Suurten levy-yhtiöiden julkaisemat levyt ovat nykyään lähes poikkeuksetta laskelmoituja, huonotasoisia ja persoonattomia tuotoksia.noita tasapaksuja ja sisällyksettömiä levyjä on totuttu myymään 1-2:lla hittikappaleella.Kyseiset hitit luonnollisesti tehdään harkiten levy-yhtiöiden markkinointikoneistolla ja musiikkikanavien ja radiokanavien tarjoaman julkisuuden avulla.Kun uutuus CD:n hinta on tätänykyä niinkin korkea kuin 20 euroa (ja ylikin), niin valveutunut ostaja haluaa rahoilleen myös vastinetta.
Melodisen rock- musiikin ystävät tietävät, että laadukkaita ja hintansa arvoisiakin levyjä julkaistaan ja ne ovat yleensä pienempien tai keskisuurten yhtiöiden melodidisia heavy/-hardrock levyjä.Suuret yhtiöt ovat kuitenkin persoonattoman ja heikkolaatuisen musiikkinsa kanssa joutuneet viimevuosina tyytymään yhä aleneviin katteisiin.Erityisesti kyseisten yhtiöiden rock-musiikki on tasoltaan enimmäkseen täysin ala-arvoista.Nyt nuo levy-yhtiöt syyttävät vaikeuksistaan internetin kautta tapahtuvaa ilmaislevitystä.Ilmaislevitys onkin tehnyt kuluttajista entistä vaativampia ja laatutietoisempia musiikin suhteen.Mihin tahansa levyyn ei enää olla valmiita sijoittamaan 20:ntä euroa.Asiallinen CD-levyn hinta olisikin ~10 euroa ja se takaisi sen, että levymyynti vähintäänkin kolminkertaistuisi ja kuluttajat uskaltaisivat ostaa levyjä myös "riskillä".Liikkeiden valikoimiin saataisiin myös lisää monipuolisuutta.
Melodisen rock- musiikin ystävät tietävät, että laadukkaita ja hintansa arvoisiakin levyjä julkaistaan ja ne ovat yleensä pienempien tai keskisuurten yhtiöiden melodidisia heavy/-hardrock levyjä.Suuret yhtiöt ovat kuitenkin persoonattoman ja heikkolaatuisen musiikkinsa kanssa joutuneet viimevuosina tyytymään yhä aleneviin katteisiin.Erityisesti kyseisten yhtiöiden rock-musiikki on tasoltaan enimmäkseen täysin ala-arvoista.Nyt nuo levy-yhtiöt syyttävät vaikeuksistaan internetin kautta tapahtuvaa ilmaislevitystä.Ilmaislevitys onkin tehnyt kuluttajista entistä vaativampia ja laatutietoisempia musiikin suhteen.Mihin tahansa levyyn ei enää olla valmiita sijoittamaan 20:ntä euroa.Asiallinen CD-levyn hinta olisikin ~10 euroa ja se takaisi sen, että levymyynti vähintäänkin kolminkertaistuisi ja kuluttajat uskaltaisivat ostaa levyjä myös "riskillä".Liikkeiden valikoimiin saataisiin myös lisää monipuolisuutta.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Täysin samaa mieltä.
Muuten, olen itse melodisen mm.(hard)rockin/AOR:n kuuntelija, ja täytyy todeta, että esim. Saksassa arvostetaan nykyisin kyseistä genreä paljon enemmän kuin täällä. Ja pieniä levy-yhtiöitä tuen paljon mieluummin kuin isoja, jotka eivät panosta musiikin laatuun niin paljon.
Itse asiassa legendaarisen W.A.S.P. -yhtyeen Blackie Lawless juuri taannoin selittikin sitä, miksi bändi vaihtoi pienempään levy-yhtiöön. Hän sanoi, että suuret levy-yhtiöit suoltavat nykyisin vaikka mitä musiikkia, jota ei takuulla oltaisi laskettu liikkeelle esim. 80-luvulla. Veikkaan, että silloin moinen musiikki olisi usein herättänyt lähinnä säälinsekaista naurua.
Mutta tottakai kiitos Internetille, että pystyy perehtymään musiikkiin, josta oikeasti pitää enemmän, ja jonka levyjä tekee mieli ostaa. Itse olenkin ilmaislevityksen myötä varmasti ostanut enemmän levyjä kuin ennen.
