Minusta tuntuu...

että vain minusta tuntuu. Olemme olleet suhteessa vähän aikaa miehen kanssa, mutta hän ei hermostu eikä hempeile. Toisin kuin minä! Olen suuttunut jo monta kertaa erinäisistä asioista ja saanut kuulla, että ylireagoin. Jotakin on yritetty selvittääkin, mutta ymmärryspuoli on jäänyt aika minimiin.

Rakkaudentunnustuksia on myös turha odottaa, vaikka minä kerron kuinka paljon pidän ja kehun sen minkä kehtaan...oikeastaan haluaisin olla vieläkin hellempi myös sanallisesti, mutta tuntuu että onnistuisin vain ahdistamaan toista lisää.

Kaiken yllä leijuu vielä epävarmuus - hänen puoleltaan - siitä, että vaikka on kovin kivaa, mistä tietää, ettei voisi olla vielä kivempaa jonkun muun kanssa?

Vaikka petissä peuhataan ja jotakin yhdessä tehdäänkin joskus, tuntuu että tunnepuoli elää vain minussa. Olen siis suhteessa itseeni ja omiin tunteisiini enkä toiseen!

Onko mitään neuvon tapaista kellään???
61061
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 6

Vanhimmat

miehet kuulemma osoittaa enemmän teoilla kuin sanoilla.

exäni käytti kaikki kehut ja rakkaudentunnustukset loppuun jo suhteen alussa ja voin suoraan myöntää että liika on siinäkin liikaa. se ei tunnu enää kivaltakaan jos sitä kuulee joka päivä koko ajan.

kuinka kauan olette olleet yhdessä?
ehkä rakkaudentunnustukset ovat liian aikaisia?
itse en ainakaan sano niitä sitä tarkoittamatta, vaikka toinen sanoisi. niin tylyltä kun se kuulostaakin.

nykyinen mies ei kehu eikä hempeile koko ajan mutta tosiaan teoista huomaa enemmän. jos makaa sohvalla ja mies änkeää kainaloon niin ei siinä voi ainakaan huonoa käsitystä saada :)

yritä siis lukea kehonkieltä enemmän kuin sanoja. ja älä käytä kaikkea kehuja loppuun jo nyt. itsekkin olen huomannut että kun jokin kaunis ilmaisu tulee harvemmin niin se tuntuu paremmalta kuin ne 10 samana päivänä tullutta yhteensä.

Äänestä

Vaikutat liian itsekeskeiseltä, jotta saisit miehen kiinnostumaan itsestäsi.

Äänestä
  • Voi hyvin olla, että olenkin, mutta toisaalta: ihmisen on rakastettava ensin itseään ennen kuin vaatii sitä muilta:)

    Edelliselle myös kiitos, kehonkielen tutkiminen on aika hyvä idea...semminkin kun mietin, että se on jonkinlaisessa ristiriidassa puhumattomuuden kanssa. Pusuja ja haleja tulee...itselläni taitaa olla vaan tapana ilmaista asioita sanallisesti. Tuntuu, ettei pidä jättää asioita arvailujen varaan vaan reilusti pukea sanoiksi.

    Äänestä

Ihan jakamisen ilosta?... Missä sun järki on?

Äänestä
  • Niin mitä sille jää? No, käytetty rasia, ja tieto siitä ettei kukaan koskaan kuitenkaan rakastanut sitä, vaan ainoastaan sen pildee, joka nyt oli niin mehukkaasti aina tarjolla.

    Äänestä

  • Jätetään kirjoitti:

    Niin mitä sille jää? No, käytetty rasia, ja tieto siitä ettei kukaan koskaan kuitenkaan rakastanut sitä, vaan ainoastaan sen pildee, joka nyt oli niin mehukkaasti aina tarjolla.

    ...tuo voi tietysti olla riskinä, mutta olen kuitenkin ajatellut, ettei se kulu käytössä. Eikö muuten ole hieman menneen maailman käsitys, että nainen "antaa" ikään kuin antaessa ei itse saisi? Nautin seksistä siinä määrin, etten kertakaikkiaan kykene pihtaamaan, jos hyvää seksiä on tarjolla. Sori:)
    Sillekään on hankala voida mitään, jos tunteet tulevat mukaan...kinkkistä, kertakaikkiaaan.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Drama queen? kirjoitti:

että vain minusta tuntuu. Olemme olleet suhteessa vähän aikaa miehen kanssa, mutta hän ei hermostu eikä hempeile. Toisin kuin minä! Olen suuttunut jo monta kertaa erinäisistä asioista ja saanut kuulla, että ylireagoin. Jotakin on yritetty selvittääkin, mutta ymmärryspuoli on jäänyt aika minimiin.

Rakkaudentunnustuksia on myös turha odottaa, vaikka minä kerron kuinka paljon pidän ja kehun sen minkä kehtaan...oikeastaan haluaisin olla vieläkin hellempi myös sanallisesti, mutta tuntuu että onnistuisin vain ahdistamaan toista lisää.

Kaiken yllä leijuu vielä epävarmuus - hänen puoleltaan - siitä, että vaikka on kovin kivaa, mistä tietää, ettei voisi olla vielä kivempaa jonkun muun kanssa?

Vaikka petissä peuhataan ja jotakin yhdessä tehdäänkin joskus, tuntuu että tunnepuoli elää vain minussa. Olen siis suhteessa itseeni ja omiin tunteisiini enkä toiseen!

Onko mitään neuvon tapaista kellään???

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu