Oon 23-vuotias mies ja olen aina ollut ja tulen aina olemaan sinkku - omasta tahdostani. Parisuhteessa elävien elämää kun olen joskus sivusta seurannut, niin kyllä oma kantani on, että sinkkuna on mukavaa ja vapaata olla. Ei oo niinku sidottu mihinkään. Vielä vähemmän haluan lapsia itselleni. Siinähän menisi kokonaan vapaa-aika ja silloin sitä vasta olisi kiinnisidottu ja mikä vastuu siihen sisältyy. Tämä on oma kantani ja elämän filosofia. Kommentoikaa.
Sinkkuuden ihanuus
Freedom!
171104
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
No jopas. Vaihdetaan vain iän tilalle 31 niin tuohan olisi kuin minun suustani.
Yhtä pientä eroa lukuunottamatta. Viivataanpa yli tuo "omasta tahdostani".
Mukavaa ja vapaata... Niinpä. Myös yksinäistä ja tylsää.
ei välttämättä tylsää, jos teet mukavasti rahaa, niin kun se kaikki on käytössä, voi kekseliäs kummasti piristää arkeaan :) Saat olla vapaa kuin taivaan lintu ja tehdä mitä tykkäät. Monesti sitä ei tietenkään osaa arvostaa, kun ei tarvitse kokea sitä perheonnea joka päivä ;)
yksinäisyyttä on tosin paha rahalla poistaa..
Rahalla saa ja hevoisella pääsee ... mutta eikö se kuitenkin ole omalla tavallaan sitovaa. Ja saako tavarakulttuurista tyydytystä kylliksi ?
On toki muitakin tapoja sitoutua kuin avioliitto. Eipä täällä minunkaan huushollissani ketään nyt hillu lisäkseni. Vaan yksinäistä on välillä. Juuri nyt ei ole ketään "kierroksessa".
Itse en oikein ymmärrä ihanuuden tavoittelua arvona sinänsä. Elämän täysipainoisuus kokonaisuutena houkutta. Siihen liittyy myös vastuu.
Huonot esimerkit eivät saisi lannistaa liikaa. Sekin osoittaa tavallaan vain laumasieluisuutta, josta puuttuu luottaamus omaan itseen.
varmaankin se sinkkuus tuntuu nyt mahtavalta, mutta todennäköisesti et ole vielä ollut rakastunut tai sitten olet polttanut joskus näppisi pahasti ja nyt vannot ikuisen sinkkuuden nimeen. Sitten kun oikea nainen osuu sinun kohdalle, se on menoa!
olen vasta 21 vuotias nuori neito ja olen kyl kanssasi ihan samaa mieltä! sinkkuus on ihanaa =) Ei ole sidottuna mihinkään/ kehenkään, saa mennä minne haluaa ja milloin vaan ja saa tehdä mitä vaan ja olla kenen kanssa vaan eikä tarvitse olla tilivelvollinen kenellekkään! ajatuskin siitä että olisin varattuna jollekin yhdelle ja ainoalle saa kylmät väreet kulkemaan pitkin selkää.en halua olla vangittuna mihinkään parisuhteeseen. Ja sitä mä just ihmettelen, miksi pitää seurustella kun aina löytyy valitettavaa kumppanista!akka ei anna, pelkään että se pettää, se on tuollanen jne, jne.. Herätkää ihmiset!Mitä te teette sellaisessa suhteessa mikä ei anna teille mitään?! Naurettavaa.
Taidatkos tuota paremmin sanoa. Ihmettelen näin jälkeenpäin, että miten sitä nuorempana jakso ja viitti ettiä ja ettiä "sitä oikeaa". No, sitä sitten vaan vähitellen oppi elämään yksin ja nyt ei vois enää muunlaista elämäntapaa harkitakaan.
