Minulla on aivan ihana ex-miniä, joka on myös ihanien lasten lasteni äiti. Olemmekin tulleet kymmenen vuotta hyvin juttuun ja lapset ovat läheisiä mumille. (minä=mumi) Nyt kuitenkin on häpeillen kerrottava että pojallani on jokin kolmenkympinvillitys? ja on "löytänyt" jonkin pedinlämmittäjän yöjuoksuillaan, ja vaatii että on kutsuttava heidät pariskuntana joulupöytään. Taidan olla kauhea äiti kun en tähän suostu. Olen nimittäin ehtinyt kutsua lapsen lapseni äiteineen jo saman pöydän ääreen, enkä siihen kyllä ketään minulle tuntemattomia uusia puolisoita kaipaa. Sanoinkin pojalleni että sopii pysyä poissa, jos et yksin ole tulossa.
Onko parempia vaihtoehtoja jollain tiedossa?
Onko parempia vaihtoehtoja jollain tiedossa?
Vastaukset 22
Vanhimmat
..jos kerran olet sellainen äiti. joka ei suo poikansa olevan onnellinen...
Et todellakaan voi tietää millainen heidän avioliittonsa on ollut ja miten tärkeä uusi elämänkumppani pojallesi on.
Jos et luota senvertaa poikaas, on ehkä hänellekin parempi olla poissa luotasi.
Ja kuten aina tällaisissa asioissa; lasta käy sääliksi!
...jos et ole meidän puolellamme, olet meitä vastaan.
Olet siis sitä mieltä, että isovanhempien on hylättävä neljä lastenlasta ja ex-miniä, koska heidän tulee iloita poikansa uudesta onnesta?
Jos he eivät tätä tee, ovat he omaa poikaansa vastaan, ja poikaa pitää sääliä?
Eivät appivanhemmat saa ottaa kantaa lapsiensa avioliittoon. Ei heillä ole mahdollisuutta edes tietää, millainen avioliitto todellisuudesa on ollut.
Kysymys ei ole lainkaan avioliitosta, vaan siitä, että ihmiset nyt sattuvat kiintymään toisiinsa, miniäänsä, lapsenlapsiin. Eivät he eroa. Aviopuolisot eroavat.
Onnellista on, että ex-miniä sallii isovanhempien tavata lapsenlapsia. Usein yhteys katkeaa aika nopeasti.
Aikaa myöden ehkä suhde uuteen vaimoon alkaa kehittyä. Väkisin sitä ei luoda, se pitäisi pojan ymmärtää, kuten uuden miniänkin.
Tässä mieheni kanssa juteltiin tilanteesta, ja päätettiin että poika saa mennä menojaan, ja tulla toimeen omillaan ja että tulemme aina seisomaan hänen ensimäisen vaimonsa takana ensisijaisesti. Ja taloudellisesti hänen lapsiensa tukena. Heillä on kuitenkin 4 ihanaa lasta jotka ansaitsevat sen elintason johon ovat tottuneet tähänkin asti.
Lisäksi ajattelimme että teemme testamentin ja testamenttaamme ex-kälyllemme sen puolikkaan jonka saa testamentata, joka ei ole laki osa pojallemme. Näin he kumpikin sitten kerran perivät samanverran, rinta-rinnan. (Tästä testamentti osasta emme kerro kellekkään etukäteen, olkoon sitten mieluisa yllätys aikanaan.)
tukea äitiä, joka on jäänyt yksin neljän lapsen kanssa! Harva pystyy tuollaiseen luonteenjalouteen. Mutta... älkää unohtako poikaanne, vaikka hän olisi tehnyt mitä. Voisitteko ehkä kutsua poikanne ja hänen uuden naisystävänsä kylään joulupäivänä tms.. Varmaankin on ihan hyvä idea olla kutsumatta häntä aattona, vaikka toisaalta, onhan hän lastenlastenne isä ja lapset varmaan haluaisivat nähdä isäänsä aattona.
Vaikea tilanne!
Ei kukaan oikeasti suhtaudu noin omaan lapseensa.
