Olen huomannut, että pidän naisia miehiä rehellisempinä. Perusteluina semmoista, että miehet usein, kun haluavat kertoa omista tunteistaan kiertävät sen, tai eivät suostu puhumaan ollenkaan. Naisten pitäisi jotenkin osata lukea rivien välistä, että mitä nyt taas tarkoitettiin.
Toinen asia minkä olen huomannut, että miehet pistävät teatterin päälle kun ovat jossain mieskaveriporukassa.
Mites te?
Toinen asia minkä olen huomannut, että miehet pistävät teatterin päälle kun ovat jossain mieskaveriporukassa.
Mites te?
Vastaukset 23
Vanhimmat
miehiä rehellisempinä kuin naisia.
Mulle ei oo kukaan mies koskaan valehdellu mistään kovin isosta asiasta tai muutenkaan pettänyt luottamustani, mutta naiset sen sijaan ovat kieroilleet mitä moninaisimmin tavoin.
tottakai.
Sellanenkin vielä, että mies sanoo usein että "näin se asia on", kun se luulee niin, ja nainen sanoo noin vasta silloin, kun se on ihan varma asiasta. Mä myös luulen että miehet täällä feikkaa naisia paljon enemmän kuin toisinpäin. Se kai johtuu siitä, että mies silloin voi kertoa rehellisisesti omista tunteistaan, ei ole niikus homo! Ja jotain muutakin piti sanoa, mutta unohdin.
Omalla kohdalla tuo on saanut aikaan vaan sen, et on vaikee luottaa keneenkään. Jos mulla olis jotain huonoja kokemuksia miehistä niin olis hyvin todennäköistä etten luottais miehiinkään.
Mun kohdalle on nyt vaan sattunut sitten niitä hyviä miehiä ja naiset sit taas on olleet niitä epärehellisempiä, oma äiti mukaanlukien.
Jos jotain ihmisessä arvostan, niin sitä vilpitöntä hyväntahtoisuutta. Mun mielestä sellainen ihminen jos kuka on luotettava, eikä sellaisen ihmisen kohdalla tarvii pelätä koska tulee puukkoa selkään.
Enkä todellakaan halua kaikkia naisia morkata. On mullakin sellaisia naisia ystävinä, joihin oikeesti voi luottaa, mut sit taas jotkut onnistuu pilaamaanluotettavien naistenkin maineen.
Mies kieltäytyy puhumasta, koska ei halua puhua paskaa. Se jos mikä on rehellistä! Ei niin suoraan kysymystä, etteikö siihen onnistuisi ympäripyöreästi halutessaan vastailemaan.
Mieskaveriporukassa ei vedetä mitään teatteria, vaan teatteri on pystyssä vain silloin, kun paikalla on naisia, joihin pitää tehdä vaikutus. Kaveriporukassa ollaan omia inhoja itsejämme.
tarkoitin. Ei puhuta paskaa, show päällä, mä oon kova jätkä- ei äijät jauha paskaa, ja sitä paitsi mullon iso tatska olkapäässä, oon nussinut tuhatta naista, ja on se kumma kun mies ei enää saa olla Mies.
http://uk.youtube.com/watch?v=5bYT9hL1uDY
Mä olen ainakin mestari väistelemään vaikeita kysymyksiä. Pyrin puhumaan vähän mutta asiaa. Varsinkin jos joutuu valmistautumatta keskusteluun, siinä jää helposti alakanttiin tai ilmaisee itseään huonosti, joten mieluummin kieltäytyy koko keskustelusta.
Senkin olen huomannut, että maine kasvaa paremmin, kun ei itse rehvastele vaan antaa muiden hoitaa puhumisen. Mitään showta ei siis tarvitse vetää, paitsi tietysti silloin kun pitää hurmata naisia.
Minkälainen se show on, jolla hurmataan naisia? Jokainen mut hurmannut mies on tehnyt sen aika pitkälti olemalla vain oma itsensä...
Minä ku oon tällanen vakavamielinen kössi, niin pitää sitä ilonen seuramies ittestään kaivoo, et saapi tytön suun hymyyn. On se ryhtikin vallan kehno, ellei ensteks maailman murheita hartioiltaan karista. Eikä se pahitteeks oo, jos jalallaki koreasti pistää, vaik perseestähän se mun mielestä on sekin.
Ei ne tytöt rivosuiselle murjottajalle lämpiä, vaan lemmestä en kyl ala kenellekään luritteleen.
