minkä laskette pettämiseksi?
Pettämisestä
sarvikuonokas
511553
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 51
Vanhimmat
yhdessä sovittujen pelisääntöjen rikkomisen ja mulle isompi asia on rikkoa luvatut lupaukset, kuin sekstaaminen toisen kanssa.
Katotaas sanakirjamääritelmä... (http://www.urbandictionary.com/define.php?term=cheating)
11. cheating
What your ex did to you when she/he found a better puss eater
... ok, mikä ettei.
Löydätkö kaikki vastaukset omalle elämällesi netistä it-velho?
Wizard
Someone who knows everything there is to know about drugs. Capable of giving you any advice you need so you dont O.D. or have a bad trip.
Mitä? Väitätkö mua joksikin nettinarkiksi?
että sä tiedät minkälainen nettinarkki on.
sen hyvin, että "kieroilun".
(Olihan se Danskuu?)
Se oli siis ihan just prikulleen niinkuin itsekin ajattelen.
Mä pidän kyllä pahempana pettämisenä sitä, jos mies pettää henkisesti mun luottamuksen.
Parisuhteessa pidän tärkeimpänä sitä että ollaan ja pidetään "yhtä". Jos koen, että mies ei ole mun puolella, vaan jonkun toisen kanssa mua vastaan, niin sen koen petoksena mua kohtaan.
Työ naiset liitätte tähän asioita joita en nyt olisi tullut ajatelleeksi.. =)
aina vaan se seksi mielessä =D
kyl mä lasken suutelun.
Mä pussailen mun kavereitakin, tosin kännissä harvoin vaan joskus vahingossa,
mut kuitenkin....
Meniskö sen takia kymmenen vuoden avioliitto katkolle, vai? Yhen pusun takia?
Ettenkö pystyisi antamaan anteeksi..
ja pussailu ja suutelu on eri asioita eikö?
On mullekin joskus nainen(pikemmin tyttö) sanonu tyyliin, että 'mies tulki suutelemaan tosta vain baarissa' ja ku ite en oo ollu paikalla, ni ehän mä voi tietää mikä se todellinen tilanne on ollut ja epäilykset ovat alkaneet. Se voi olla totuus, tai se voi olla puolitotuutta, tai ihan mikä vaan. Mut, eihän se sitä epäilyä mikskään muuta. Pitäisivät suunsa kiinni ja avautuisivat jollekin tyttökaverilleen tai vaikka netissä tollasesta asiasta, mut ei sitä miehelleen tarvii kertoo.
Mut, jos toinen on harrastanut seksiä jonkun toisen miehen kanssa, ni se on sellanen asia, jonka vaistoaa mitään kertomatta. Ja sitte voi joko näytellä tyhmää tai nostaa asia esille, mut ei se asioita ole miksikään muuttanut. Ainakin mun pari kokemusta ovat johtaneet sen suhteen päättymiseen, joko sitten ennemmin tai myöhemmin.
joo..
Mä sallisin miehelleni sen suutelunkin, esim. siinä tapauksessa et se tapahtuis jonkun sen elämän ekan suuren rakkauden kanssa, jonka se näkis ekaa kertaa pitkään aikaan....Emmä sille nyt maailman vihaisin vois siitä olla, varsinkaan jos tietäisin, et mua se rakastaa nyt ja haluu olla mun kanssa.
Ei käsitä..
..ihmisiä on näköjään jos jonkinnäköisiä
rakkaus kyllä kestää tuonkin.
Jokaisella meistä kuitenkin on se menneisyys takanaan ja kaikkia ihmisiä ei kai vaan koskaan pysty täysin sulkemaan pois ajatuksistaan tai elämästään ja itse ainakin romantikkona ymmärrän tuon ihan täysin.
Jos meidän suhde muuten ois vakaalla pohjalla, niin ei tuo sitä hetkauttaisi suuntaan, eikä toiseen.
on kuitenkin sellainen, mitä tuskin kukaan koskaan alkaa tekemään poika/tyttöystävänsä edessä..
