onko paljon näissä töissä ihmisiä? Minkälaiset säännöt yms.?
Työelämävalmennus
nds
261453
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 26
Vanhimmat
Luulen, että ns. työelämävalmennus on sitä samaa HuuHaa-touhua kuin muutkin työvoimatoimiston ns. "aktivointitoimenpiteet: harjoittelu työmarkkinatuella, kuntouttava työtoiminta, työelämävalmennus (johon on laitettu 45-vuotias ihminen, jolla on yli kahdenkymmenen vuoden työkokemus). Todellinen tukitoimi pitkäaikaistyöttömän kohdalla olisi vähintään vuoden kestävä kokoaikatyö TES:in mukaisella palkalla. Tämä on muuten jäänyt puuttumaan ns. aktivointitoimenpiteiden luettelosta.
Moniammattitiimi, kun antaa oikeaa räätälöityä työelämävalmennusta yksilöille, se kyllä auttaa työkuntoisuuteen ja vireyteen. Työelämävalmennus on tarkkaa toimintaa, ettei tule vain ylikuntoon.
Esim. valmentajia
http://www.jupiter.fi/socenter/fi/14.htm
Työelämävalmennukseen tungetaan ihmisiä, joilla on esim. 30 - 40 vuoden työkokemus, esim. ihmiset, joilla on rakennusalalta, metallialalta 30- 40 työvuotta takana voi joutua järjestelemään vaatteita kierrätyskeskuksiin, tekemään yksinkertaisia hitsaustöitä yms.
Eli jos lähellä kuuttakymppiä oleva ulossaneerattu ihminen joutuu tällaiseen se on pelkää nöyryytystä. henkilö joka on noinkin kauan työskennellyt ei harjoittelua tarvitse.
On aivan eri asia jos kyseessä on jokin ammattikoulusta vasta valmistunut nuori.
..työhistorian omaavat henkilöt menevät johonkin työelämävalmennukseen, josta ei saa edes palkkaa?
Miksi he eivät vain jää eläkkeelle? Voisiko joku työelämävalmennuksessa oleva tai ollut vastata tähän kysymykseen?
Eläkkeelle päästäkseen täytyy ikävaatimuksen täyttyä.
Minä jäin eläkkeelle 40-vuotiaana. Eläkkeellehän voi jäädä heti, kun on saanut niin paljon varallisuutta kasaan, että pärjää loppuelämänsä ilman palkkatyötä tai työkkärin armopaloja.
Ei siinä mitään ikävaatimuksia ole.
> Eli jos lähellä kuuttakymppiä oleva
> ulossaneerattu
Ovat eläkeputkessa 57 ikävuoden jälkeen, jos työura katkeaa.
> henkilö joka on noinkin kauan työskennellyt
> ei harjoittelua tarvitse.
Ei työssä mutta, jos työttömyys pitkittynynyt, työkelpoisuus ja työmarkkina-asema heikentynyt, niin työelämävalmennushan tukee takaisin työmarkinoille paluuta.
Työnantaja arvioi ja valitsee työvoimansa, siinä auttaa tietysti myös työnhakijan aktiivisuus, jos osoittaa osaamisen ja ahkeruuden.
..on jo yleensä niin paljon omaisuutta, etteivät ole työkkärin varassa. Monet todennäköisesti nostavat työmarkkinatukea vain siksi, että saavat jotain vastinetta vuosikymmenien aikana maksetuille veroille. Nämä yli viiskymppiset tekevät lisäksi osakekauppoja, joista peritään taas veroa. Siis kertaalleen verotettuja palkkatuloja verotetaan taas uudelleen. On se hyvä, että he saavat edes pienen osan maksetuista veroista takaisin työmarkkinatuen muodossa. Se on mielestäni enemmän kuin oikeutettua. Järkevämpää vain olisi, että palkkatulojen ja osakesäästämisen verotusta kevennettäisiin huomattavasti. Näin yhä useampi saisi enemmän rahaa säästöön ja pärjäisi ilman työkkäriä ja kelaa. Tilannehan on täysin järjetön: ihmiset joutuvat maksamaan veroina työkkärin ja kelan ylläpidon ja saavat sitten hakea omia verorahojaan takaisin.
