Olen miettinyt, vaikuttaako lapsuuden perhesuhteet mitenkään pettämiseen.
Itse olen ison perheen kuopus ja tunnen useamman pettävän kuopuksen. Tunnen kyllä joitakin, jotka ovat olleet lapsuudenperheessä isompia sisaruksia.
Voiko se vaikuttaa aikuisiän käyttäytymiseen? Olemmeko tottuneet saamaan kaiken? Oliko aina jonkun isomman syli vapaana meille, lellittiinkö meitä? Juoksuttiko joku heti meille tuttipullon kun itkimme?
Kunhan vaan pohdin ja olen huomannut, että ainakin minun tuntemistani pettävistä suurinosa on lapsuuden perheen kuopuksia. Onko se vain sattumaa?
Itse olen ison perheen kuopus ja tunnen useamman pettävän kuopuksen. Tunnen kyllä joitakin, jotka ovat olleet lapsuudenperheessä isompia sisaruksia.
Voiko se vaikuttaa aikuisiän käyttäytymiseen? Olemmeko tottuneet saamaan kaiken? Oliko aina jonkun isomman syli vapaana meille, lellittiinkö meitä? Juoksuttiko joku heti meille tuttipullon kun itkimme?
Kunhan vaan pohdin ja olen huomannut, että ainakin minun tuntemistani pettävistä suurinosa on lapsuuden perheen kuopuksia. Onko se vain sattumaa?
Vastaukset 13
Vanhimmat
Yleensä pettämisessä on kysymys itsetunnon puutteesta, vajaavaisesta kehityksestä ja kykenemättömyydestä aikuisten väliseen ihmisuhteesee tai itsensä väheksyntä, jota yritetään pönkittää "uusilla valloituksilla".
Yleensä pettäjät eivät juurikaan kykene rakastamaan aidosta ja oikein, eivät itseään eivätkä muita tai sitten päin vastoin ovat täysin epäterveellä tavalla itseään täynnä.
Voihan olla, että paikka sisarusparvessa saattaa vaikuttaa mutta se, että lasta on "lellitty" ja syli on ollut aina käytettävissä, vaikuttaa kyllä juuri päin vastoin; kun saa paljon rakkautta ja hellyyttä ilman ehtoja, pystyy sitä aikuisen myöskin antamaan.
Eli pettäjällä on useinmiten korvien väli sekaisin ja itsetunto nollilla, jota hän yrittää paikata pettämisellä ja näillä valloituksillaan koska ei osaa eikä uskalla käyttää muita keinoja.
kehity juuri lapsuuden kokemuksista?
Mielestäni aika paksua shittiä. Höh, joskus voi olla noinkin, mutta tuollainen yleistäminen on minusta aika törkeää asioiden yleistämistä ja mustavalkoista maailmankatsomusta.
ei pelkästään lapsuuden kokemukset vaikuta vaan kehittyminen ihmisenä yleensä. Toki voi jäädä vangiksi lapsuuden kokemuksiinsa ja olla kehittymättäkin. Ihmisenä kehittyminen vaatii aina vaivannäköä ja siihen eivät kaikki ole valmiita.
valitettavasti pettäminen juontuu juuri noista asioista. Tutustu asiaan tai itseesi, niin viisastut.
Taas pitkästä aikaa lueskelen hieman näitä viestiketjuja ja tuolla toisaalla törmäsin yhteen aiheeseen joka hieman sivuttaa tätä asiaa. Aloin miettimään itseäni, ystäviäni, tyttöystäviäni tms. taustoja ja käyttäytymistä.
Ehkä tämäkin on pelkkää sattumaa tai tilastollinen poikkeama mutta yksi aika mielenkiintoinen asia ainakin minun tuntemissa ihmisissä osuu kohdalle.
Naiset joilla on huonot välit isäänsä tai isä on ollut/on pettäjä, ovat itse myös sitä. Miehet joilla on huonot välit äitiinsä tai äiti on ollut/on pettäjä ovat myös itse sitä.
Miehet joilla on aivan ihana äiti ovat empaattisia ja uskollisia, riippumatta minkälainen isä on ollut. Naiset joilla on ihana "nallekarhuisä" joka on ystävällinen, rakastava ja uskollinen ovat myös itse uskollisia riippumatta siitä minkälainen äiti on.
Tunnen todella paljon ihmisiä ja juttelen kaikkien kanssa aika paljon, enemmänkin kuin päivän säästä ja makkaran korkeasta hinnasta ja tähän "kaavaan" ei löydy kuin muutama hassu poikkeus kaikista tuntemistani ihmisistä.
Miten teidän kokemukset?
sisaruksistaan.He ovat hyvin äidillisiä aikuisena.
Itsetuntokysymys pettäminen kai on, ja hormonaalinen myös.
Voihan hyvinkin olla, että pienimpänä lapsena on aina hävinnyt kilpajuoksut ja leikkipainit vanhempien sisarusten kanssa. Myönteiset onnistumiskokemuksethan kai itsetuntoa kasvatta. Siihen kun ynnään huono koulumenestys, niin mistäs se hyvä itsetunto pääsisi kehittymään.
tarkalleen.
Nuorin kyllä olen. Mutta niin paljon nuorempi, etten koskaan isompien sisarieni kanssa kisaillut, en ainakaan muista.
Ja koulumenestys...no kai huonollakin koulumenestyksellä voi suoritaa ylemmän korkeakoulututkinnon. Olen FM :-)
pettämiseen. Voisiko syynä olla omistuksenhalu, tukahduttaminen, välinpitämättömyys, itsestään selvyytenä pitäminen yms. syy ei kyllä aina ole pettäjän.
Jos puoliso on omistuksenhaluinen, tukahduttaa, on välinpitämätön ja pitää itsestään selvyytenä, sen voi jättää ja jatkaa omaa elämäänsä muualla. Ei tarvitse pettää. Pettäminen on aina oma syy.
..kesken tulisi paremminkin miettiä, mikä on PETTÄMISEN MERKITYS LAPSUUTEEN.
Että korpeaa, joku taas mietti OMAA NAPAANSA!