( tai sitten olet jättänyt kertomatta kaiken oleellisen, miten se poika on sinua loukannut? )
nähdä isänsä jouluaattona, mutta koskapa sellaista vaihtoehtoa ei (poikani asettamasta ehdosta johtuen)ole olemassa, valitsemme mieluimmin sen vaihtoehdon joka vähiten loukkaa kaikkia osallisia. Jos jonkun siis on loukkaannuttava, olkoon se pojan uusin/poika itse.
Eivät lapset (siis lapsenlapset)kaan soisi äitiään loukattavan jouluna. Siinä olisi joulutunnelma pilalla kaikilta.
Ja toki poikani on tervetullut muina päivinä nuorikkonsa kanssa. Hän vain uhosi ettei tule kun ei jouluna kelpaa. Ei ole minun hanskassani tämä asia enää.
Ja he nyt ovat täysin syyttömiä tilanteeseen.
Älkää pojan entiselle vaimolle mitään testamentatko vaan poikanne ja hänen ensen vaimon kanssa leville lapsille koska perintövero
on alhaisempi kun jättää yhden sukupolvel väliin.
Poikanne hämmästyy kun teidän omaisuus menee hänen lapsilleen eikä hanelle. Ei poikanne entinen mitään elintasoa tarvitse vaan hänen lapsensa. Ex-puoliso on voinut jo rahastaa poikanne tai kohdellut huonosti kun on muista naisista kiinnostunut. Ei poikaanne tarvitse siitä kärsiä jos ei entisen vaimonsa kanssa synkännyt.
Meillä on melkein sama tilanne. Jouluna tulee ex-miniä ja lapsenlapsemme. Poika ja hänen uusi vaimonsa saavat olla muualla.
Mekin olemme tehneet mieheni kanssa testamentin poikamme lapsille, joita on kolme. Tiesimme tuon yhden sukupolven yli hyppäämisen edun rallaisesti.
Pojalla on hyvä ammatti.
Mutta lapsenlapsemme ovat meille tärkeitä. Heissä on tulevaisuus.
Mikä tuomari sinä olet?
Tuo olikin hyvä neuvo että poikamme lapsille laittaisin suoraan rahat. pitäiskö siinä sitten olla jokin sijoitus suunnitelma kans. Kun ei niin nuoret osaa oikein rahan kans vielä pelata oikein? kuinka teillä on ollut?
ja kysy neuvoa ja tee kaikki paperit jo VALMIIKSI !! Miekin teen näin, mielisairaan miniän takia !! Parempi maksaa lakimiehelle oikeista neuvoista, kuin että raha ja omaisuus loppupeleissä menisikin sinne (porsaanreikiä Suomen laista löytyy kyllä), minne se ei nimenomaan olisi pitänyt ikinä mennä. Pankeilla on myös omia lakimiespalveluita (POP-pankilla ainakin). SOK:n jäsenetuna saat alennusta tietyiltä lakimiehiltä, kysy SOK:n neuvonnasta. Meille paperit tekaisi itse pankinjohtaja (jolla valtuudet ja tietotaito).
Kukaan ei voi "vaatia" sinua kutsumaan sinun kotiisi ketään, jota et halua kutsua. Juhla ei ole vain sinun poikasi ja tämän uuden naisen juhla, juhla on perhejuhla, ja jos et koe poikasi uutta perheesi jäseneksi, miksi pilaisit tunnelman? Varsinkin kun olet jo kutsunut tuon exän.
Miksi poikasi edes haluaisi tulla uuden kanssa luoksenne joulua viettämään, jos täytyy kutsua ihan oikein "vaatia"? Onko tämä hänelle jokin valtataistelukysymys?
Pidin suvulle kutsut, ja tein mielestäni viisaasti, kun kutsuin eronnet puolisot kummatkin, uusine puolisoineen. Minun sukuani he olivat, joten en katsonut oikeudekseni ruveta valitsemaan, kummat kutsuisin.
Kauhea kalabaliikki siitä sitten nousi. Ilmoitettiin minulle, että minulla ei ole OIKEUTTA kutsua toista pariskuntaa.
Haluaisin tietää, kuka minulta otta pois oikeuden kutsua kotiini kenet haluan!
