkeenpäin kuvan, ei ollutkaan se toisaalla ollut uusi kone vaan vanha 865 - sitä en ottaisi kivin, en kirvein vanhanaikaisine tekniikoineen! Ohjaamomelukin on niin kova, että joutuisin käyttämään kuulosuojaimia ja sattuneesta syystä minun korvalehteni eivät niitä kestä pitkään

Juxu kirjoitti:

Katsoinkin vasta jälkeenpäin kuvan, ei ollutkaan se toisaalla ollut uusi kone vaan vanha 865 - sitä en ottaisi kivin, en kirvein vanhanaikaisine tekniikoineen! Ohjaamomelukin on niin kova, että joutuisin käyttämään kuulosuojaimia ja sattuneesta syystä minun korvalehteni eivät niitä kestä pitkään

Lue lisää

Tuollainen 865 tarjoaa ajajalleen henkilöautotason mukavuuden. Ohjaamo on lämmin ja hiljainen, ei tosin Mezzon tasolla, mutta ei missään tapauksessa meluisa. -65 sarja tarjoaa ainutlaatuisen luotettavaan perustekniikkaan pohjautuvan nykyaikaisen traktorin, josta tarkoituksella on jätetty pois sähköiset toiminnot. Lisävarusteena saa toki hienouksia, mutta suurin osa markkinoilla olevista koneista edustaa kuvan kaltaista huippuunsa viilattua perustekniikkaa.

Kuulosuojaimien käyttötarvetta ei näissä koneissa ole, nyt puhut soopaa.

Moottoriltaan nämä 865:t ovat huomattavasti hiljaisempia kuin isommat mallit. Tämä johtuu Jakajatyyppisestä ruiskutuspumpusta ja Eberspächerin äänenvaimentimesta. Itse en tosin moiti sitä isojen mallien Mezzomaista murinaakaan, se on miehekkään kuuloista.

Niin, saahan tähän 865:n perustuvan koneen toki uutenakin, mikäli haluaa uuden. Malli A82 vastaa perustekniikan osalta 865:ttä, mutta ulkomuoto on pyöreämpi ja joitain sähköhienouksia on lisätty vakiovarusteiseksi. Ja hintaakin tuollaisella uudella A82:lla on seitsemän tonnia enemmän kuin tällä 865:llä.

ajomukavuutta kirjoitti:

Tuollainen 865 tarjoaa ajajalleen henkilöautotason mukavuuden. Ohjaamo on lämmin ja hiljainen, ei tosin Mezzon tasolla, mutta ei missään tapauksessa meluisa. -65 sarja tarjoaa ainutlaatuisen luotettavaan perustekniikkaan pohjautuvan nykyaikaisen traktorin, josta tarkoituksella on jätetty pois sähköiset toiminnot. Lisävarusteena saa toki hienouksia, mutta suurin osa markkinoilla olevista koneista edustaa kuvan kaltaista huippuunsa viilattua perustekniikkaa.

Kuulosuojaimien käyttötarvetta ei näissä koneissa ole, nyt puhut soopaa.

Moottoriltaan nämä 865:t ovat huomattavasti hiljaisempia kuin isommat mallit. Tämä johtuu Jakajatyyppisestä ruiskutuspumpusta ja Eberspächerin äänenvaimentimesta. Itse en tosin moiti sitä isojen mallien Mezzomaista murinaakaan, se on miehekkään kuuloista.

Niin, saahan tähän 865:n perustuvan koneen toki uutenakin, mikäli haluaa uuden. Malli A82 vastaa perustekniikan osalta 865:ttä, mutta ulkomuoto on pyöreämpi ja joitain sähköhienouksia on lisätty vakiovarusteiseksi. Ja hintaakin tuollaisella uudella A82:lla on seitsemän tonnia enemmän kuin tällä 865:llä.

Lue lisää

Melko pitkään koeajoin uutta 865 :ttä aikanaan joten tiedän mistä puhun. Vuosi sitten koeajoin A-sarjalaista tosimielellä - vieläkään ei parhaasta halustani huolimatta minusta tullut uuden Valtran omistajaa. Laitoin jonkinverran enemmän rahaa kiinni ja ostin sellaisen, mikä miellyttää.