"työelämävalmennushan tukee takaisin työmarkinoille paluuta"
Työelämävalmennus tukee lähinnä työnantajia, joita ei kiinnosta maksaa palkkaa työn tekemisestä.
Laitapa nyt jo kone kiinni ja mene ottamaan ne lääkkeet.
"On aivan eri asia jos kyseessä on jokin ammattikoulusta vasta valmistunut nuori."
Ja silloinkin kuuluisi minusta maksaa palkkaa. Ei tietenkään täyttä palkkaa, mutta harjoittelupalkkaa, joka on pienempi kuin normaali palkka.
Eli kuka tuota työelämävalmennusta tarvitsee? Ahneet työnantajat, joita ei palkanmaksu kiinnosta.
Pitkänkin työkokemuksen omaavat työttömät voivat joutua työelämävalmennukseen, jos he ovat työmarkkinatuen varassa. Jotta tuon huikean suuren rahan saisi, työkkäri edellyttää työttömän osallistuvan säännöllisin väliajoin "työllisyyttä edistäviin toimenpiteisiin", jotka käytännössä edistävät lähinnä sitä, että työnantaja saa käyttöönsä ilmaista työvoimaa. Työelämävalmennus on yksi näistä toimenpiteistä. Työttömän on vähän pakko suostua, jos ei halua joutua taloudellisesti entistäkin tiukemmalle. Ja kukapa olisikaan työnantajalle mieluisampaa ilmaistyövoimaa kuin pitkän kokemuksen omaava työtön, jonka on pakko olla nöyrä.
Eli kyllä tuossa mun mielestä jonkinlaisesta kiristyksestä on kyse, vaikka kohta tänne varmaan taas pomppaa se yksi tyyppi sanomaan ettei täällä ketään kiristetä. Kaikki eivät ole viisi-kuusikymppisinä taloudellisesti hyvin toimeentulevia, eivät todellakaan. Eikä se useinkaan ole edes omaa syytä.
Miksi ihmiset voivat olla äitiyslomalla/hoitovapalla 1-3 vuotta, menettämättä työkykyään? Tai pitkillä sairaslomilla, vuorotteluvapailla? Se, että on työpaikan kirjoilla pitää työkyvyn vireänä vai ei? Kahden lapsen äitinä voin sanoa, että silloin kun on ollut pieniä lapsia, ei ole jaksanut paljon työkykyä ylläpitää oma-alotteiseisti, mutta lasten kasvettua työttömäksi jäätyäni on ollut aikaa kehittää itseään vaikka kuinka.
Työnantaja ei ota takuulla ilmaiseksikaan työntekijää, ellei siitä ole jotain hyötyä. Siksi olisi kohtuus, että jotain työnantajakin aina maksaisi. Jos joku väittää ottavansa työelämävalmennettavan hyvää hyvyyttään, niin paskat, emävale. Kyllähän niin väittää se, joka haluaa ilmaisesta hyötyä. Työantajan pitäisi edes maksaa kunnon verot saamastaan ilmaisesta työvoimasta, veronmaksajathan senkin lopulta maksavat. Kaikki toimeenpiteet maksavat veronmaksajille moninkerroin enemmän kuin työttömyys.
Toiselta foorumilta vastaus liittyen noihin kuntoutuksiin, valmennuksiin yms. palkattomuuksiin. Sopii varmaan tähänkin...
""Kyseinen 8 euroa tulee minimissään 4 tunnin työtoiminnasta päivässä ja kyseinen tuki on tarkoitettu vain kuntoutukseen, tai työelämässä pärjäämisen kartoittamiseen."
Ja käytännössä teetetään samoja töitä kuin vakituisillakin.