Ja jos minulla ei ole minkään valtakunnan mielipidettä siitä, kenen "syy" on, että pari erosi, ja kuinka nopeasti kumpikin hankki uuden puolison, ja miten, niin mikä minä olen päättämään, kummat ja ketkä pyydän kutsuilleni?
Ei ole mitään järkeä pilata omaa joulua kutsumalla riitaisat ihmiset saman pöydän ääreen.
Eivät eronneet ihmiset uusine puolisoineen pysty olemaan yhdessä koko iltaa.
Liikaa vaatia sellaista.
juhla, ihan oikein teet kun et halua luoda kurjaa joulua heille. Pojallasi pitäisi mielestäni olla itsellään sen verran tahdikkuutta ettei ole tunkemassa paikalle uuden naisensa kanssa, mutta jos ei ole niin minkäs sille sitten voi.
en oo ihan varma, että onkohan tämä nyt oikein, mutta siis sinä et kutsu poikaasi, koska hän on eron jälkeen löytänyt uuden?
meidän on niin vaikeaa (siis myös minulla) hyväksyä toistemme ratkaisuja, mutta se kuuluu rakkauteen. nyt asetat rakkaudellesi selkeät ehdot: "toimi niinkuin minusta on parasta, niin olet poikani."
ymmärrän tietenkin, ettet halua loukata ex-miniääsi ja sen, että haluat nähdä lapsenlapsesi, mutta mikseivät he voisi istua saman pöydän ääressä?
- siis oletan että erosta on kulunut enemmän kuin kaksi kuukautta?
tai jospa he tulisivatkin vuoropäivinä, että toisen saisit olla vain miniäsi kanssa. pojallasikin on oikeus perhejouluun, eikö?
joskus on kuitenkin hyväksyttävä se, että ero on ilmeisen todellinen ja että poikasi on nyt valinnut jotain, mitä sinä tai muut eivät ehkä halua.
ehkä aikuiset ihmiset voisivat kuitenkin osoittaa hyväksyntää ja rakkautta silloinkin, kun se on haasteellisempaa kuin normaalisti?
sanot väheksyvästi, että hän on löytänyt "pedinlämmittäjän" yöjuoksuillaan vaikka et edes tunne naista. hän on sinulle tuntematon, koska et häneen tutustu, mutta miten tutustuminen uusiin ihmisiin on "vanhoilta" pois. siihenkö tuttavuudet, kaveruudet ja ystävyydet pohjautuvatkin, etteivät ne kestä uusia ihmisiä, eivät heilahduksia tai muuttuvia tekijöitä?
sinä loukkaat tuntematonta naista vain koska..?
parempi vaihtoehto on muistaa joulun oikea henki, mikä ei ollut kivien heittely ja tuominta, mikä ei ollut ehdollinen rakkaus läheisiinsä ja ehtojen asettelu läheisten hyväksynnälle. lapsenlapsesi ovat myös sinun,eivät vain sinun ja niin on myös poikasi.
sanot, että häpeillen kerrot tästä villityksestä... ketä häpeät?
psykologinen tosiasiahan on se, ettei ihminen häpeä muita, vaan itseään, siis kun tuntuu, että joku toinen tekee jotain hävettävää meidän mielestämme, se ei liity varsinaisesti siihen, että häpeäisimme häntä, tuota toista ihmistä, vaan itseämme: "mitähän muut minusta sanoo?"
se on aina ne kuuluisat muut, mitä lie ammuja, jotka ryömivät opetuksineen jostain.
tai joudumme kyseenalaistamaan itsemme, ehkäpä poikasi ero ja uusi nainen onkin herättänyt sinussa riittämättömyyden tunteen. siis sinä et olekaan osannut kasvattaa lasta, joka ei eroaisi? joka ei olisi "yöjuoksuilaan"? siis se onkin sinun häpeäsi kun poikasi valitseekin itse jotain ja se ei mene arvojesi mukaisesti?