Nyt "ulkopuolisena" oli vaan pakko kommentoida. Itsellä on eräs ensirakkaus, joka ei "koskaan toteutunut" olosuhteiden takia. Henkilö on ollut vuosikausia mielessä ja nyt tiedän, että myös minä hänelle. Molemmilla on nykyään elämä "mallillaan", onnellisesti naimisissa jne. Työasioissa kuitenkin sattumalta törmäsimme äskettäin. Olemme nyt samassa työpaikassa, mutta paikka on iso, joten vältellä voi...En voisi hylätä puolisoani ikinä, mutta olen nyt neuvoton. Kipinät sinkoilevat niin, että pää on pyörällä. Olen miettinyt voisinko suudella tätä ihmistä, jos tilanne ajautuisi siihen. Tiedän, että ajautuisi, jos olisi mahdollisuus olla hetken jos toisenkin kahden. Tai pikemminkin voisinko estää suutelemista. Tilanne on nyt se, että vaihtelen työvuorojani yms., etten törmäisi tähän suureen rakkauteeni, ettei omatunto kolkuttaisi. Oma puolisoni ei ole mustasukkaista tyyppiä, vaan ajattelee tyyliin, mistä ei tiedä, ei ole olemassakaan. Tunnen henkilön hyvin, vaikka emme olekaan olleet fyysisessä kontaktissa koskaan ja tiedän rakastavani häntä, hänkin luultavasti minua. Pakoilenko loppuelämän, vai annanko mennä (edes hetkisen ajan)? Kas siinäpä pulma... Ja petänkö jo nyt, tällaisia pohtiessani?
minä kyllä sallisin sen suutelemisen, mutten itseltäni salaa. Noista asioista olisi pakko pystyä puhumaan. Jos kumppanini olisi mulle rehellinen, niin arvostaisin sitä.
en tiedä omaa tilannettasi, mutta suosittelisi ottamaan asian puheeksi puolisosi kanssa. Hän varmaan voi jossain vaiheessa muutenkin sen vaistota.
Kerran puhuimme asiasta teoriassa. Ennen siis kuin tiesin, että koskaan tapaisin enää tätä rakkauttani. Ehkä alitajuisesti toivoin,että tapaisin ja siksi kysyin, en tiedä. Puoliso sanoi selkeäsanaisesti, että hänen suhtautumisensa kaikkeen pettämiseen on se, että hän ei halua tietää siitä mitään. Paitsi, jos se vaikuttaa yhteiseen tulevaisuuteen, tietysti. Ajatteli kai tällaisia "huolettomia" yhden illan juttuja, mihin en kyllä itse ainakaan kykene ollenkaan.
.. niin mitä sitten tapahtuu?
Päätin jo, että välttelen kuitenkin tätä rakkauttani, en puolisoni, vaan itseni takia. Olen niin itsekäs, en halua hajoittaa päätäni, vaikken ns. "jäisikään kiinni". Tuohon vaistoamiseen: puolisoni on kylläkin suoraan sanottuna tuollaisissa asioissa melkoinen "puusilmä"...
On vielä yksi JOS, jos tietäisin, että minä/tämä rakkaus olisi kuolemassa vuoden sisään tms. antaisin mennä... Kuulostaa dramaattiselta, mutta lähipiirissäni tiedän tapauksia, jossa ihmisten on ollut vaikeaa elää sen kanssa, ettei kerran uskaltanut "elää".
samoilla linjoilla mäkin oon tosta asiasta...