Heh! Eikös nyt siitä että pelkää tulevansa petetyksi ole aika pitkä matka siihen ettei suhde anna yhtään mitään? Keskustelukanavilla varmaan pureudutaan johonkin yhteen ongelmaan per lärvi ja valitetaan siitä mikä pännii, varmaan suhteessa on sen yhden vaivaavan asian lisäksi paljon hyvääkin. Kyllä kai sen nyt luulisi olevan selvää ettei yksikään ihminen pysy olosuhteissa jotka ovat -pelkästään - sietämättömiä. Ilman jonkinkaltaista hyötyä tai mielihyvän tunnetta tehtyjä tekoja ei ihmisillä liene paljoakaan?
En ole tainnut vielä tähän mennessä tavata ihmistä jolla elämä olisi täysin ongelmatonta alusta loppuun. En sinkkujakaan, vaikka heidän ongelmansa eivät liitykään (ainakaan omaan) puolisoon. Viisastahan se olisikin olla valittamatta ja tehdä asioille jotain, mutta useimmat ihmiset jossain vaiheessa kyllä päästelevät höyryjä ja kyselevät neuvoja muilta. Varmaan sinäkin vaikka tässä lyhyessä tekstissäsi olet niin kärkäs muita arvostelemaan.
Jaa se on oikeen elämäntapa nykyään...
Voinpa rehellisesti ja avoimesti sanoa olevani kade, jos sellaiseen elämäntapaan tottuu. Mie en valitettavasti ole vielä tottunna ja tuskin totunkaan, vaikka treeniä onkin takana kotitarpeiksi. Saisikos siihen vaikka jotain tottumista helpottavia lääkkeitä ?
En mä muuta neuvoa osaa antaa kuin asennoitua siten, että tässä ollaan ittensä paras kaveri elämän loppuun saakka.
kuin nenä päähn tuo sinkkuus ja toiset löytää iän ikuisen seurustelukumppanin jo varhain. Sit on meitä jotka kaipaavat pari suhdetta mutta joutuvat elämään sinkkuina syystä tai toisesta. Ja se on pii-iitkä elämä
"kateellinen"
Kunpa sitä voisikin itse valita onko sinkku vai ei. Joskus voisi olla ihan mielenkiintoista kokeilla parisuhdetta, mutta minkäs teet kun on kelpaamattoman leima otsassa.
susta on tehty naisten ilmainen gigolo.
Ihan perseestä
On tämä sinkkuus parempaa kuin paskan naisen kanssa oleminen. Silti tuntuu, että olen vain 50% elossa.
Itse en tiedä, olenko "sinkku" omasta tahdostani vai pakon edessä, koska en ole ikinä yrittänyt tutustua yhteenkään naiseen. En siis myöskään ole ikinä harrastanut seksiä tai ollut missään muussakaan lähemmässä kontaktissa naisen kanssa.
Viihdyn hyvin omissa oloissani, joten en sinänsä kaipaa naisia. Toki naisellinen kauneus on kivan näköistä, mutta sitä voi katsella nykyään ruudulta jos siltä tuntuu. En ole ikinä osannut ajatella sellaista tilannetta, että esim. suutelisin naisen kanssa. Se on pelottava ja vastenmielinen ajatus. Joku voisi sanoa, että on päässä vikaa. No, voi olla, mutta koska se ei vaikuta mihinkään muuhun asiaan elämässäni, niin eipä kiinnosta. :P
ihanaa joku toinenkin on samaa mieltä että sinkkuus on ihanaa. mä en kyllä oo aina ollu sinkku. vasta neljä kuukautta, mutta tuntuu tosi hyvältä. ei tarvii selitellä kenellekkää menemisistä. saa tehä ihan mitä vaa sielu sietää.
nauti nyt vaan tästä sinkkuudesta. Niin vaikeeta kuin nyt on uskoa ja ymmärtää, se sitoutumisen halu tulee kyllä kun sen aika on ja jopa halu tehdä penskoi, oh nou! Tämä on edessä sitten kun oikee ihminen löytyy, eikä se silloin kuulosta vankilalta vaan onnelalta. Älä ajattele sitä nyt, pörrää rauhassa!