ok, voisihan sen niinkin ottaa, mutta kun ei kannata! ensinnäkin, koska on mahdotonta kasvattaa sellaista lasta, koska ihmisellä on omakin tahto ja koska nyt poikasi tekee itse valintansa, omien arvojensa mukaan ja sinä rakastat ja päästät siinä mielessä irti, että hän on aikuinen, hänen mokansa eivät ole sinun syytäsi, eivätkä sinun mokiasi. hänellä on nyt vastuu itsestään.
ja niin sinullakin itsestäsi. sinulla on myös oikeus olla puuttumatta hänen asioihinsa. siis:
rakasta lapsenlapsiasi ja ole ex-miniäsi ystävä, sehän on hienoa, se on kaikille hyvä asia!
mutta älä karkoita poikaasi, äläkä tuomitse ihmisiä ketä et edes tunne, yritä neuvotella parempi ratkaisu kaikkien, ei vain itsesi kannalta (nyt nimittäin ajattelet vain itseäsi, et esimerkiksi poikaasi tai hänen lastensa oikeutta isään).
eli toisinsanoen, miltäs tämä kuulostaa:
olet itsekäs ja omistushaluinen lapsiin, jotka eivät ole sinun, yrität määrätä poikasi parisuhteen ja karkoitat poikasi, koska pelkäät menettäväsi lapsenlapsesi.
onko tämä todella näin?
no, inhimillistä kaikki, niin paljon ihmiset tekevät peloissaan ja ahneuksissaan, enkä tiedä tekeekö se sinusta huonon äidin, en usko, jokainen on äiti omalla tavallaan, ja jokaisella niin äidillä kun lapsellakin on omat oppiläksynsä toisistaan, mutta voisitko kuitenkin olla tavalaan parempi? no, sen voit päätellä aivan itse.
päätit mitä tahansa, toivon että saatte jonkin kompromissin aikaan, ja rauhaisan joulun!
Olisi tietenkin aivan upeaa, jos ihmiset voisivat unohtaa erimielisyytensä yhden päivän ajaksi, eikä kukaan tuntisi oloaan epämukavaksi, kaikilla olisi hyvä olla, ja maassa olisi rauha ja hyvä tahto. Onko tämä realistista tässä ap:n tapauksessa ja muissa vastaavissa? Pitäisikö joulut viettää sukulaisten, läheisten kanssa, joista ei kertakaikkiaan pidä, pitäisikö heidät kutsua, jotta kutsuja näyttäisi tekstisi lopppuosan sanojasi lainaten "tavallaan paremmalta" ihmiseltä? Rauhan rakentajalta? En oikein usko.
Minulle joulu ei ole mitään valtapeliä, vaan mukavaa yhdessäoloa. Ja jos aatto vietettäisiin meillä, ja esim. anoppini olisi eronnut, en todellakaan kutsuisi anoppiani JA appea ja apen uutta saman pöydän ääreen. Jos mieheni sisko olisi eronnut, tuskin anoppini kutsuisi tämän nykyistä ja entistä saman pöydän ääreen. Kyseessä ei ole sentään mikään rauhanneuvottelu, vaan rauhan ja ilon juhla.
Jos ap ei tunne oloaan luontevaksi poikansa kaverin seurassa muinakaan päivinä, miten jouluaatto muuttaisi tilanteen? Elämme todellisuudessa, emme fantasiamaailmassa. Ja todellisuudessa ihmisen teoilla on seuraamuksia. Ketään ei voi pakottaa pitämään toisesta. Edes jouluaaton vuoksi. Mutta tästä ei pitäisi välittää, vaan unohtaa ja antaa anteeksi tuon päivän takia?
Ap on jo kutsunut poikansa exän lapsineen paikalle. Et usko, että tunnelma kiristyy yhtään tuosta?
