deicide

Mut ne onkin pahiksia ja Dimmu on vaan nössö.

Saahan sitä tässä ns. vapaassa maassa kehua sitä jos toista. Itse tutustuin Deicideen silloin joskus, vuonna yksi ja kaksi, kun ensimmäinen julkaisunsa osui käteen Diskerissä. Aika... no, paskalta kuulosti jo tuolloin, eikä toinen - kovasti ylistetty - täyspitkä ollut piiruakaan parempi. Ne kuuluisat morrisound-soundit sikseen, mutta jenkkiyhtyeet eivät ylipäänsä ole olleet kovin korkealla meikäläisen henkilökohtaisella fanituslistalla. Ihan hyvää power- thrash-, ja ns. keuhkoamismetallia (Pro-Pain jne.) rapakon takana kyllä on tehty/tehdään edelleen, mutta death ja black metal -puolella on pääsääntöisesti menty syvimpään korpeen - negatiivisessä mielessä. Toki kumarran edelleen esimerkiksi Autopsya ja Obituarya, mutta käytännössä yksin nostalgiamielessä.

Omasta mielestäni Deicide on yksi yliarvostetuimmista retkueista. Ja unohdetaan suosiolla se Glen Bentonin "death before 30" -uho...

Ennen kuin ymmärsin että swallow tarkottaa nielijää, niin mietin että miksi "maapallossa" doom-orkesteri on nimetty Auringon pääskyseksi.....

Mitäs menit ostamaan? Olis ehkä kannattanu netist kuunnella muutama biisi ennen kun ostaa.
Eikä noist dimmuist oo mihkää deicideen verrattaessa...

Ei Deicide parasta death metalia ole, mutta ei toki huonointakaan. Pari ekaa levyä ovat rajuja ja painostavia, uusin varsin melodinen mutta silti aika raakaa meninkiä. Välissä sitten on melko vaihteleva levyjen taso. Pahimmillaan todella hengetöntä ja puuduttavaa.

En kyllä Dimmujen kiillotetusta ja täyteen ahdetusta mahtipontisuudesta ole pitkään aikaan jaksanut innostua, joten itselleni Deicide on lähempänä sydäntä vaikka ei kovin luontevaa sinänsä ole näitä kahta vertailla.