Totaalisella rehellisyydellä harvoin pötkii pitkälle naisten kanssa. Miehiltä odotetaan tietynlaista valehtelua/totuuden kiertämistä. Ehdottomalla totuuden puhumisella on aina ikävät seuraukset.
Kai miehet sit on valehtelijoita.
ja naisetko sanoo aina asiat suoraan kiertelemättä? No jopas jotaki.
parkaa nyt. Menit myöntämään, että puhut naisille kakkelia. Voivoi..
luulet? Uskooko naiset miesten valehteluja?
Mitä ikäviä seuraamuksia? Kokemuksesta kerrot, vai jostain pelimieskirjasta?
"Kai miehet sit on valehtelijoita."
Nainen peilin edessä, sillon ku on kiire jonnekin. "Näytänkö minä lihavalta tässä paidasssa"
En oo ikinä ilenny sanoa "Juu liian pieni paita ja väärän värinen sulle, mut nyt ämmä äkkiä autoon että ehditään"
Ja sit mielipidettä kysyessä "Yks hailee" ei oo ollu kelvollinen vastaus, vaan pitää varovasti kuullostella kummasta toinen tykkää ja varovasti vaan nyökytellä sille
Tai sit treenarina ollessa pitää joskus jättää sanomatta kaikkia virheitä yhtäaikaa. Jos yrittää olla rehellinen, niin mailat on lennelly ja itku irronnu. On parempi vaan kannustaa ja vaikka vähän huijata. Ku latistaa maan rakoon. Mie jätin yleensä paljoki sanomatta ja kaunistelin asioita. Ainaki alkuun...
ne naiset, ei kun ämmät sulta miltä ne näyttää seisten peilin edessä? Eikä tollaista valehteluksi edes lasketa, jos et tiennyt.
Mutta oikeesti olen sitä mieltä mitä aloituksessa tuli sanottua; ei naisilla ole sellaista elvistelyn kuormaa mitä miehillä on.
ku ne kaipais kauniita sanoja tai sit niillä on oikeasti itsetunto ongelmia.
Mulle se kyllä on valehtelemista.
Joo naisilla ei oo yleisesti pätemisen tarvetta niin paljon ku miehillä tai tarvetta esittää, mut silti ne tahtois olla se juuri ainoa oikea puolisonsa silmissä. Ne haluis olla se kaikista kaunein ja rakastettavin ihminen. :D Entä jos sanoski sellaselle ihmiselle että rakastaa kyllä mut et sinä oo se jota minä jumaloin...
Ouch... En uskalla ees ajatella seurauksia.
Olipa yllätys että ajattelet noin!
Valehtelu on täysin henkilöstä kiinni ja niitä löytyy niin miehistä kuin naisistakin. Minä en pidä naisia rehellisempinä mutta en kyllä miehiäkään :)
Puhuminen ei ole tae rehellisyydestä, päinvastoin.. suurimmat paskanjauhat ovat uskomattoman hyviä puhujia.
"miehet usein, kun haluavat kertoa omista tunteistaan kiertävät sen, tai eivät suostu puhumaan ollenkaan."
Mitä epärehellistä sellaisessa olisi?
Mutta en ole huomannut, että jos miehet haluaisivat jostain puhua, he eivät puhuisi. Olen kuitenkin huomannut, että naiset haluavat usein miesten puhuvan tunteistaan ja miehet eivät.
"Toinen asia minkä olen huomannut, että miehet pistävät teatterin päälle kun ovat jossain mieskaveriporukassa."
Vai onko se teatteria, kun miehet ovat sinun kanssasi? No ei välttämättä, sinullakin saattaa olla eri jututm kiinnostuksen kohteet, ja erilainen käytös vaikkapa baarissa tyttöporukassa kuin vanhempien luona illallisella? Kumpi on näyttelemistä?
Ihanko tosissasi näitä "huomioitasi" teet, vai onko kyseessä jnkl. huumori?
naisia rehellisempinä. Mun kokemuksella ainakin.
se, että naiset puhuvat etenkin toisistaan pahaa selän takana ja miehiäkin usein puukottavat selkään myöhemmin, vaikkei "mitään ongelmaa" heidän aiempien sanojensa mukaan ollutkaan.
naisten pitäisi ensiksi tajuta mitä on rehellisyys.
se ei ole valinnainen asia johon voidaan vaikuttaa sukupuolella, vetovoimalla, sitä ei vertailla tai leikitä pahassa paikassa heikkoa. rehellisyys ei tunne sääliä.
on myös yksi suurimmista tasa-arvon toteutumisen esteeksi, kun ämmille puhutaan kuin kakaroille. ei niitä oteta tosissaan.