Uskoisin silti, et jokin tarkoitus tuolla "sattumallakin" on, et ootte nyt samassa työpaikassa ja en oikein usko, et se tarkoitus on sun välttelu sitä naista kohtaan.
tossahan olis aineksia vaikka nihin romanttiseen rakkaustarinaan. Tunnut silti olevan suht koht järki-ihmisiä, joten varmaan osaat silti pitää tilanteen hallinnassa.:)
Tässä asioita mitä sen olen kuullut olevan:
Seksi
Suutelu
Halailu
"tietyntyylinen tanssiminen" =)
Veikkaus:
Miehille tämä asia on mustavalkoisempi kuin naisille.
Ajattelu
Toi pettämisen raja on kyllä niin häilyvä, että sitä on vaikea määritellä.
Itse ajattelisin, että en tee mitään sellaista, mistä itse loukkaantuisin jos poikaystävä/puoliso tekisi saman.
Noh, ensin pitäis tietenkin olla se poikaystävä. Tällä hetkellä mun moraali koskee ainoastaan mua, kun sinkkuna teen just kaiken mikä itsestä tuntuu kivalle.
Toi oli hyvä: "tietyntyylinen tanssiminen"...
Mua viikonloppuna yksi mies tanssitti just niin... tyyli oli: "tunnetko mun vyönsoljen?"... Ja tunsinhan mä... Mut se jäi kyllä pelkälle tanssiasteelle... =)
Ihmetykseni oli suuri kun minulle heitettiin tuo "tietyntyyppinen tanssi" =D..
Mutta paha tietty sitä on sanoa miltä se muiden silmissä näyttää =)
Mun osalta se ainakin näytti siltä, että kavereilta tuli aamulla viestiä että nukuinko yksin =)
Mun mielestä lähekkäin tanssiminen on ihanaa, mutta en kyllä vetäis ihan tolla tyylillä jos seurustelisin...
Mut mun mielestä se kuuluu asiaan..
Tosin ehkä kumppania voisi vähän ojentaa.. mutta ei se pettämistä mun mielestä kuitenkaan ole.
ja kaikkee ei tarvii näyttää. Elämä on siten paljon yksinkertaisempaa ja luottavaisempaa. Ja väärinkäsityksiäkin voi syntyä, jotta mä lasken sen sänkyynmenon pettämiseksi, en oikestaan muuta.
pettämiseks sen jos rikkoo toisen kanssa tehdyn sopimuksen yhteisistä pelisäännöistä. Mä en osaa määritellä sitä mitenkään niin että tanssiminen toisten kanssa olis väärin, halailu olis väärin tms vaan ajattelen sen niin etten tee mitään sellaista mitä en halua toisenkaan tekevän mulle.
Mä halailen kavereiden kanssa, mä voin tanssia muidenki miesten kanssa jne eikä mun mielestä pienessä pusussakaan välttämättä ole mitään pahaa (tarkotan nyt kaveripusuja poskelle tms) mutta siinä on se tietty raja minkä yli en menis.
Käydäänkö semmosia läpi jossain vaiheessa parisuhdetta?
Niinkö istutaan iltaa muistiinpanovälineiden kanssa ja neuvotellaan jutuista? =)
Mutta enemmänkin se ehkä menee kuitenkin niin että kun jutellaan, keskustellaan ja opitaan tuntemaan toista paremmin niin kyllähän siinä oppii tietämään toisen arvoista, tietää mikä loukkaa jne ja niiden perusteella ne yhteiset säännöt sitten muodostuu.
Toki noita sääntöjä sitten voidaan tarkistella ja jopa muutella parisuhteen edetessä, pääasia olis että kumpikin on samalla aaltopituudella näissä asioissa.
Fyysisellä puolella mm suutelu, hinkkaaminen yms toiminta ja tietenkin itse akti.
Henkisen puolen pettämistä on lupausten rikkominen.
Jos teen tietoisesti jotain sellaista minkä tiedän loukkaavan kumppaniani pahasti. Jotain sellaista mihin en etukäteen kykenisi kykenisi "pyytämään
lupaa".
Tähänastisista paras ja sopii kaikille omantunnon omaaville =)
kyllä hyvä vastaus.