Juxu kirjoitti:

Melko pitkään koeajoin uutta 865 :ttä aikanaan joten tiedän mistä puhun. Vuosi sitten koeajoin A-sarjalaista tosimielellä - vieläkään ei parhaasta halustani huolimatta minusta tullut uuden Valtran omistajaa. Laitoin jonkinverran enemmän rahaa kiinni ja ostin sellaisen, mikä miellyttää.

Lue lisää

On totta, että Valmetti on hiukan kalliimpi hankkia kuin esim Case, MF, JD tai NH. Mutta on se valmetin vaihtoarvokin sitten korkeampi, nuo 865:t ovat nyt pyynneiltään noin 5-7 tonnia halvempia kuin olleet uutena. Mielestäni aika halpoja käyttövuosia ottaen huomioon koneen erittäin lujan tekniikan, kytkinlevy noissa ensin tulee vastaan, sekin vasta 5000 tunnissa.

Tietysti mikäli viimeisen päälle hienoudet painavat vaakakupissa enemmän, niin silloin on siirryttävä malleissa luokkaa ylemmäs. Eli Mezzo ja Hitech sarjaan. Nämä ovat varustetut ylellisellä Ergocab ohjaamolla, ehdottomasti toimivin ja ergonomisin ohjaamo nykytraktoreista. Tosin nämä Mezzo, Mega, Hitech, N, T -mallit ovat sitten huomattavasti kalliimpia koneita. Ja näiden isojen koneiden vaihtoarvo käytettynä ei säily ihan yhtä hyvin kuin keskiluokan 865:ssä.

Olen minäkin tuollaisella 885 Casella ajanut. Ihmettelin sitä Brittihenkistä hallintalaitteiden sijoittelua, etenkin ohjauspyörän osalta. Ratti iso kuin holahola-rengas ja kaikenlisäksi oudossa asennossa. Ihme että ovat ymmärtäneet tehtaalla laittaa sen tuulilasin takapuolelle...

hguhkölåä kirjoitti:

Mikä myyntipiste missä näin toimitaan?

Mulla samansuuntasia kokemuksia. Myyjä on täysi k.y.r.p.ä.

Seinäjoen Valtralla ainakin on ollut ja on edelleen hankalia myyjiä. Tiedän monen esittäneen niistä kritiikkiä.

Ainakin tää "ex maatalouslomittaja" oli aivan perseestä, yritti tehä asiakkaastaan naurunalaisen.

miljoona kärpästäkään kirjoitti:

ole väärässä jotta paska ei olis hyvää, vaan soon kärpästen mielipire, ei mun. Mä olen tottunut parempaan kun kärpäset.

Valtran moottorista... se on ollut ja on edelleen yks surkeimmista kapistuksista mitä koskaan on tehty. Syö paljon, antaa paljon... melua, vaan ei tehoa. Vanha 611ds oli hyvä moottori sovelluksissa, joissa tarvittiin tehot korkeilla kierroksilla, eikä edellytetty hirveitä vääntöjä. Tosin juoppo sekin oli.

Valtran askista... se ei todellakaan ole mitenkään loistava. Sunnuntai ajelulla se on jopa loistava vaihdettava, mutta kun kone laitetaan töihin, ja vaihdetta on vaihdettava pikavaihdetyyliin nopeasti vedossa, on valtran aski syvältä perseestä. Sitä alkaa kaivata äkkiä Fendtin lootaa, tai vaikka edes vanhaa urkin synkrotonta kytkinholkki askia.

Tuon takia valtramiehet vaihtaa ylämäessä aina jo mäen alla ekaa kertaa, kun ei mäessä saa vaihdettua, vai puutuuks se "mainio" moottori jo mäen nähdessään? On se meinaan aika noloo, kun vallumiehet vaihtaa meidän kylällä 3 kertaa tyhjällä kärrillä ylämäkeen, kun fentti menee kuorman kanssa yhdellä tiputuksella! Ja fentissä on 50 aski......

Noh toinen tykkää äireestä ja toinen tyttärestä. Pääasia on jotta molemmat saa. Vaan kyllä mä itte mieluummin sitä tytärtä laitan kun vanhaa äiteetä. Noh onhan niinkin hulluja ihmisiä, jotka jaksaavat vieläkin kehua valmet 502:ta, vaikka on yleinen totuus jottei sillä o koskaan mitään tehny. Huvittavinta on ergonomia perustelut... Tierättekö mistä se valmetin hytti on kopioitu? No saksalaisista oppikirjoista, siellä kun on hallintalaitteiren sijoittelu osattu jo paljon ennen valmetin insinöörejä (riippupolkimet mm...) ja esikuvana on toiminut Tsekkoslovakialainen Zetor Chrystalin ohjaamo, jota on hieman pienennetty 502 sopivaksi.....