Jos kerran on tarkoitettu vain kuntoutukseen, samalla on sitten todistettu, että työttömyys on niin invalidisoiva sairaus, että JOKAINEN täytyy POIKKEUKSETTA kuntouttaa, koska näitä 8 eur/päivä hommia teeteään POIKKEUKSETTA jokaisella, joka on ollut riittävän kauan työttömänä.
Eikö se mene perille, että työn puute ei ole mikään ongelma, mutta ANSIOTYÖN puute on. Ilmaiseksi teetettävä työ on idiotismia pahimmillaan. Missä sikiää niin pölvästejä, että korjaavat ongelmia paikasta jossa niitä ei ole.
Jos kerran työn puute on näin invalidisoivaa, toimenpiteet olisivat oikean suuntaisia, jos niitä tarjottaisiin tämän uuden kansantaudin ehkäisemiseksi kaikille, jotka eivät tee töitä. Lapset, eläkeläiset, vammaiset yms. ovat usein siis suorastaan hengenvaarallisen pitkiä jaksoja tekemättä töitä.
Vai onko sittenkin kysymyksessä raha ? Työttömän esim. pitäisi elättää itsensä ? TÄMÄHÄN SE SUJUUKIN HIENOSTI TEHDESSÄ TÖITÄ ILMAN PALKKAA."
kun opiskelin ensimmäistä ammattiani, meille maksettiin itsestäänselvyytenä jo harjoitteluaikana palkkaa. Pienen korvauksen sai työnantaja, joka maksoi tietyn minimin. Meitä harjoittelijoita tultiin koulun ovelta kyselemään, palkallisia harjoittelijoita. Eikä kukaan valittanut, että menee aikaa perehdyttämiseen, vaikka se oli sitä aikaa, jolloin maailma muuttui tietokonevaltaiseksi, joten neuvomista oli joskus paljonkin. Olivat iloisia, kun saivat apuja ja ainakin omat tehtäväni olivat täysin opiskeluun liittyviä.
"Pitkänkin työkokemuksen omaavat työttömät voivat joutua työelämävalmennukseen, jos he ovat työmarkkinatuen varassa."
Vanha totuus pätee edelleen: jos sulla ei ole rahaa, niin sä olet aina vanki.
Tarpeeksi varallisuutta omaavat vanhemmat työttömät voivat puolestaan haistattaa pitkät paskat työkkärille. Kannattaa alkaa säästämään jo nuorena ja sijoittamaan rahaa tuottavasti, jotta ei vanhempana joutuisi työkkärin mielivallan alle, jos sattuu jäämään työttömäksi.
> JOKAINEN täytyy POIKKEUKSETTA kuntouttaa, koska
> näitä 8 eur/päivä hommia teeteään POIKKEUKSETTA
> jokaisella, joka on ollut riittävän kauan
> työttömänä.
Ei tarvitse voi aina haketua vapaasti työhön ja solmia työsuhteita. Ei teetetä, vaihtoehtojahan on paljon esim. päästä myös palkkatukityöhön, oppisopimukseen, kursseille, yrittäjäksi lähteminen (starttiraha) ym.
> ongelma, mutta ANSIOTYÖN puute on. Ilmaiseksi
> teetettävä työ on idiotismia pahimmillaan.
Sen voi korjata hakeutumalla työvoimapula-alalle tai esim. muuttamalla työn perään. Kerro missä ilmaiseksi töitä teetetään? Tarkoitatko joitain vapaaehtois- tai talkootyötä, ei niihin tarvitse osallistua, jos ei itse halua.
Työikäinen ja -kykyinen on vapaa valitsemaan muun mahdollisen perusturvan, jos ei työttömyystukea halua, kun se on tarkoitettu työnhakijoille.
Voihan elää vaikka omaisuudellaan, korko- tai vuokratuloilla esim. metsästellen ja kalastellen erämökillä, ei taatusti työvoimatoimisto häiritse..
