Elän tällä hetkellä toista pitkää parisuhdetta ja yhden asian olen oppinut! Älä ole koskaan täysin rehellinen!
Edellisessä parisuhteessa pelkäsin ja koin fyysistä väkivalta, nyt henkistä. Mitä seuraavaksi?
Ajattelin aikanaan, jotta kerron rehellisesti kaikki menneet, mitä on tullut tehtyä, jottei mitään jää sanomatta eikä joskus paljastu väärässä tilanteessa. Mutta suuren virheen tein. Jatkuvasti epäillään ja yritetään nujertaa. Joudun koko ajan olemaan varpaillani vaikka en ole tehnyt mitään väärää. Mutta, minkäs teet, jos toinen ei usko ja luota? Alkaa vaan väsyttää henkisesti liikaa ja reilu viikko sitten ollaan vasta muutettu yhteiseen kotiin. Pitäisi molempien olla onnemme kukkuloilla, mutta jo kolmas kunnon sota reilussa viikossa. En vaan jaksaisi enää, mutta lasten takia yritän, en TAAS haluaisi hajottaa kaikkien elämää.
Luotimme molemmat siihen, kun päästään saman katon alle, kun kahden asunnon eläminen oli niin työlästä lasten kanssa, jotta kaikki helpottuu, mutta ei!! Toinen osapuoli muka rakastaa liikaa minua.. Alkaa tuntua, jottei tiedä rakkaudesta mitään! Haluaa vain omistaa ja nujertaa!!! No, aikansa kutakin..
Edellisessä parisuhteessa pelkäsin ja koin fyysistä väkivalta, nyt henkistä. Mitä seuraavaksi?
Ajattelin aikanaan, jotta kerron rehellisesti kaikki menneet, mitä on tullut tehtyä, jottei mitään jää sanomatta eikä joskus paljastu väärässä tilanteessa. Mutta suuren virheen tein. Jatkuvasti epäillään ja yritetään nujertaa. Joudun koko ajan olemaan varpaillani vaikka en ole tehnyt mitään väärää. Mutta, minkäs teet, jos toinen ei usko ja luota? Alkaa vaan väsyttää henkisesti liikaa ja reilu viikko sitten ollaan vasta muutettu yhteiseen kotiin. Pitäisi molempien olla onnemme kukkuloilla, mutta jo kolmas kunnon sota reilussa viikossa. En vaan jaksaisi enää, mutta lasten takia yritän, en TAAS haluaisi hajottaa kaikkien elämää.
Luotimme molemmat siihen, kun päästään saman katon alle, kun kahden asunnon eläminen oli niin työlästä lasten kanssa, jotta kaikki helpottuu, mutta ei!! Toinen osapuoli muka rakastaa liikaa minua.. Alkaa tuntua, jottei tiedä rakkaudesta mitään! Haluaa vain omistaa ja nujertaa!!! No, aikansa kutakin..
Vastaukset 3
Vanhimmat
Kaikkea ei tosiaankaan kannata sanoa, hölmö.
Miehet kohtelevat naisia loppukädessä kuin omaisuuttaan ja reviiriään, jota pitää suojella. Jos siihen kuvaan tulee mukaan epäluottamus, joudutaan tekemään tosi paljon töitä luottamuksen takaisin saamiseksi. Kannattaa siis lakata kertomasta ihan kaikki - tai ehkä paremminkin lakata tekemästä sitä mistä tietää tulevan ns. palautetta. Toki on olemassa liiankin mustasukkaisia ja omistavia miehiä, mutta näennäisesti avoimestakin voi tulla omistava jos on koko ajan uhka päällä että jokin voi hänen reviirillensä tulla tai omaisuuttaan "käyttää". Joskus luottamuksen saaminen ja liiallisen omistelevaisuuden avaimet löytyvät vasta parisuhdeterapiassa. Joten jos ei muu auta niin menkää ammattiauttajalle.
taas olisi iha hyvä että kertoo melkeinpä kaikki jottei niitä tule esille joskus myöhemmin muulta taholta NIMIM. KOKEMUSTA ON JA PALJON! silloin se luottamus vasta väheneekin kun ukko/akka ei kertois. mut riippuu toki asiasta. minä oon kertonu miehelleni kaiken ja hän myös mulle, helpottanu paljon meijän suhetta. kaikille se ei oo kyllä hyväks.