Lue lisää

Valtran moottori on parasta mitä traktorimaailmasta löytyy, sitä ei voida kieltää. Valtran moottorit ovat Off-Highway -tyyppisiä, joten niiden soveltuvuus traktorikäyttöön on omaa luokkaansa. Moottorin runko voi toimia osana kantavaa rakennetta, apurunkoja ei tarvita.

11 sarjan moottorit ovat olleet aikanaan ylivoimaisia, ainoana murheena ne tietyn valmistesarjan O-rengasviat. Itse pidän onnistuneimpana 11-sarjalaisena 411DSi moottoria tuon 611 sijaan.

Polttoaineenkulutus Valtrassa on varsin lievä, nykyisin 207 gr/kWh. Pääseekö joku Fentin MWM muka tämän alle??? Ehkä joku ilmajäähytteinen Deutsi voi mennä vähemmällä.

Valmetin aski on ylivoimisesti nopein vaihdettava. Juurikin -65 ja 100, A-sarjalaisissa vaihteenvaihto on niin ripeä, synkrot toimivat salamana, ettei pikavaihteita kaipaa. Isoissa Valtroissa vaihteet ovat jäykemmät johtuen niin kovin suurista synkronoitavista massoista, mutta näissä onkin sitten nämä hienot PowerShift -vaihteet. DeltaPowerShiftillä vaihdat vedon katkeamatta ja HiTrol turbiinikytkin leikkaa vaihtotapahtuman suurimmat momenttipiikit.

No haloo!!! eihän mikään traktori tarvi vaihteenvaihtoa mäessä ilman kuormaa, tai sitten teillä on kärryissä jarrut laahaamassa. Aivan varmasti Valtra on mäennousukyvyssä parhaimmistoa ellei paras, pitää toki ymmärtää verrata samankokoluokan traktoreita. On mielestäni selvää, että jokin 611 Fentti vetää kovempaa kuin 405 Valmet...

Siinä olen samaa mieltä, että Chrystallin ohjaamo on ollut aikanaan edistyksellinen ja aikaansa edellä. Voi hyvinkin olla etä Valmetin insinöörit ovat tuosta Chrystallista katsoneet vinkkiä omaan kehitteillä olevaan ergonomiasarjalaiseensa. Valmetissa onkin sitten 02 sarjan yhteydessä menty huima harppaus eteenpäin melutasossa, ilmanvaihdossa, poljin- ja hallintalaite-ergonomiassa sekä näkyvyydessä. Tuollaisesta Valmetin ohjaamosta on näkyvyys aivan omaa luokkaansa, lasipinta-alaa on paljon eikä ohjaamo ole liian suuri.

"Tartu rattiin, se ei tärise"

yliwoimmaaa kirjoitti:

Valtran moottori on parasta mitä traktorimaailmasta löytyy, sitä ei voida kieltää. Valtran moottorit ovat Off-Highway -tyyppisiä, joten niiden soveltuvuus traktorikäyttöön on omaa luokkaansa. Moottorin runko voi toimia osana kantavaa rakennetta, apurunkoja ei tarvita.

11 sarjan moottorit ovat olleet aikanaan ylivoimaisia, ainoana murheena ne tietyn valmistesarjan O-rengasviat. Itse pidän onnistuneimpana 11-sarjalaisena 411DSi moottoria tuon 611 sijaan.

Polttoaineenkulutus Valtrassa on varsin lievä, nykyisin 207 gr/kWh. Pääseekö joku Fentin MWM muka tämän alle??? Ehkä joku ilmajäähytteinen Deutsi voi mennä vähemmällä.

Valmetin aski on ylivoimisesti nopein vaihdettava. Juurikin -65 ja 100, A-sarjalaisissa vaihteenvaihto on niin ripeä, synkrot toimivat salamana, ettei pikavaihteita kaipaa. Isoissa Valtroissa vaihteet ovat jäykemmät johtuen niin kovin suurista synkronoitavista massoista, mutta näissä onkin sitten nämä hienot PowerShift -vaihteet. DeltaPowerShiftillä vaihdat vedon katkeamatta ja HiTrol turbiinikytkin leikkaa vaihtotapahtuman suurimmat momenttipiikit.