En pystyisi itse omantuntoni takia tekemään paljoa mitään.. Tuntuu, et se kolkuttelee välillä liiankin herkästi :/
Jos tuntuu että et voisi soittaa kumppanillesi ja kertoa mitä on tapahtumassa, älä tee sitä.
Ainakin itseltäni karisee pienenpienikin viehtymys vieraaseen, kun ajattelen vain miten mussukkani vastaisi unenpöpperöisenä puhelimeen... ja oih, sen pidemmälle en ole koskaan päässyt.
Mutta sinkkuna sun pitäisi ainakin hetkittäin luopua siitä kokonaan..
..Olen itse ainakin alkanut pikkuhiljaa ymmärtämään että kun ei ole mitään sitoomuksia niin ainakaan teoriassa ei voi loukata ketään
Sä kyllä osasit ilmaista tosi hyvin tän asian ilman mitään tarkkaa listaa siitä mikä on pettämistä ja mikä ei :)
kun se on jälleen kerran tapauskohtaista...
Jos parilla on vaikka avoin suhde niin eihän se mitään pettämistä silloin ole vaikka kuinka nylkyttäisi vierasta? Jos taas parilla on niin tiukat säännöt, että vieraan kanssa tanssiminen on pettämistä, niin eipä siinä paljon sambailla sitten menemättä petoksen puolelle?
Kun puhutte "petoksesta" =P
Tuota samaa asiaa minä oon vähän yrittänyt selittää mutta sun selitykset oli paljon paremmat, ne meni kerralla kaaliin jopa mulla :)
Ytimekkäästi sanottu, ei voi muuta kuin komppailla.
siis tuottaa tulosta...
olen elänyt sellaisen sirkusperheen kanssa että pysyäkseen tolkuissaan kaiken vääntämisen ja kääntämisen keskellä, on osattava jäsentää ja typistää asiat.
Joku roti sentään. :)
alkaa sillon ku kuuluu "tästä ei sitten kerrota emännälle/isännälle" Tää on aika tiukka linja mut miepä sallinki jonkuasteisen pettämisen. =)
Täällä 20-30v. nuoriso on kovasti yksimielinen siitä, miten tässä maailmassa pitäisi elää. Näin "vanhuksena" paljastan, että vanhana ihminen katuu enemmän tekemättä jättämisiään kuin tekemisiään, jos tunnepuolesta puhutaan. Ihminen voi perustaa perheen myös sen elämän toiseksi suurimman rakkauden kanssa ja olla onnellinen. Jos ei vaikka saa sitä suurinta rakkauttaan. Mutta ketä hän silloin pettää, itseään, rakkauttaan vai "toiseksi suurinta rakkauttaan"? Mitäköhän te ajattelette elokuvasta "Hiljaiset sillat"? Ette varmaan ole nähneet, vanhusten elokuva;)
Ei muuta ku tosielämän kauniit ja rohkeat pystyyn..
kohtalainen pätkä.
Ja "vanhuksenakin" katselet asioita vain tietystä putkesta läpi. Jotkut katuu niitä tekemisiään, ei tekemättä jättämisiä. Riippuu varmaan siitäkin onko tehnyt vai jättänyt tekemättä ja mitä kaikkea siitä onkaan seurannut?
Tunneasiat on yleisesti ottaen kipeitä ja hankalia, eikä niihin tahdo päteä mitkään säännöt. Ainakaan yleismaailmallisesti. Sepä niistä niin mielenkiintoisia tekeekin. :)
myö sählätään sinkkuna niin paljon että tuo pettämisen raja hämärtyy :D
Aina olen harjoittanut rakkautta vain niiden kanssa, joita rakastan ja jotka rakastavat minua... Ketään en ole loukannut teoillani, vaan hoitanut asiat hienotunteisesti. Elän kuitenkin vain tän yhden elämän, niinkuin kaikki!