Minä olen ex-miniä ja minun ex-appivanhempani ovat toimineet juuri samalla tavoin (testamenteista en tiedä enkä välitä), mutta nämä kultaiset mummi ja pappa ilmoittivat poikansa `sekoilujen`jälkeen, että minä ja lapset kuulumme sitten aina siihen perheeseen :)
Toki siihen kuuluu nyttemmin myös pojan uusikin perhe...
jo kutsumasi ex-miniä on, jos kutsut myös poikasi uuden kumppaninsa kanssa? Toki sinä olet emäntä ja saat kutsua kenet haluat, mutta ei jouluna kai ole tarkoitus aiheuttaa ehdoin tahdoin kiusallisia tilanteita... Tuosta poikasi uudesta puhut todella ikävään sävyyn, vaikka et häntä edes tunne. Kuitenkin tuo uusi kumppani on pojallesi tärkeä, jos teille jouluna olisivat tulossa. Älä ole turhaan noin epäluuloinen, voi olla että välit katkeavat ja jäät paitsi mahd tulevien lapsenlasten arkea.
En haluaisi sua anopikseni, siis et edes tunne poikasi uutta vaimoa ja nyt jo tuomiset hänet huh huh.... ex-miniäsikin saattaisi jopa pitää hänestä ja lapsenlapsesi. Jos ex-miniäsi on järkevä aikuinen nainen hän kyllä kestää uuden naisen läsnäolon.
Kuvittelen, kuinka onnellisina miniä nro 1 ja 2 keskustelevat anopista, miehestään, apesta ja neljästä lapsikullasta.
Kyllä rouvilla varmaan on paljon keskustelunaiheita.
Siinä voi ihan tuuletella tuntojaan kinkun äärellä, kun ihan on tätä varten pöytään istuttu.
Onkohan muilla mahdollisuutta saada ääntään kuuluville? Jos rouvat ystävystyvät, he kyllä ruotivat miehen ja tämän suvun todellisessa yhteisymmärryksessä.
Tämä joulu on varmaan ikimuistoinen siinä perheessä.
Kahviin päästyään eka rouva voi sitten ottaa esiin lastenruokkomaksut. Ne ovat aina liian pienet, ja kun ajatellaan, että kersoja on 4, niin on oletettavaa, että rouva 2 on varakas. Ei uusi prhe muuten toimeen tulisi.
Sekin keskustelun osa tulee olemaan huomionarvoinen.
Ensinnäkin, jokainen saa kutsua kotiinsa keitä haluaa ja toisaalta olla kutsumatta niitä, joita ei halua. Joulu on perhejuhla, ja siihen liittyy paljon odotuksia, rauhaa, hyviä ajatuksia. Minusta olisi outoa kutsua kotiini jouluksi ihminen, jota en ole koskaan tavannut. Jos uusi nainen on pojallesi tärkeä, hän olisi voinut tutustuttaa hänet teihin vanhempiin ennemmin. Minusta poikasi ei voi vaatia, että otat jouluksi kotiisi tuikituntemattoman ihmisen avosylin, etenkin kun olet vielä hämmentynyt poikasi avioerosta.
Oliko tuo uusi nainen eron syy vai onko poikasi tavannut hänet vasta eronsa jälkeen? Jos hän on syy eroon, halveksisin itsekin sekä häntä että poikaasi. Ja ymmärtäisin hyvin, ettet halua häntä kotiisi. Myös ex-miniällesi tulisi tosi ikävä joulu. Jos taas uudella naisella ei ole eroon osaa eikä arpaa, neuvoisin ottamaan hitaasti. Voit kutsua poikasi kylään uuden ystävänsä kanssa vaikka joulun jälkeen ja tutustua tähän uuteen ihmiseen. Ehkä joskus joulua todella voidaan viettää niin, että poikasi ex ja nykyinen ovat paikalla, mutta siinä ei kannata hätiköidä. Poikasi pitäisi aikuisena miehenä ymmärtää asia. Uudelle naisystävälle on tietysti kurjaa, jos mies menee viettämään joulua vanhempiensa ja exänsä kanssa, mutta niin makaa kuin petaa. Eli kun ottaa eronneen, siihen pitää vain varautua. Eronnut ja etenkin lapsellinen ihminen ei koskaan aloita puhtaalta pöydältä.
Minusta vaikutat reilulta ja oikeudenmukaiselta ihmiseltä. Jos minulle ja miehelleni tulisi ero, anoppini takuuvarmasti katkaisisi välinsä minuun totaalisesti, koska hän ei näe pojassaan koskaan mitään vikaa.