Miksi olla vaikea, kun vähällä vaivalla voi olla täysin mahdoton?
Naiset nuo...
artturisakari
13408
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
sitä itsekin monesti joudun miettimään valitessani päivän linjaukseksi jompaakumpaa noista ;D
Kommunikointi on tärkeää. Kerro minulle ongelmasi, niin minä teen siitä neuroosin!
oikeen mene takuuseen. Voit olla vaikka joku puoskari.
Sitä paitsi mun ongelma on se, et mulla ei ole mitään ongelmaa.:) Jos nyt kehittelisit sen ongelman ensin, niin mietin vasta sitten sitä avuntarvetta...
Kannattaa kysyä jotain, mihin ei oikeasti kestä kuulla vastausta. Siitä se asia aivan luonnostaan ajautuu väärille urille ja paisuu kuin pullataikina.
multa kyllä tuntuu puuttuvan tuo perinaisellinen kyselytaipumus kait kokonaan :)
En pahemmin puhu, enkä pukahda.
Mutta pussaan senkin edestä;D
tai vaikea kun voi vähällä vaivalla olla helppo?
Siis sellainen joka myöntää OMAT ongelmansa ja vaikeutensa.
on sellaisia kuin luonnostaan on.
Tuskin kukaan tarkoituksella itseään vaikeaksi haluaa tehdä. Jokaisella meistä on omat luonteemme ja omat ongelmamme. Ja kaikilla niitäkin on!
että aina on joku ongelma, kuten esim.
jos on itsekunnioitus ongelma, on joko ylpeä tai sitten itseään aliarvioiva.
Minulla on esim. itsen aliarviointi ongelma. Ja koetan peittää sitä tosi paljon. Eli olen oikeasti sitä mieltä että olen paljon huonompi kuin muut.
Vaikka tiedän, että kaikki ihmiset ovat samanarvoisia, kullakin on vain omat vahvuutensa, joita pitäisi osata käyttää eikä piilottaa vakan alle.
Mä oon myös aliarvioinut itseäni aika pahasti vuosien saatossa. Se ei oo kuitenkaan mun oikea luonne, luontaisesti mä oon aika varmakin itsestäni mutta erinäiset tapahtumat teini-iässä söi paljon mun itseluottamusta ja sen takaisin saaminen onkin yllättävän työlästä.
Vasta ihan viime aikoina mä oon saanut lisää itseluottamusta ja se vahvistuu koko ajan. Vielä on matkaa mutta eiköhän se sieltä joku päivä löydy kohdilleen :)
satu jotain mikä repii vanhat haavat auki. Minulla on käynyt niin monta kertaa. "Iskuja" tulee aina vaan vastustuskyvyttömämmäksi kestää, perustana on lapsuudesta asti jatkunut väheksyntä. Se on niin istutettu itseen, "että sinusta ei tule mitään". Piste.
Nuo iskut tuntuu kyllä tietty raskailta mutta mä oon ajatellut sen myös niin, että koska oon selvinnyt edellisistäkin niin mä oon niistä vahvistuneena valmis kestämään tulevatkin. Oikeastaan niiden vastoinkäymisten kautta mä oon löytänyt sitä uskoa enemmän itseeni.
Älä anna muiden väheksyä sua. Se on tietty helpommin sanottu kuin tehty, mutta yritä löytää jostain se usko itseesi. Jos on paljon joutunut kestämään väheksyntää niin se uskon löytäminen on kyllä mielettömän vaikeaa muttei mahdotonta. Etsimisen voi aloittaa jostain pienestä, tekemällä vaikka jotain missä tietää olevansa hyvä. Itsestäänhän se usko kuitenkin kumpuaa, ei muista vaikka ne muut kuinka yrittäiskin lannistaa. Älä anna niille sitä tyydytystä, ne ei oo sen arvoisia jos väheksyvät sua.
On vaikea olla vaatimaton,
kun on paras!
paras? Kukaan ei voi olla paras eikä huonoin.