No haloo!!! eihän mikään traktori tarvi vaihteenvaihtoa mäessä ilman kuormaa, tai sitten teillä on kärryissä jarrut laahaamassa. Aivan varmasti Valtra on mäennousukyvyssä parhaimmistoa ellei paras, pitää toki ymmärtää verrata samankokoluokan traktoreita. On mielestäni selvää, että jokin 611 Fentti vetää kovempaa kuin 405 Valmet...

Siinä olen samaa mieltä, että Chrystallin ohjaamo on ollut aikanaan edistyksellinen ja aikaansa edellä. Voi hyvinkin olla etä Valmetin insinöörit ovat tuosta Chrystallista katsoneet vinkkiä omaan kehitteillä olevaan ergonomiasarjalaiseensa. Valmetissa onkin sitten 02 sarjan yhteydessä menty huima harppaus eteenpäin melutasossa, ilmanvaihdossa, poljin- ja hallintalaite-ergonomiassa sekä näkyvyydessä. Tuollaisesta Valmetin ohjaamosta on näkyvyys aivan omaa luokkaansa, lasipinta-alaa on paljon eikä ohjaamo ole liian suuri.

"Tartu rattiin, se ei tärise"

Lue lisää

ei itse asiassa kerro mitään. Vasta se kertoo totuuden kun saman teholuokan traktorilla siirretään sama määrä maata samankokoisella kärrillä päivässä ja katsotaan illalla mitä on mennyt. Tai äestetään sama ala samanlaisella äkeellä.

Esim Jontikka pitäisi olla arvojen mukaan pieniruokaisempi kun fendt, mutta käytännön työssä on toisin. Samoin zetorin pitäis lukemien mukaan syödä enemmän kuin deere, mutta se menee vielä vähemmällä kuin fendt.

Täytyy kyllä sanoa, että nuo erot on uskomattomia ja vasta tarkka seuranta ne näyttää paljastavan. Meidän kulutuksella ja nykyisillä moottoripolttoöljyn/ dieselin hinnoilla puhutaan yli kymppitonnin säästöstä/vuosi kun verrataan suuriruokaisinta ja halvinta konetta!!!! Se on ainakin mulle paljon rahaa, sillä se jää suoraan yrityksemme tulokseksi, mikä ei mene savuna ilmaan!!!!!

Tuo 411 ei nyt mielestäni ole kummoinen moottori, tosin 611 jälkeen valmetin parhaimmistoa tosin.

Jooh en mä tiedä onko tää jokin valmetin vanha tehdassalaisuus, mut ensimmäinen versio 502 ohjaamosta jouduttiin riisumaan pois päältä, se kun taisi olla liian paljon chrystallin näköinen, sitten sitä vähän huononnettiin ja hetihän se kelpas valmetin kajuutaksi ;-)

Sen verran 02, 03, 100 6000 ja 8000 sarjan möttejä ajaneena täytyy sanoa tuohon hiljaisuus kommenttiisi että kyllä ne ovat olleet kaikki pahaäänisimpiä koppeja. Ja muutenkin käyttöominaisuuksiltaan ankeita lootia. Tietty on ollut huonompiakin, esim MF:n palmu ohjaamot ja foortin sekurat, mutta ne onkin eri aikakaudelta, samalta kuin esim vanhat 100 sarjan valmetit, joiden hytti se vasta kamala olikin!

Tiukkana yleisen siisteyden kannattajan täytyy muuten sanoa, että Fendtin ohjaamo on tähän mennessä ainut mistä pysyy pöly ja painepesurin suihku ulkona! Pidin nuita puheita höpönä ennen, mutta nyt se on uskottava!

lukema g/kWh kirjoitti:

ei itse asiassa kerro mitään. Vasta se kertoo totuuden kun saman teholuokan traktorilla siirretään sama määrä maata samankokoisella kärrillä päivässä ja katsotaan illalla mitä on mennyt. Tai äestetään sama ala samanlaisella äkeellä.

Esim Jontikka pitäisi olla arvojen mukaan pieniruokaisempi kun fendt, mutta käytännön työssä on toisin. Samoin zetorin pitäis lukemien mukaan syödä enemmän kuin deere, mutta se menee vielä vähemmällä kuin fendt.