Joutaakin upota, ja syvälle. Vois tehdä bändeillekin hyvää.
Tuo 10 euroa uusi/normaalihintaisesta levystä olisi aivan kelpo hinta.
Kuvittele mitä ryöväystä on, jos vaikka nyt ryntäät kauppaan ja ostat jonkin upouuden dance hits 2003 (tai mitä niitä onkaan) -kokoelman hintaan 20 euroa. Todennäköisesti myyt sitten saman kokoelman muutaman vuoden päästä n. 2 eurolla...(jos saat niinkin paljon). Niin se musiikin arvo laskee. Tähän tämä hittiteollisuus on johtanut, surullista kyllä. Musiikki ei kestä sukupolvelta toiselle.
Tiedän joitakin äärimmäisen hyviä levyjä, jotka eivät ole ikinä mitään listoja nähneetkään. Nykyään musiikin menestymisessä ratkaisevinta on markkinointi, ei niinkään laatu, valitettavasti. Popstarsin kaltaiset ohjelmat, niin paljon kuin arvostankin Gimmelin tyttöjä, vain pahentavat asiaa. Senpä takia arvostan artisteja, joiden päätakoitus on tehdä musiikkia rakkaudesta musiikkiin, ja sen mukaan, mikä musiikki itsestä tuntuu hyvältä. Nykyään tehdään uusi levy usein kohderyhmän mieltymysten pohjalta...
Toivokaamme parempia aikoja.
Olikohan se itse asiassa tänään, kun näin lehdessä jutun, jonka mukaan levymyynti USA:ssa kovimpien hittilevyjen osalta laski toista vuotta peräkkäin. Hienoa, että ihmiset ovat alkaneet arvostaa enemmän myös muuta kuin laskelmoitua hittimusiikkia. Itse ainakin nyt useampaa yhtyettä kuunnelleena olen yhä vähemmän ennakkoluuloinen musiikin suhteen. Itse asiassa mielestäni joka genrestä voi tulla hyvää musiikkia, se vaan ei aina pääse julkisuuteen. Maailmassa on uskomattoman paljon tuntemattomia yhtyeitä, jotka tekevät hyvää musiikkia, mm. mp3.com:issa (anteeksi mainostus) sekä muilla laillis-mp3-sivustoilla. Toki nettijakelu on tärkeää monelle tuntemattomalle yhtyeelle, jotka haluavat päästä yleisön tietoisuuteen. Tuntemattomuus onkin monelle yhtyeelle paljon suurempi riesa kuin (laitonkin) nettilevitys.
Tässä taas asiaa...
...hyvä esimerkki suuren levy-yhtiön pitkäaikaisesta ja menestyvästä markkinatuotteesta.Laadukkaan rock-musiikin kanssa yhtyeellä ei välttämättä ole kuitenkaan mitään tekemistä(korostan sanaa välttämättä, koska olen kuullut vain nimikappaleen uudelta levyltä).
Internetin mp3 -ilmaisjakelun kautta ihmisten tietoisuus uusista, laadukkaista yhtyeistä lisääntyy ja se ei välttämättä ole suurten ja pelkästään rahan tekemiseen keskittyvien levy-yhtiöiden mieleen.
Uutisissa levy-yhtiön(suuren)edustaja oli sitä mieltä, että alan vaikeudet johtuvat liiallisesta levy-tarjonnasta.
Suurten levy-yhtiöiden vaikeuksiin on kuitenkin olemassa kaksi selvää syytä:
a. CD -levyjen hinnat ovat liian korkeita.
b. Musiikin laatu ja tarjonta on heikkoa ja yksipuolista(ihmiset ovat kyllästyneitä).
Musiikin taso ajettiin tarkoituksellisesti alas 90-luvun alkupuolella suurten levy-yhtiöiden toimesta ja uudet sukupolvet totutettiin huonompilaatuiseen musiikkiin, jota on tietysti helpompi/halvempaa tuottaa.
Suurin osa laatutietoisista aikuisista ei enää nykyrockia(Nu-metal ym)kuuntele lainkaan.USA:ssa melodiaa ja hyvintehtyä musiikkia arvostavat aikuiset kuuntelevatkin pääasiassa country-rockia, joka on siellä suosituin musiikinlaji.
