Kun lukee ooppera-arvosteluja, voi niistä päätellä, että Kansallisoopperassa on kokoelma tenoreita, joiden rahkeet eivät kerta kaikkiaan riitä. Uusimassa Rondossa haukuttiin myös sopraanot, eikä syyttä. Mitä jää jäljelle? Oma korvani kertoo seuraavaa; takaisesti tekotummennuksella laulavat mezzot ja liian vaaleat bassot (naamioidut baritonit). Aidot baritonit ovat ok, samoin kuin eräät keveät Mozart-tenorit, jotka älyävät pysyä fakissaan. Tässäkö se upea ensemble on? Mitä ensemble Kansallisoopperassa tarkoittaa?
Olisiko järkevää mennä teoskohtaisiin kiinnityksiin? Se olisi tasapuolisempaa, nuoret laulajat saisivat mahdollisuuksia eikä kenenkään tarvitsisi esittää omaan ikään ja olemukseen sopimattomia rooleja. Eläkeviroissa ei taiteen alalla ole järkeä. Johtaisivatko teoskohtaiset kiinnitykset ikärasismiin - olisiko laulajan ura ohi viimeistään nelikymppisenä? Mitä muuta?
Olisiko järkevää mennä teoskohtaisiin kiinnityksiin? Se olisi tasapuolisempaa, nuoret laulajat saisivat mahdollisuuksia eikä kenenkään tarvitsisi esittää omaan ikään ja olemukseen sopimattomia rooleja. Eläkeviroissa ei taiteen alalla ole järkeä. Johtaisivatko teoskohtaiset kiinnitykset ikärasismiin - olisiko laulajan ura ohi viimeistään nelikymppisenä? Mitä muuta?
Vastaukset 3
Vanhimmat
En olekaan nähnyt kysesitä Rondon artikkelia. Ketä sopraanoja siellä haukuttiin ja miksi?
Nykyisin KOn tehdään määräaikaisia sopimuksia. Eläkevirkoja ei taiteilijapuolella ole enää ollut tarjolla vuosiin, arvatenkin johtuen juuri näistä virkaheitoista tenoreista. Arvelusi siitä, että laulajan ura olisi 40 ohi ei tietenkään voi pitää paikkaansa. Useimpien laulajien ura on parhaassa vaiheessa juuri 40-vuotiaana. esim: Paasikivi, Knihtilä, Uusitalo, Hakala...
muusiikki- ja viihdebusiness halua aina vaan uusia nuoria naamoja ja kilpailujen voittajia? En tiedä, kuunnellaanko laulajan ääntä enää ja kuka kuuntelee jos kuuntelee.