Täytyy kyllä sanoa, että nuo erot on uskomattomia ja vasta tarkka seuranta ne näyttää paljastavan. Meidän kulutuksella ja nykyisillä moottoripolttoöljyn/ dieselin hinnoilla puhutaan yli kymppitonnin säästöstä/vuosi kun verrataan suuriruokaisinta ja halvinta konetta!!!! Se on ainakin mulle paljon rahaa, sillä se jää suoraan yrityksemme tulokseksi, mikä ei mene savuna ilmaan!!!!!

Tuo 411 ei nyt mielestäni ole kummoinen moottori, tosin 611 jälkeen valmetin parhaimmistoa tosin.

Jooh en mä tiedä onko tää jokin valmetin vanha tehdassalaisuus, mut ensimmäinen versio 502 ohjaamosta jouduttiin riisumaan pois päältä, se kun taisi olla liian paljon chrystallin näköinen, sitten sitä vähän huononnettiin ja hetihän se kelpas valmetin kajuutaksi ;-)

Sen verran 02, 03, 100 6000 ja 8000 sarjan möttejä ajaneena täytyy sanoa tuohon hiljaisuus kommenttiisi että kyllä ne ovat olleet kaikki pahaäänisimpiä koppeja. Ja muutenkin käyttöominaisuuksiltaan ankeita lootia. Tietty on ollut huonompiakin, esim MF:n palmu ohjaamot ja foortin sekurat, mutta ne onkin eri aikakaudelta, samalta kuin esim vanhat 100 sarjan valmetit, joiden hytti se vasta kamala olikin!

Tiukkana yleisen siisteyden kannattajan täytyy muuten sanoa, että Fendtin ohjaamo on tähän mennessä ainut mistä pysyy pöly ja painepesurin suihku ulkona! Pidin nuita puheita höpönä ennen, mutta nyt se on uskottava!

Lue lisää

Aika kovia säästöjä aiot repiä polttoaineenkulutuksella. Täytyy olla tosi monta traktoria ja ilmeisesti jotaan urakointihommaa. Nevahommaa???

Nevalla luulisin polttoaineenkulutuksella olevan suuren merkityksen. Miksi siellä käytetään lähes pelkästään Valmettia? Näitä mainitsemiasi Fenttejä en tiedä ainuttakaan.

Niin, en toki nostanut 411Dsi:tä millekään jalustalle, totesin sen olevan sarjansa parhaimmistoa. 115 hv teholuokassa varmasti parempi ominaisuuksiltaan kuin 611.

Mielestäni parhaat koskaan valmistetut Valmetin moottorit ovat 420DWI ja 634DSBIE. Eivät toki muutkaan huonoja ole, mutta nämä kaksi mallia täytyy nostaa oikein jalustalle.

Suotta halveksut sitä 02 sarjan ohjaamoa, karu tosiasia on että se on ollut aikanaan poikkeuksellisen ylellinen traktoriohjaamo.


Edelleen Valtra on ohjaamoergonomialtaan huippua. Olen minäkin muita merkkejä ajanut ja tiedän etteivät ne ainakaan hiljaisempia ole. Talvella ikkunat huurtuu ym. ym. Ja hallintalaitteiden sijoittelu näissä muissa länsimaisissa koneissa on paljon Valtraa jäljessä. Pahimpina voi mainita MF:n ja JD:n.

Kovin tunnut Fenttiä kehuvan. Sanoppa miksi niitä ei sitten kellään ole jos ne niin kovin hyviä on.

kulutus kirjoitti:

Aika kovia säästöjä aiot repiä polttoaineenkulutuksella. Täytyy olla tosi monta traktoria ja ilmeisesti jotaan urakointihommaa. Nevahommaa???

Nevalla luulisin polttoaineenkulutuksella olevan suuren merkityksen. Miksi siellä käytetään lähes pelkästään Valmettia? Näitä mainitsemiasi Fenttejä en tiedä ainuttakaan.

Niin, en toki nostanut 411Dsi:tä millekään jalustalle, totesin sen olevan sarjansa parhaimmistoa. 115 hv teholuokassa varmasti parempi ominaisuuksiltaan kuin 611.

Mielestäni parhaat koskaan valmistetut Valmetin moottorit ovat 420DWI ja 634DSBIE. Eivät toki muutkaan huonoja ole, mutta nämä kaksi mallia täytyy nostaa oikein jalustalle.