Dancemusiikin taso on kuitenkin parhaimmillaan(melodinen trance/-europop)suuremmillakin yhtiöillä korkea.Laadukkaita levyjä yksittäisiltä artisteilta (trance ym) ei markkinoilla kuitenkaan kovin paljon ole.Kokoelmia kyllä löytyy.
Internet koetaan nyt uhkana ja pääasiallisena syynä aleneviin myyntilukuihin USA:n äänilevytuottajien taholta.Tosiasia kuitenkin on , että levyjä ostettaisiin enemmän, jos hinta/laatusuhde olisi paremmin kohdallaan.Laatua on nyt mahdollista tarkkailla paremmin kuin aiemmin ja se ei kaikkia miellytä.
"Suuret yhtiöt ovat kuitenkin persoonattoman ja heikkolaatuisen musiikkinsa kanssa joutuneet viimevuosina tyytymään yhä aleneviin katteisiin. Erityisesti kyseisten yhtiöiden rock-musiikki on tasoltaan enimmäkseen täysin ala- arvoista."
Täällä tunnutaan ajateltavan, että levy-yhtiöissä on amatöörit ja diletantit asialla.
Jos levy-yhtiölle olisi kannattavampaa laskea CD:n hinta 10 euron tuntumaan, se olisi sen tehnyt jo aikoja sitten.
Markkinoille 80-luvulla tullessaan CD-levy oli haluttu uutuustuote ja sen hinta oli tuolloin 90:n markan tuntumassa.Tuohon aikaan levyjen hinnat olivat korkeita myös käytettyjen osalta mm.osto-ja myyntiliikkeissä(tänäpäivänä divarit eivät maksa uutuuksistakaan juuri mitään suhteessa uuden hintaan).Nykyisin levyjä saa kuitenkin erilaisten liikkeiden ja liikeketjujen alelaareista ja kirpputoreilta muutamalla eurolla.Se mikä ei ole tullut terveellä tavalla alaspäin, on UUTUUSLEVYJEN HINTA.
Epäterve hinnoittelu on jo johtanut levykauppojen laajaan kuolemaan esimerkiksi pääkaupunkiseudulla.Levyjä myyvät enää muutamat erikoisliikkeet/divarit ja suuret ketjut.
Internet ei suinkaan tapa musiikkia, kuten levy-yhtiöt uskottelevat, vaan levy-yhtiöt itse.Esimerkiksi itse ostaisin kymmeniä levyjä välittömästi, jos hinta olisi asiallisempi.
Asiallinen hinta olisi 10:n euron tuntumassa.
ilman mitään s*atanan kopiosuojauksia
siis erikoisliikkeiden kuolema ei liity sen kummemmin levyteollisuuteen eikä sen "epäterveeseen" hinnoitteluun.
Erikoisliikkeet ovat kuolleet järjestään alalla kuin alalla viimeiset 30 vuotta. Tästä kuuluu kiitokset super-, auto- ym market-nimiselle ilmiölle.
(Miksei kukaan kysy, miksi näiden markettien annettiin tuhota lukuisat pienet erikoisliikkeet?)
Uusille CD-levyille ei ole kysyntää ja siksi uusia(pelkästään)levyjä myyviä erikoisliikkeitä ei enää juurikaan maassamme ole.Kysyntään on vaikuttanut ennenkaikkea levyjen korkea hinta.Markettien valikoimat ovat yleensä melko yksipuolisia, eivätkä ne valikoimallaan pysty kilpailemaan hyvinvarustettujen erikoisliikkeiden kanssa.
Normaalihintaisia(~20 euroa)levyjä ei yksinkertaisesti enää kovin paljon osteta ja ennenkaikkea niiden korkean hinnan takia, joitakin kuukausittaisia hittijulkaisuja lukuunottamatta(raskaamman rokin ystävät tietysti hakevat kaupasta uskollisesti omat levynsä).
CD-levykaupan suhteen on käymässä hieman samoin kuin videovuokrauksen suhteen kävi aikoinaan maassamme.Vuokrahinnan ollessa muutaman vuoden ajan noin 30 mk/vrk kauppa kävi aikansa, kunnes ihmiset kyllästyivät ja alkoivat pitää myös vuokrahintaa liian korkeana.Videovuokraamot katosivat.Ala elpyi myöhemmin kun hinnat laskettiin asialliselle tasolle.