äijät on rehellisiä äijille, koska ne ei ota nokkiinsa.
Olen kääntymässä kannattamaan sitä perisuomalaista miehen tapaa: Kerran on sanonut rakastavansa, se on niin. Ilmoittaa sitten, kun asiaan tulee muutos.
Epävarma, nimenomaan itsensä suhteen epävarma, ihminen kyselee koko ajan toisen / toisten mielipiteitä joka asiaan. Tuo toisen mielipide pitää olla positiivinen, sillä hyväksyntä kannattelee kyselijää. Kyselyitä tehdään ilman, että uskoo omiin mielipiteisiinsä tai omaan päätökseensä jne.
Voi tietenkin olla hyvä, että kysyy toisen mielipidettä jolloin luo yleiskuvaa tai kokonaiskuvaa tilanteesta.
Heikolla pohjalla ollaan, jos vastaaja vastaa epärehellisesti ...niin kuin olettaa kuulijan haluavan kuulla. Miksi? Siinähän ovat sitten molemmat metsässä. Ei itse tiedä mitä haluaa. Luulee, että tämä on hyvä. Luulee, että pitää vastata niin. Ei halua itselleen tunnustaa tosiasioita. Ohjaa myöskin toista väärään suuntaan, jos valehtelee. miten voi odottaa toisen vastaavan omiin tarpeisiin sitten? Loppujen lopuksi saattaa kumpaakin osapuolta kaivertaa sisimmässä epäilys siitä onko riittävän hyvä.
Toinen juttu on sitten kaveriporukassa 'esittäminen'. Silloin haluaisi vapautua sisälmyksiä jäytävästä epävarmuudesta tai heikkoudesta tai vaan laskea ohjaksista irti...olla vapaalla. Mitä tasaisempaa polkua kulkee sitä lähempänä nämä ääripäät käyttäytymisessä ovat. Jos on huikea epävarmuus niin on todella suurta 'esittämistäkin'. Jossainhan pitää vapautua ja yrittää olla vaan.
Omasta itsestäni tiedän, että minulla on jyrkkiä mielipiteitä tai suhtaudun tulisesti joihinkin asioihin. Minulle on joskus nuorempana sanottu, että olen sisältä heikko ja epävarma. Tämä pitää paikkansa sillä epävarmuus ja hauraus on silmiinpistävää, joskus. Hauraus siitä syystä, että olen osittain heikko. Epävarmuus siitä syystä, että en uskalla luottaa omiin havaintoihini. Heikoksi minua on epäilty siitä syystä, että olen herkkä. Mutta näitten elämänvaiheitteni myötä on myös tullut esiin se tosiasia, että olenkin kestävä. Mitä kukakin tällaisilla sanoilla käsittää. Kestävä on myös voimakas. Kestän omat äärimmäisyyteni ja jaksan uurastaa...siis olen selviytynyt, mitä joku toinen ei ehkä olisi. Kestän myös herkkyyteni tuomat äärimmäisyydet. On erittäin tärkeää kestää itseään, sillä silloin uskaltaa olla olemassa ja uskaltaa kohdata toisen...ei tarvitse valehdella, mutta osaa kannatella toista silloin, kun toinen tarvitsee sitä. Ennen kaikkea osaa ehkä olla toista varten silloin, kun toinen tarvitsee sitä.
*edelleen pystyssä*
Pidän ihmisiä epärehellisinä, koska moni on unohtanut, että mikä se rehellisyys on. Kun ei tiedä, mikä on rehellisyys, ei voi olla rehellinen.
Ei voip, ei voip. Niin se taitaa olla. Kun rivien välistä joudutaan lukemaan, niin ei ihme, etteikö kunnioitusta saatika ymmärrystä liikene.
Se teatteri tai asian sivusta puhuminen kun saattaa olla vain sukupuolisesti toiselle puoliskolle vaikea koodi.
Olen viettänyt keski-ikääni mennessä lukuisia nautittavia hetkiä rehellisten ja ymmärrettävien miesten ja myös naisten keskuudessa. Oisko lukutaidon harjoittelu ap:lle paikallaan?