Rahalla ostetaan hyödykkeitä, palveluja ja ollaan sosiaalisia ja aktiivia. Mitä tehdä työllä, jos elämä jatkuu samanlaisena kuin työttömänäkin ollessaan. Toimenpiteet työttömän aktivoimiseksi työtätekeväksi yksilöksi ei onnistu ilman rahaa. Työssä olevatkin ihmiset jo vaativat enemmän rahaa työssäolemisestaan esim. lakkoilemalla. Miten työtön voisi olla yhteiskunallisesti sen aktiivisemmaksi, jos ei ole rahaa käyttää ostamiseen sen enempää kuin työttömänä ollessaankaan?
Muissa maissa joissa tämä aktiivinen työllisyyspolitiikka on käytössä niin heidän työttömille maksetaan sen suuruista työttömyyskorvausta, että heidän ostovoimansa on samaaluokkaa kuin työssä olevienkin ja työstä maksettava palkka työehtojen mukaista.
Omalta osaltani voin sanoa, että toimenpiteet eivät ole muuttaneet elämääni yhtään sen aktiivisemmaksi kuin aktiivitoimenpiteiden ulkopuolellakaan. Elämä on ollut samanlaista ostovoiman osalta kuin ennenkin. Mitä nyt 380 eurolla voi tehdä kuukauden aikana?
...laittaa jokin kiva linkki taas jonnekin, persreikä
Ongelma on se ettei ihminen itse päätä päästäkseen mainitsemiisi asioihin. Ainoa asia mihin ihminen pääsee hakeutumattakin on peruskoulutus, mutta siitä edespäin päättävät muut ihmiset päätöksiesi päätöksistä. Ihminen voi ainoastaan tehdä parhaansa päätöksiensä eteen, mutta toiset ihmiset tekevät lopulliset päätökset.
Japanissa ollaan jo siinä tilanteessa, että ihmiset kouluttautuvat 24/7 päästäkseen koulutukseen jossa he opiskelevat 24/7 pästäkseen töihin edes korkeakoulu koulutuksellaan kauppojen hyllyjen lajittelijoiksi ja mainoskylteiksi. Ihmisiltä unohtuu, että ihmisiä on muitakin ja he vieläpä ajattelevat samanlailla asioista.
Minusta tuntuu, että te olette rutinoituneet liiankin suppealle alueelle ihmisenä olemisessa ja ihmisenä ympäröivässä ihmisen elinympäristössä.
Jopa ihmisen luoma tekoäly osaa kehittyä ohjelmoidusta toistotilasta.
...koskaan ajatellut osallistuvasi Darwin Awards'in hankkimiseen ?
Kohdallasi palkinnon tarkoitus tulisi hyvin toteutuneeksi, eikä tuota onnettomuusaspektiakaan tapauksessasi tarvitsisi välttämättä olla.
Repesin täysin. =D Loistava idea!
Mäkin kuluttaisin varmaankin aikaani jankuttamalla täällä tuhat kertaa samoja asioita, jos mulla ei olisi yhtään ystävää tai yleensäkään omaa elämää.
Tai ehkä en sittenkään.
> Muissa maissa joissa tämä aktiivinen
> työllisyyspolitiikka on käytössä niin heidän
> työttömille maksetaan sen suuruista
> työttömyyskorvausta, että heidän ostovoimansa
> on samaaluokkaa kuin työssä olevienkin
Missä moinen paratiisi sijaitsee, jossa työttömyyskorvaus on muka palkan suuruinen ostovoimaltaan?
> työstä maksettava palkka työehtojen mukaista.
Näinhän tälläkin on, kun solmit työsopimuksen, jos ei jostain syystä ole, ota yhteys ammattiliiton toimitsijaan tai työsujelutarkastajaan.
> Omalta osaltani voin sanoa, että toimenpiteet
> eivät ole muuttaneet elämääni yhtään sen
> aktiivisemmaksi
Ei aina tehoa toimenpiteet tai heti, ja oletko kysellyt jatkamista esim. työsuhteessa, palkkatukityön mahdollisuutta, entä liikkuminen työn perään ym. vaihtoehtojahan löytyy, kun pitää silmät, korvat auki ja yrittää..