...tekijää vaikuttaa levymyynnin laskuun, joka jatkunee myös tulevaisuudessa:
1.CD-levyn hinta
2.Musiikin laatu
3.Ihmisten kiinnostus CD-levyjä ja kohtaan(musiikki kyllä kiinnostaa).Kiinnostus oli ehkä suurimmillaan 80-luvun loppupuolella - 90-luvun alkupuolella ja se on sen jälkeen hiljalleen hiipunut mm.runsaan radiomusiikkitarjonnan-ja kokoelmien karttumisen myötä.Kiinnostusta levyihin vähentää kuitenkin ennenkaikkea CD-levyjen korkea hinta.
oli tekstissäsi:
"Markettien valikoimat ovat yleensä melko yksipuolisia"
Näin on. Valitettavasti ne vievät valtaosan euroista erikoisliikeiltä, jotka kipeästi tarvitsisivat tuota bulkkipuolta rahoittaakseen laajemman mutta vähemmän rahaa tuottavan puolen.
Suuret levy-yhtiöt ja muut musiikkibisneksestä eniten hyötyvät tahot muodostavat yhdessä jonkinlaisen kartellin.Tuon kartellin puitteissa päätetään esimerkiksi siitä millaista musiikkia yleisölle tarjotaan.Esimerkiksi grunge -trendi keksittiin/syntyi 90-luvun alkupuolella ja sen myötä rock-musiikin taso monien mielestä suorastaan romahti.Monet aiemmin suositut yhtyeet katosivat yhtäkkiä kokonaan.Suurten levy-yhtiöiden julkaisupoliitiikan voi ymmärtää vain sitä kautta, että käsittää niiden tehtävänä olevan vain mahdollisimman suuren taloudellisen voiton tuottamisen omistajilleen.Selvä muutos levy-yhtiöiden julkaisupolitiikassa ja markkinoinnissa tapahtui 90-luvun alkupuolella.
Tietynlainen musiikki(jota aiemmin esitettiin)on kadonnut esimerkiksi musiikkikanava MTV:ltä täysin.Melodista hardrockia/AOR:ää ja perinteisempää heavymetallia ei esitetä siellä enää lainkaan.Nuo musiikinlajit ovatkin nykyään monien pienten levy-yhtiöiden toimialaan kuuluvia.Melodisesta ja hyvin tuotetusta rock-musiikista onkin tullut marginaalimusiikkia vaikutusvaltaisten markkinavoimien tahdon mukaisesti.
Markkinavoimien(lähinnä suurten levy-yhtiöiden)täytyy kuitenkin tietyin väliajoin luoda uusia trendejä oman bisneksensä piristämiseksi.Melodisen ja hyvin tehdyn heavyn/hardrockin/AOR:n/progen uuden tulemisen myötä suuretkin ovat joutuneet jossainmäärin taipumaan melodisemman musiikin suuntaan.Naftaliinista on kaivettu esiin viimevuosina myös joitakin 80-luvulla menestyneitä bändejä.
Suurten yhtiöiden intressissä on kuitenkin pitää musiikin yleistaso matalana, jotta kuluttajista ei tule liian vaativia.Sama pätee valitettavasti myös elokuvateollisuuteen.
...vastaan voinee ymmärtää esimerkiksi Metallican uuden tuotoksen.
Musiikkia luokitellaan erilaisiin tyylilajeihin ja erilaisiin alalajeihin.Luokittelu on osittain käytännön sanelema välttämättömyys, mutta luokittelua käytetään usein kokonaisen musiikillisen tyyli/alalajin leimaamiseen. Melodisen rock- musiikin osalta keinotekoiset raja-aidat ovat onneksi yhä enenevässä määrin kaatumassa.
Pahimpia luokittelijoita ovat suuret levy-yhtiöt.Pipo päässä karjuvia lökäpöksy- rokkareita esikuvinaan pitävät nuoret eivät yleensä lainkaan ymmärrä olevansa itse markkinointikoneiston uhreja.Hiphop- ja Nu-metal musiikissakin on tosin viime aikoina tapahtunut kehitystä laadukkaampaan ja melodisempaan suuntaan(Eminem, Evanescence ym).Ihan kelvollista musiikkia löytyy nykyään noidenkin lajityyppien sisältä.