Suotta halveksut sitä 02 sarjan ohjaamoa, karu tosiasia on että se on ollut aikanaan poikkeuksellisen ylellinen traktoriohjaamo.


Edelleen Valtra on ohjaamoergonomialtaan huippua. Olen minäkin muita merkkejä ajanut ja tiedän etteivät ne ainakaan hiljaisempia ole. Talvella ikkunat huurtuu ym. ym. Ja hallintalaitteiden sijoittelu näissä muissa länsimaisissa koneissa on paljon Valtraa jäljessä. Pahimpina voi mainita MF:n ja JD:n.

Kovin tunnut Fenttiä kehuvan. Sanoppa miksi niitä ei sitten kellään ole jos ne niin kovin hyviä on.

Lue lisää

Joko oot kaikki joulupukin tuomat lakritsipiiput syöny?

semmosta kirjoitti:

Joko oot kaikki joulupukin tuomat lakritsipiiput syöny?

Mene kysymään sitä tuolta ruoka&juoma osiosta.

Eipä kuulu tälle osastolle eikä varsinkaan tähän keskusteluun.

Noh, ei meillä mitään perkeleen lakritsaa syödä.

kulutus kirjoitti:

Aika kovia säästöjä aiot repiä polttoaineenkulutuksella. Täytyy olla tosi monta traktoria ja ilmeisesti jotaan urakointihommaa. Nevahommaa???

Nevalla luulisin polttoaineenkulutuksella olevan suuren merkityksen. Miksi siellä käytetään lähes pelkästään Valmettia? Näitä mainitsemiasi Fenttejä en tiedä ainuttakaan.

Niin, en toki nostanut 411Dsi:tä millekään jalustalle, totesin sen olevan sarjansa parhaimmistoa. 115 hv teholuokassa varmasti parempi ominaisuuksiltaan kuin 611.

Mielestäni parhaat koskaan valmistetut Valmetin moottorit ovat 420DWI ja 634DSBIE. Eivät toki muutkaan huonoja ole, mutta nämä kaksi mallia täytyy nostaa oikein jalustalle.

Suotta halveksut sitä 02 sarjan ohjaamoa, karu tosiasia on että se on ollut aikanaan poikkeuksellisen ylellinen traktoriohjaamo.


Edelleen Valtra on ohjaamoergonomialtaan huippua. Olen minäkin muita merkkejä ajanut ja tiedän etteivät ne ainakaan hiljaisempia ole. Talvella ikkunat huurtuu ym. ym. Ja hallintalaitteiden sijoittelu näissä muissa länsimaisissa koneissa on paljon Valtraa jäljessä. Pahimpina voi mainita MF:n ja JD:n.

Kovin tunnut Fenttiä kehuvan. Sanoppa miksi niitä ei sitten kellään ole jos ne niin kovin hyviä on.

Lue lisää

konetta, joista 3 liikennetraktoria. Maansiirtoa, lämpöurakointia, lumityötä ja kesäisin sr korjuu urakointia. 4 koneeseen tulee 3000 tuntia vuodessa ja vanhaan Chrystalliin noin 800 tuntia vuodessa. Elikkäs aika paljon häppää palaa. No nyt se on pudonnut paljon, kun on tullut noita eco vaihteistoja koneisiin! Hieno keksintö!

Ei missään koneessa, jossa on ilmastointi vakiona tarvii kärsiä sumuisista ikkunoista, ja ainakin kaikissa mitä itse olen viime vuosien aikana ostellut, se on ollut vakiona. Taitaa tuo ZTS olla viimeinen mihin se on tarvinnut ottaa lisävarusteena. Eikä siinäkään muuten lasit huurru, vaikka taakse ei ole suuttimia.

Noh, jokainen ajaa millä tykkää. Luulisin että nevalla(kaan) fenttiä ei käytetä juuri tuon hinnan takia. Suokoneilla kun käyttöaika vuodessa jää loppujen lopuksi kuitenkin melko lyhyeksi, ja talvityöllistäminen on hankalaa. AInakaan meillä päin ei ole kuin lumitöitä (????? 1 kerta aurattu tänä vuonna paikallisteitä !!!) kalkkivaunun vetoa (siihen ei olla seottu) vähäistä maansiirtoa ja sitten tuo lämpöurakointi on ollut nyt viimevuosina pääsuuntaus.