> Miten työtön voisi olla yhteiskunallisesti
> sen aktiivisemmaksi,
Esim. osallistumalla järjestötoimintaan, harastuksiin, urheiluseuraan, seurakunnan toimintaan, poliittiseen toimintaan, ammattiyhdistystoimintaan, kalastuseuraan, metsästysseuraan, paikallisiin tapahtumiin, kerhoihin ym.
Onhan näitä ja suhdeverkoston avulla voi työllistyä aina paremin..
jokainen ihminen mieltää asiat omanlaisesti.
Eläkkeelle pääsyssä on ehtoja. Katsokaapa Kelan sivuja kohdasta työttömyyseläke.
Todellinen byrokratian viidakko, on pitänyt olla työttömänä tiettynä aikana/töissä tiettynä aikana. Jos ei täytä ehtoja ei eläkettä heru.
Tuossapa vähän faktaa, eli pitää täyttää tiettyjä ehtoja päästäkseen työttömyyseläkkeelle, jos et ehtoja täytä joudut paahtamaan työelämävalmennuksessa aivan siihen 65 vuoteen asti.
Pitkäaikaistyöttömien eläketuki
Laki eräiden pitkäaikaisesti työttöminä olleiden henkilöiden eläketuesta tuli voimaan 1.5.2005. Lain tarkoituksena on siirtää erittäin pitkään työttömyysetuuksia saaneet henkilöt työmarkkinatuelta eläketuelle.
Pitkäaikaistyöttömien eläketuen saamisen ehtoja kuitenkin lievennettiin 23. kesäkuuta vahvistetulla lainmuutoksella (ks. tiedote). Lainmuutosta sovelletaan takautuen 1.5.2005 alkaen.
Tuki turvaa kertaratkaisuna näille pitkäaikaistyöttömille vähintään kansaneläkkeen suuruisen pysyvän toimeentulon. Eläketuelle olevan henkilön ei enää tarvitse ilmoittautua työnhakijaksi työvoimatoimistoon.
Laki edellyttää, että henkilö on syntynyt 1.1.1941-31.12.1947 ja että hän oli pitkäaikaistyötön 31.12.2004. Pitkäaikaistyöttömyyden selvittää työvoimatoimisto ja antaa siitä Kelalle lausunnon. Lisäksi vaaditaan, että henkilöllä oli oikeus työmarkkinatukeen 31.12.2004 ja että tukea on maksettu 1.1.1992-31.12.2004 joko enimmäismäärä (500 päivää) työttömyyspäivärahaa sekä 2 000 päivää työmarkkinatukea tai vaihtoehtoisesti 2 500 päivää työmarkkinatukea.
Työttömyyspäivinä otetaan lainmuutoksen mukaan huomioon myös päivät, jolloin henkilö on ollut työvoimapoliittisessa toimenpiteessä, sekä päivät, joilta hän on saanut sairauspäivärahaa. Lisäksi mukaan otetaan ne päivät, joilta henkilölle ei ole maksettu työmarkkinatukea tarveharkinnan perusteella, jos työnhaku on ollut voimassa sinäkin aikana. Kuntouttavan työtoiminnan ajalta maksettu työmarkkinatuki sekä sovitellut työttömyysturvapäivät otetaan myös huomioon.
Lainmuutoksen jälkeenkään ei 2500 päivään sisällytetä niitä päiviä, joina henkilö on käynyt työssä ja saanut yhdistelmätukea tai matka-avustusta.
Eläketuki koostuu työeläkeosuudesta ja kansaneläkeosuudesta. Työeläkkeen määrästä riippuu, jääkö kansaneläkeosuutta maksettavaksi. Ellei työeläkeosuutta tule lainkaan, eläketukena maksetaan pelkkää kansaneläkeosuutta.
Eläketuki maksetaan yhtenä eränä samoina päivinä kuin kansaneläke. Se on verotettavaa tuloa, ks. eläkkeen verotus.
Eläketukeen oikeutetuille kuuluu vanhuuseläke 62 vuoden iän täyttämistä seuraavan kuukauden alusta ilman varhennusvähennystä.