Suomen ostetuin kirjoitti:

Perustat väitteesi nivelpolkimen huonosta liikeradasta johonkin 10 sarjan foordiin.

Asiat eivät ole Valtrassa noin. Kytkin on erittäin miellyttävä käyttää, paljon kevyempi kuin riippupoljin.

Ja ohjaamo on hiljainen ja kone todella automainen ajettava, mm. vaihteisto on vertaansa vailla. Eikä ujelluksesta tietoakaan, elät ilmeisesti väärää vuosikymmentä...

Nämä -65, 100, A-sarjan Valtrat ovat suomen ostetuipmpia traktoreita, eikai traktorinkäyttäjien ehdoton enemmistö ja eliitti voi olla väärässä? Älä nyt ole hölmö.

On totta että jotkut ulkomaan traktoreilla ajavat eivät vaihda Valtraan sillä väliraha on varmasti hiukan pidempi. Mutta kerran se vain kirpaisee, seuraavassa vaihdossa uuteen Valtraan väliraha onkin sitten käsittämättömän pieni. Valtran vaihto ja jälleenmyyntiarvo on omaa luokkaansa, etenkin 65 ja 100 sarjassa.

Hei, onhan olemassa tietysti käytettyjä loistovaihtoehtoja, mikäli valuuttatilanne on tiukahko. Jos uusi tuntuu liian kalliilta niin harkitse vaikkapa tätä:

http://www.nettikone.com/637510

On kaikkien maataloustraktoreiden aatelia, todellinen huippuyksilö ja erittäin suosittua vuosimallisarjaa. Huomaa myös juhlamallin erikoismaalaus. Ja koneen hinta jo kuitenkin 3500 euroa halvempi kuin on uutena ollut. Mielestäni erikoisenkin halpa, normaalisti näistä pyydetään samaa kuin ovat maksaneet silloin uutena.

Lue lisää

Valmetin myyjät täällä kirjoittelevat, jutut suoraan esitteestä!

Valtrabest kirjoitti:

Tässä klipissä korostuu 865 ja 900 Valtrojen ainutlaatuiset ominaisuudet.

Koneen hallinta on helppoa tiukassakin tilanteessa, vaihteenvaihto on aina ripeää ja suurtehohydrauliikka mahdollistaa supernopean ohjauksen. Ja moottorissa on räjähtävää voimaa saamaan traktorille ainutlaatuinen kiihtyvyys.

http://www.youtube.com/watch?v=LnveXxTLtUc

Lue lisää

Valtran myyntimies iski jälleen!

On kyl huippupeli tää, vieläpä ns. Hiteck malli.

On kyl hintakin melkosen huippu. Näit sai sillon pari vuotta sitten suoral kaupal hintaan 39 tonnii. Tuo ilmotuksen koneen pyynti on about 55000 euroo. Vaik ottaa huomioon noi varusteet nii on melkonen arvonnousu käytetylle koneelle.

Se on kyl varmaan niin, et näistä 6000 sarjan Valluista saa tulevaisuudes omansa pois. Siis sen mitä ne on uutena ollu.

Mites on tehdäänkö näitä Mezzoja jaHiteckejä vielä? Ainaski on puhuttu että tekeminen loppuis jossain vaiheessa. Eikä Valtran räätälöintiosiossakaan näitä enää oo.

Jos näijen teko loppuu, niin millä suomen maatalous sen jälkeen pyörii. Nää M, C ja N -sarjalaiset ei oikeen vakuuta mua. Eikä niit hirveitä myydäkään.

ebneob kirjoitti:

Mites on tehdäänkö näitä Mezzoja jaHiteckejä vielä? Ainaski on puhuttu että tekeminen loppuis jossain vaiheessa. Eikä Valtran räätälöintiosiossakaan näitä enää oo.

Jos näijen teko loppuu, niin millä suomen maatalous sen jälkeen pyörii. Nää M, C ja N -sarjalaiset ei oikeen vakuuta mua. Eikä niit hirveitä myydäkään.

Lue lisää

Ei tehdä 6000 ja 8000 sarjaa enää. Lopetettu kesällä.

N ja T sarjan pitäis korvata ne.

Mikäs kone se ännä on käytännössä? Joko jollain on muutakin kokemusta kuin uutuuden ihailua?